(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 25.3.2023)
Eläkkeitä uudistettaessa muutokset voivat kohdistua joko
itse eläkkeisiin tai sitten siihen tapaan, millä eläkejärjestelmää pidetään
yllä – tai molempiin.
Itse eläkkeiden uudistuksista vuoden 2005 muutos, jolloin työeläkkeen
eläkeikä laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen, oli erikoinen tapaus. Oli aivan
selvää, ettei ratkaisu ole taloudellisesti kestävä. Eläkeikää olikin sittemmin pakko
alkaa nostaa, ja sillä tiellä nyt ollaan.
Yksityisen eläkejärjestelmän ylläpito yksityisissä työeläkelaitoksissa
on sen sijaan osoittautunut hyväksi päätökseksi.
Jos yksityiset eläkevarat olisivat olleet poliitikkojen käytettävissä
viime vuosikymmeninä, lista siitä, mihin eläkerahat olisi käytetty aina
kulloisenkin tiukan paikan tullen, saattaisi olla pitkä: esim. Hornetit, ooppera-
ja musiikkitalot, uudet hävittäjät jne. Nämä kaikki ovat jaloja kohteita, mutta
eläkevaroja ei voida kuluttaa niihin.
Onneksi varat eivät siis ole olleet poliitikkojen
käytettävissä.
Sen sijaan valtion
eläkerahastosta on otettu rahaa mm. valtion velan maksuun, Olympiastadionin
remonttiin ja median innovaatiotukeen. Tämä vajaus valtion eläkerahastossa
tulee vielä paikattavaksi.
Eläkevarat on kerätty eläkkeitä varten ja ne pitää sijoittaa
turvaavasti ja tuottavasti.
Olisi hyvä, jos eläkevaroille voitaisiin tavoitella parempia
sijoitustuottoja. Tämä vaatisi eläkerahastoja koskevien sijoitussääntöjen
höllentämistä. Nythän yksityiset työeläkeyhtiöt eivät saa sijoittaa parhaaksi katsomallaan
tavalla.
Suuremman tuoton tavoittelu tarkoittaa kuitenkin myös suurempaa
riskiä. Lisätuottojen jakaminen olisi helppoa, mutta pitäisi sopia etukäteen myös
siitä, miten mahdolliset tappiot jaetaan. Vaikuttaisivatko ne eläkkeiden
suuruuteen, eläkeikään vai eläkemaksuihin?
Eläkejärjestelmän ylläpito aiheuttaa kuluja. Sijoittaminen
on vaativaa työtä. Samoin eläkevakuutusten hoitaminen ja eläkkeiden laskenta
sekä niihin liittyvä jatkuva rahaliikenne vaatii ammattitaitoa ja luotettavan tekniikan
ylläpitoa. Näiden hoitamisesta kuuluu maksaa palkka sitä työtä tekeville.
Suomalainen eläkejärjestelmä kestää kansainvälisen vertailun
- myös hallinnon kustannustehokkuuden osalta - ja sijoittuu vertailujen kärkipäähän.
Työeläke on lisäksi muutakin kuin vanhuuseläke: se sisältää eläketurvan
myös pitkäaikaisen vaikean sairastumisen varalta sekä lesken- ja lapseneläkkeen.
Harva kokee nykyisillä eläkemaksuilla kertyneen eläkkeensä
olevan suuri. Pienemmillä eläkemaksuilla kertyisivät vielä pienemmät eläkkeet.
Eläke on lykättyä palkkaa, jolloin siis todellakin on lykättävä
osa palkasta eläkeikään saakka. Lisäksi sitä on lykättävä riittävä määrä. Nykyinen
kaikille työtä tekeville automaattisesti kertyvä työeläke on järkevä tapa
järjestää eläketurva.
Piritta Poikonen
Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa
Kaupunginvaltuutettu, Lohja