 |
| Ehdolla eduskuntavaaleissa 2023 Perussuomalaiset, Uusimaa |
Olen ollut varsin vähäpuheinen maahanmuuton kysymyksistä. Niin moni muu on asiaan paremmin perehtynyt ja aiheesta enemmän syttynyt. Tässä joitakin ajatuksiani maahanmuutosta, kun nyt kerta eduskuntavaaleissakin olen ehdolla, ja tämä kysymys selvästi kiinnostaa meissä persuehdokkaissa.
En kannata mitään täysin avointen rajojen politiikkaa, eikä Suomen talouden menestys saa olla kiinni epätoivoisesta lisäväen haalimisesta tänne.
Todellisessa hädässä olevia pitää tietenkin auttaa ja ottaa vaikka tänne asumaan, jos ei lähtömaassa auttaminen ole mahdollista.
Väestönkasvu on useimmissa maissa hidastunut ja on jo alle väestön uusiutumistason. Kehitys on alkanut länsimaista ja nyt myös Kiina ja Intia tulevat samaa polkua. Käytännössä kaikilla isoilla talousalueilla nykyisin syntyvät ikäluokat ovat edeltäviä pienempiä. Merkittävin poikkeus syntyvyyden kehityksessä on Saharan eteläpuoleinen Afrikka, jossa syntyvyyden lasku on tapahtunut hitaammin kuin muualla.
Tyypillisesti elintason nousun ja naisten koulutustason paranemisen myötä syntyvyys lähtee laskuun. Merkittävä tekijä on myös ehkäisymenetelmien paraneminen. Näin on käynyt käytännössä kaikkialla maailmassa. Ekologisessa mielessä ja yksilöiden valinnanvapauden toteutumisen kannalta tämä kehitys on pelkästään myönteistä. Afrikan poikkeavan syntyvyyskehityksen syitä ovat mm. matalampi elintaso ja naisten koulutustason nousun hidastuminen, mitä seikkoja ei voi pitää mitenkään myönteisinä.
Suomessa työikäisten määrä on kääntynyt laskuun ja väestömme ikääntyy. Näin tapahtuu monissa muissakin maissa eli Suomi ei ole mikään poikkeus. On onnellista, että elinikä on noussut ja olemme eläkkeellä pidempään ja terveempinä. Tästä saamme kiittää kehittyneitä elinolosuhteita (sanitaatio, ravinto, työolot) ja modernia lääketiedettä.
Ensimmäistä kertaa itsenäisessä Suomessa rauhan oloissa ihmisiä kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy. Väestömme uhkaa alkaa supistua. Tämä huolettaa talousviisaita, jotka sukupolvesta toiseen ovat rakentaneet - tietenkin kulloistenkin poliittisten päättäjien siunauksella - hyvinvointivaltiomme talouskasvun ja pysyvän väestönkasvun oletusten varaan. Nämä oletukset ovat osoittautumassa virheellisiksi. En väitä menneiden sukupolvien päättäjiä tyhmiksi tai muuta sellaista, koska nuo oletukset on varmastikin ollut aivan perusteltua laskea aikanaan tuolla tavalla. Mutta noihin sittemmin virheellisiksi osoittautuneisiin oletuksiin tarrautumisen viisautta rohkenen epäillä.
Edellisten talousviisaiden sekä poliitikkojen sukupolvien lastaamat velvoitteet, kuten julkisen sektorin velat ja eläkelupaukset, olisi siis paljon helpompi hoitaa kasvavalla väestöllä kuin supistuvalla. Siksi väestön määrä on edelleenkin nykyuskomusten mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta keskeisin kysymys.
Talousviisaat laskeskelevat sinänsä aivan oikein, että väestönkasvu on maahanmuuton varassa, ja jos maahanmuuttoa ei pidetä yllä, väestö pienenee. Tässä vaiheessa talousviisaiden katse kääntyy niihin maihin, mistä väestöä olisi haalittavissa Suomeen. Itse pidän vääränä tällaista ajattelutapaa, jossa ihmiset nähdään kuin esineinä, joiden toivotaan siirtyvän pois omasta kotimaastaan paikkaamaan suomalaisen kansantalouden virhelaskelmia.
Fakta on, että väestömme supistuu, emmekä ole erityisen houkutteleva työperäisen muuton kohdemaa - ainakaan vielä nykyisissä ilmasto-olosuhteissa. Vaikka itse toki tiedämme maamme olevan mitä mainioin asuinpaikka. Auringonvaloakin saadaan vuositasolla vähintään sen verran kuin Keski-Euroopassa, tosin kovin ON-OFF -tyyppisesti, se myönnettäköön. On turvallista, puhdasta ja väljää. Silti emme ole ammattitaitoisten muuttajien ykköskohteiden joukossa. Se on paras myöntää.
Talousviisaat siis puhuvat suu vaahdossa maahanmuutosta "ratkaisukeinoa" supistuvan väestömäärämme ongelmaan, vaikka heidän tulisi ottaa kalkulaattori kauniiseen käteen ja alkaa laskeskella, miten tilanteesta selvitään, kun emme saa heidän havittelemaansa epärealistista pätevän työvoiman suurta muuttoa aikaiseksi eikä väestömme kasva heidän toivomallaan tavalla, ja kun lisäksi vielä se toteutuva maahanmuuttokin perustuu pitkälti sosiaaliturvan varaan.
Kansainvälistä muuttoliikettä tulisi tarkastella myös - tai oikeastaan ennen kaikkea - muuttamaan joutuvien näkökulmasta eikä suinkaan Suomen oletettujen väestötarpeiden kautta. On totta, että Suomestakin on muutettu aikoinaan mm. Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin paremman elannon toivossa, mutta kovin moni heistäkin ikävöi ikuisesti takaisin Suomeen, ja he olisivat alun perinkin jääneet mieluummin tekemään työuransa Suomessa, jos täällä vain olisi ollut työtä tarjolla. On väärin, että tänä päivänäkin ihmisiä joutuu lähtemään synnyinsijoiltaan muihin maihin täysin vieraaseen kulttuuriin pois kotoaan ja juuriltaan. Onpa se lähdön syy sitten sota, vaino tai elinolojen surkeus ja työn puute, on valitettavaa, että ihminen ei saa halutessaan jäädä synnyinsijoilleen. Siksi tulisi panostaa ennen kaikkea lähtömaiden yhteiskuntien kehittämiseen.
"Tytöt kouluun" on mielestäni paras, inhimillisin ja ekologisin ohjenuora maahanmuuton ja kehitysavun kysymyksiin.
Suomen tulee ratkoa oman kansantaloutensa virhelaskelmat itse omin voimin eikä havitella kehittyvistä maista väestöä tänne pois heidän omilta juuriltaan.
******
PS. Esim. tuoreessa Etlan tutkimuksessa ihmisiä laskeskellaan kuin tavaroita, joita Suomen tulisi haalia omia tarpeitaan varten: "Laskelmiemme mukaan tarvitaan 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä muuton ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi." Linkki: https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuutto-ja-tyovoiman-riittavyys-taloudellisten-vaikutusten-arviointia/
