Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 25.3.2023)

Eläkkeitä uudistettaessa muutokset voivat kohdistua joko itse eläkkeisiin tai sitten siihen tapaan, millä eläkejärjestelmää pidetään yllä – tai molempiin.

Itse eläkkeiden uudistuksista vuoden 2005 muutos, jolloin työeläkkeen eläkeikä laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen, oli erikoinen tapaus. Oli aivan selvää, ettei ratkaisu ole taloudellisesti kestävä. Eläkeikää olikin sittemmin pakko alkaa nostaa, ja sillä tiellä nyt ollaan.

Yksityisen eläkejärjestelmän ylläpito yksityisissä työeläkelaitoksissa on sen sijaan osoittautunut hyväksi päätökseksi.

Jos yksityiset eläkevarat olisivat olleet poliitikkojen käytettävissä viime vuosikymmeninä, lista siitä, mihin eläkerahat olisi käytetty aina kulloisenkin tiukan paikan tullen, saattaisi olla pitkä: esim. Hornetit, ooppera- ja musiikkitalot, uudet hävittäjät jne. Nämä kaikki ovat jaloja kohteita, mutta eläkevaroja ei voida kuluttaa niihin.

Onneksi varat eivät siis ole olleet poliitikkojen käytettävissä.

Sen sijaan valtion eläkerahastosta on otettu rahaa mm. valtion velan maksuun, Olympiastadionin remonttiin ja median innovaatiotukeen. Tämä vajaus valtion eläkerahastossa tulee vielä paikattavaksi.

Eläkevarat on kerätty eläkkeitä varten ja ne pitää sijoittaa turvaavasti ja tuottavasti.

Olisi hyvä, jos eläkevaroille voitaisiin tavoitella parempia sijoitustuottoja. Tämä vaatisi eläkerahastoja koskevien sijoitussääntöjen höllentämistä. Nythän yksityiset työeläkeyhtiöt eivät saa sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Suuremman tuoton tavoittelu tarkoittaa kuitenkin myös suurempaa riskiä. Lisätuottojen jakaminen olisi helppoa, mutta pitäisi sopia etukäteen myös siitä, miten mahdolliset tappiot jaetaan. Vaikuttaisivatko ne eläkkeiden suuruuteen, eläkeikään vai eläkemaksuihin?

Eläkejärjestelmän ylläpito aiheuttaa kuluja. Sijoittaminen on vaativaa työtä. Samoin eläkevakuutusten hoitaminen ja eläkkeiden laskenta sekä niihin liittyvä jatkuva rahaliikenne vaatii ammattitaitoa ja luotettavan tekniikan ylläpitoa. Näiden hoitamisesta kuuluu maksaa palkka sitä työtä tekeville.

Suomalainen eläkejärjestelmä kestää kansainvälisen vertailun - myös hallinnon kustannustehokkuuden osalta - ja sijoittuu vertailujen kärkipäähän.

Työeläke on lisäksi muutakin kuin vanhuuseläke: se sisältää eläketurvan myös pitkäaikaisen vaikean sairastumisen varalta sekä lesken- ja lapseneläkkeen.

Harva kokee nykyisillä eläkemaksuilla kertyneen eläkkeensä olevan suuri. Pienemmillä eläkemaksuilla kertyisivät vielä pienemmät eläkkeet.

Eläke on lykättyä palkkaa, jolloin siis todellakin on lykättävä osa palkasta eläkeikään saakka. Lisäksi sitä on lykättävä riittävä määrä. Nykyinen kaikille työtä tekeville automaattisesti kertyvä työeläke on järkevä tapa järjestää eläketurva.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa

Kaupunginvaltuutettu, Lohja