Kaikki tahtoo kuntotalkoot - vain keinot puuttuu

Ylellä oli taas 30.4.2023 voivottelua kansan rapakunnosta. Huoli on aiheellinen. Vain korjauskeinot puuttuvat. Itse en ole valmis antamaan verorahojani tuhlattavaksi pelkän huolipuheen suoltajille ja johonkin valtiollisiin kunto-ohjelmiin...

Jutussa haastateltu Diabetesliiton toiminnanjohtaja ei edes halunnut listata keinoja (kts. oheinen kuva). Eihän hänellä niitä ole (muuta kuin ehkä lisää verorahaa edustamalleen järjestölle...?)! Sitten hän luetteli tavoitteita ("terveellinen ruokavalio", "liikunnan lisääminen"), ikään kuin ne olisivat keinoja. 

Yle 30.4.2023

Keinoilla minä tarkoitan sitä, millä ihminen saadaan oikeasti noudattamaan vaikkapa terveellistä ruokavaliota ja liikkumaan enemmän. 

Kerrataanpas vielä edellisestä postauksestani:

• Kaikki kyllä tietää, että liikunta on hyvästä. Aivan kaikki tietää.
• Kaikki poliitikot myös tietävät, että jos porukka liikkuisi enemmän ja olisi terveempää, säästettäisiin verovaroja. Eihän tästä ole epäselvyyttä! Turha tätä on hokea jonain suurena viisautena.
• Sitä vaan ei tiedetä missään päin maailmaa, että miten tämä tieto liikunnan ja paremman ravinnon hyödyllisyydestä muutetaan käyttäytymiseksi. 

Ylen jutussa oli huolestuttavaa myös se, että vastuuta omasta ylensyömisestä ja liikkumattomuudesta lykättiin valtiolle ja hallitukselle. Asia etäännytettiin yksilöstä hänen tavoittamattomiin, jonnekin kauas "suurien yhteiskunnallisten rakenteiden" tasolle. Voi hyvänen aika sentään taas!

Yle 30.4.2023

Ehdotan tässä nyt kolmea keinoa, joista kaksi ensimmäistä lienee helpommin hyväksyttävissä ja tuo kolmas vaatiikin sitten jo enemmän perehtymistä... 

1. Personal trainereita koululiikunnan tilalle

Annetaan liikunnanopettajille kenkää ja palkataan tilalle personal trainereita (tai jos asenne antaa periksi, koulutetaan liikkamaikoille yksityisen sektorin valmentavaa asennetta). Käytetään koulun liikuntatunnit kunnon kohentamiseen yksilöllisellä tavalla. Poistetaan liikunnan numeroarviointi muilta paitsi niiltä, jotka ottaisivat liikunnan valinnaisaineeksi.

Lento- ja pesäpallosta tykkäävät saavat edelleen jakaa toisiaan mieluisiin joukkueisiin. Telinevoimistelua haluavat seiskööt tumput suorana rivissä katsomassa, kun yksi kerrallaan keikutaan puomilla... Osa menkööt sitten punttikselle, osa taas kohentakoot kuntoaan niin pitkällä kävelylenkillä mitä tunnissa ehtii kävelemään. En osaa luetella kaikkia mahdollisuuksia. 

Pointti: yksilöllinen valmentava ohjelma ja sen kannustava seuranta. Tähän voisi integroida vaikka kouluterveydenhuollonkin.

2. Varusmiespalveluksesta parempien elämäntapojen opettelun ja totuttelun paikka

Varusmiespalvelus on viimeinen hetki napata edes noin puolet ikäluokasta "kuntokuurille", vaikka sana "kuuri" ei kuvaa sitä, mitä haen eli opitaan pysyviä hyviä elämäntapoja. Kasvatetaan kuntoa järkevällä tavalla, aivan kuten yksityisen sektorin juoksukoulussa tai personal trainerin valmennuksessakin tehtäisiin. Seurataan kehitystä ja motivoidaan asiallisella tavalla ja katsotaan palveluksen loppuessa tulo- ja lähtöhetken tasot. Perään vielä motivoiva parin vuoden jälkiseuranta vaikka 6 kk välein lähetettävällä tekstarikyselyllä painon ja kunnon kehityksestä tms.     

Ilmeisesti armeijassa jo nykyään onkin tällaista asennetta, hyvä!

3. Poistetaan eläinperäisen ruoantuotannon tukiaiset

Näin syntyvät säästöt pitäisi siirtää suoraan tuloveron alennuksiin. Kasvisruoasta tulisi suhteessa lihaan edullisempaa kuin nykyään ja veroalen ansiosta monilla olisi aiempaa paremmin varaa ostaa kasviksia. Liharuoan hinnan tulisi vastata sen todellisia kustannuksia ja sen aiheuttamia haittoja. 

Kasvispohjaiseen ruokaan  siirtyminen olisi eettisesti, ekologisesti ja terveydellisesti järkevää, kannattavaa ja perusteltua. Lautaselle löytyy kotimaasta mm. viljaa, härkäpapua, juureksia ja marjoja. 

Muuten en oikein usko esim. haittaveroilla ohjailuun. Megapussi sipsejä maksaa nykyään näemmä 2,49 €. Jos siihen lätkäistäisiin vaikkapa huima 50 % haittavero, pussin uusi hinta olisi noin 3,75 €. Tuo ei muuttaisi kuluttajien käyttäytymistä. Herkut ovat yksinkertaisesti niin halpoja, että haittaverojen pitäisi olla järjettömiä, että hinnan takia jäisi herkut ostamatta. Ja jos täällä Suomessa olisi herkuilla karmeat hinnat, niitä haettaisiin sitten halvemmalla Tallinnasta ja tilattaisiin EU-alueelta verkkokaupoista. Kaljarallin lisäksi saataisiin siis sipsiralli.       

 

Lue lisää...

Liikunnan lisäämiseen ei ole ihmekeinoja

Hesarin urheilutoimittaja oli vääntänyt uhoa puhkuvan, mutta sisällöltään sangen hontelon kirjoituksen liikunnan tarpeellisuudesta. (HUOM! Käsittelen tässä kirjoituksessa nyt heitä, jotka eivät harrasta liikuntaa, ja joista ollaan niin kovin huolissaan. En siis nyt tarkoita heitä, jotka jo liikkuvat.)

Asia on nimittäin niin, että:

• Kaikki kyllä tietää, että liikunta on hyvästä. Aivan kaikki tietää.
• Kaikki poliitikot myös tietää, että jos porukka liikkuisi enemmän ja olisi terveempää, säästettäisiin verovaroja. Ei tästä ole epäselvyyttä! Turha tätä on hokea jonain suurena viisautena.
• Sitä vaan ei tiedetä missään päin maailmaa, että miten tämä tieto liikunnan ja paremman ravinnon hyödyllisyydestä muutetaan käyttäytymiseksi. 

Siihen ei auta verovarojenkaan törsääminen, koska paras liikuntahan on ilmaista.

Taannoin terveysteknologiamessuilla oli hyvä luento siitä, ettei mikään Ouran, Polarin tai minkä vaan seurantahärvelin tuottama tieto saa aikaan (ainakaan pysyviä) käyttäytymisen muutoksia. Muutama yksilö innostuu toki hetkeksi täysillä.

Demarit tosin uskovat, että verorahan voimalla kaikki pomppaavat ylös, ulos ja lenkille. Ehdottipa eräskin heistä vaalien alla jopa eräänlaista "aikuisneuvolaa", jotta ihmiset saisivat lisää tietoa terveydestään. Mutta kun se tieto ei muutu käyttäytymiseksi! Sokea rahan syytäminen ei auta. Ongelma on vakava ja siiten tulee etsiä ratkaisuja nöyremmällä asenteella eikä perinteisellä verovarojen tuhlaamismentaliteetilla.

Tehtävä on vaikea nykyisessä ravinnon puolesta yltäkylläisessä ja fyysisesti helpon elämän maailmassa. 

Ote HS 6.4.2023 pääkirjoituksesta

Kansalaiset eivät ala poliitikkojen ohjeistamana saati käskemänä liikkumaan. Poliitikkojen antama esimerkkikään ei auta: juurihan meillä oli erittäin laiha pääministeri Marin, joka kehui treenaavansa itsensä jopa ylikuntoon. Myös pääministeri Stubb oli innokas urheilija ja hän toi tätä puolta esiin paljon. Hesarin väite esimerkin puutteestakin oli siis väärä. 

Vaikka kustantaisimme jokaiseen kotiin uima-altaan ja kuntosalin, suuri osa ei liikkuisi siltikään. Onhan meillä koteja, joissa on altaat ja muut välineet - ja silti omistajat ovat rapakunnossa.

Seuraan liikuntamaailmaa yksityisen sektorin suunnalta. Itse käyn yksityisellä kuntosalilla. Tiedän valmentajia ja valmennettavia sekä välineiden ja ohjelmien suunnittelijoita. Kaikki he koettavat löytää sitä keinoa, millä kaikki terveystieto muutetaan terveellisemmiksi ruokailutavoiksi ja enemmäksi liikunnaksi. Sitä keinoa ei vain meinaa löytyä.

Turha siis tulla selittämään, että suomalaiset paikallispoliitikot ovat jossain Lohjan valtuustossa nyt sitten muka keksineet sen urheilullisemman elämäntavan viisasten kiven: verorahoitteiset liikuntapaikat....  Antakaa mun kaikki kestää! Niitäkin paikkoja tarvitaan, mutta ne, jotka siellä eivät käy, olivat nyt tämän kirjoituksen keskiössä.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

PS. Käsittelin tässä kirjoituksessa todellakin siis heitä, jotka eivät harrasta liikuntaa, ja joista ollaan niin kovin huolissaan. En siis nyt tarkoittanut heitä, jotka jo liikkuvat joko verorahoin tai omalla rahalla tai ihan ilmaiseksi! Nyt ei puhuta jo liikkuvista ja heidän lisätarpeistaan! Nyt puhutaan heistä, joita liikunta ei nappaa lainkaan. (Kas noin, jokohan meni jakeluun jankkaajille.) 

 

 

Lue lisää...

Elämä on muuttunut paremmaksi

Elämä on muuttunut paremmaksi

(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 31.3.2023)

Puheista päätellen monenlaiset synkät asiat odottavat meitä. Valtio velkaantuu, ympäristö tuhoutuu eikä kukaan saa hoitoa missään - ja ”väärät” puolueet uhkaavat voittaa vaalit.

Itse 1990-luvun laman kasvattina en muista, että koskaan sen jälkeen olisi uutisoinnin perusteella eletty mitään talouden hyvää aikaa. Korkeintaan jälkikäteen on viitattu ”2000-luvun nousukauteen”, mutta eipä sitä aikaa elettäessä siltä tuntunut, kun talousuutisia seurasi. Pelkkää synkkää ja velkaa ja nurkan takana odottavaa taantumaa on ollut luvassa.

Oikeasti maailma on kuitenkin mennyt parempaan suuntaan historian saatossa. On saatu sähköt joka taloon, juokseva vesi, kylmälaitteet ja pesukoneet.

1980-luvulla uhannut otsonikato saatiin torjuttua. Tuli internet, mikä on mahdollistanut vaikka mitä! Pandemiankin yli nilkutettiin internetin avulla paremmin kuin jos kulkutauti olisi koetellut meitä vaikkapa 30 vuotta sitten.

Elinajanodotteemme on parantunut. Moniin sairauksiin on keksitty uusia toimivia hoitoja.

Emme enää näe nälkää, vaan tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Tämä on luonut uusia ongelmia, mutta pienempiä kuin mitä nälänhätä olisi.

Liikkuminen on helpottunut autojen ansiosta, ja autoilu on muuttunut turvallisemmaksi. Lentäminen ei ole enää vain todella harvojen matkustustapa. Maailma on tullut lähemmäksi.

Teknologiset uudet vempeleet ovat hienoja. Puhelin on kehittynyt eteisiin piuhalla kiinnitetystä laitteesta jokaisen taskussa kulkevaksi monipuoliseksi ajanvietteen ja hyötykäytön välineeksi.

Väestöräjähdyksenkin uhka on väistymässä. Väestöhuippu saavutetaan ennakoitua aikaisemmin ja matalampana.

Ennen ei siis ollut paremmin.

Jokaisen henkilökohtaisella elämänjanalla nuoruus toki näyttäytyy usein parhaimpana aikana, koska itse oli silloin vahvimmillaan ja terveimmillään. Mutta yhteiskunta ympärillämme on jatkanut kehittymistään parempaan ja jatkaa sitä myös tulevaisuudessa.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

Eläkeuudistus vaatii taitoa ja malttia

(Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 25.3.2023)

Eläkkeitä uudistettaessa muutokset voivat kohdistua joko itse eläkkeisiin tai sitten siihen tapaan, millä eläkejärjestelmää pidetään yllä – tai molempiin.

Itse eläkkeiden uudistuksista vuoden 2005 muutos, jolloin työeläkkeen eläkeikä laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen, oli erikoinen tapaus. Oli aivan selvää, ettei ratkaisu ole taloudellisesti kestävä. Eläkeikää olikin sittemmin pakko alkaa nostaa, ja sillä tiellä nyt ollaan.

Yksityisen eläkejärjestelmän ylläpito yksityisissä työeläkelaitoksissa on sen sijaan osoittautunut hyväksi päätökseksi.

Jos yksityiset eläkevarat olisivat olleet poliitikkojen käytettävissä viime vuosikymmeninä, lista siitä, mihin eläkerahat olisi käytetty aina kulloisenkin tiukan paikan tullen, saattaisi olla pitkä: esim. Hornetit, ooppera- ja musiikkitalot, uudet hävittäjät jne. Nämä kaikki ovat jaloja kohteita, mutta eläkevaroja ei voida kuluttaa niihin.

Onneksi varat eivät siis ole olleet poliitikkojen käytettävissä.

Sen sijaan valtion eläkerahastosta on otettu rahaa mm. valtion velan maksuun, Olympiastadionin remonttiin ja median innovaatiotukeen. Tämä vajaus valtion eläkerahastossa tulee vielä paikattavaksi.

Eläkevarat on kerätty eläkkeitä varten ja ne pitää sijoittaa turvaavasti ja tuottavasti.

Olisi hyvä, jos eläkevaroille voitaisiin tavoitella parempia sijoitustuottoja. Tämä vaatisi eläkerahastoja koskevien sijoitussääntöjen höllentämistä. Nythän yksityiset työeläkeyhtiöt eivät saa sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Suuremman tuoton tavoittelu tarkoittaa kuitenkin myös suurempaa riskiä. Lisätuottojen jakaminen olisi helppoa, mutta pitäisi sopia etukäteen myös siitä, miten mahdolliset tappiot jaetaan. Vaikuttaisivatko ne eläkkeiden suuruuteen, eläkeikään vai eläkemaksuihin?

Eläkejärjestelmän ylläpito aiheuttaa kuluja. Sijoittaminen on vaativaa työtä. Samoin eläkevakuutusten hoitaminen ja eläkkeiden laskenta sekä niihin liittyvä jatkuva rahaliikenne vaatii ammattitaitoa ja luotettavan tekniikan ylläpitoa. Näiden hoitamisesta kuuluu maksaa palkka sitä työtä tekeville.

Suomalainen eläkejärjestelmä kestää kansainvälisen vertailun - myös hallinnon kustannustehokkuuden osalta - ja sijoittuu vertailujen kärkipäähän.

Työeläke on lisäksi muutakin kuin vanhuuseläke: se sisältää eläketurvan myös pitkäaikaisen vaikean sairastumisen varalta sekä lesken- ja lapseneläkkeen.

Harva kokee nykyisillä eläkemaksuilla kertyneen eläkkeensä olevan suuri. Pienemmillä eläkemaksuilla kertyisivät vielä pienemmät eläkkeet.

Eläke on lykättyä palkkaa, jolloin siis todellakin on lykättävä osa palkasta eläkeikään saakka. Lisäksi sitä on lykättävä riittävä määrä. Nykyinen kaikille työtä tekeville automaattisesti kertyvä työeläke on järkevä tapa järjestää eläketurva.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Uusimaa

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa 16.3.2023:

 Veronmaksaja ei jaksa kaikkea

 Valtion velkaantumista tulee hillitä. Puheet   leikkauksista kovenevat.

 Järkeviäkin leikkauskohteita on, eikä leikkauksia tule   kohdentaa kovalla voimalla terveydenhuoltoon,   kouluihin, turvallisuuteen tai hoivaan. Itse leikkaisin   esim. Kiinaan vietävän sianlihan tuista ja vastaavista   älyttömyyksistä ensin.

 Ikääntyminen haastaa Suomen taloutta. Yksityinen   eläkejärjestelmämme on säädetty kulloinkin saatavissa   olleella parhaalla osaamisella. Vähenevä työväestön   määrä kuitenkin nakertaa eläkejärjestelmämme   perusteita.

Esitetyt korjauskeinot keskittyvät epärealistisen suureen työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. On löydettävä muita ratkaisuja. On lisäksi väärin ajatella ihmisiä kuin esineinä, joita haalitaan tänne paikkaamaan vanhoja virhelaskelmiamme!

Surkuttelun lisäksi tulee nähdä myös myönteinen puoli: on etuoikeus elää maassa, jossa väestö ikääntyy.

Hoiva myös luo työpaikkoja, aivan kuten muutkin palveluelinkeinot. Vailla työtä on nytkin tässä maassa yli 250 000 työnhakijaa.

Veronmaksaja ei kuitenkaan jaksa maksaa kaikkia palveluita, koska hoivattavien ja työssä olevien suhdeluku huononee.

Suomessa on vahva itsepalvelun kulttuuri. Mitenkäs, kun itsepalvelukyky heikkenee, mutta kotona vielä pärjäilisi?

Yhteiskunta järjestää ikääntyneiden hoivan perustason. Mutta on myös sellaisia elämänlaatuun vaikuttavia arkisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä ja jotka on nuorempana saanut hoidettua itse. Näitä veronmaksaja ei kustanna.

Miten hoituu esim. kotonaan asuvan vanhuksen ikkunoiden pesu? Ilmankin pärjää, mutta moni arvostaa puhtaita ikkunoita. Entäs oman pihan nurmen leikkuu tai lumityöt? Veronmaksaja ei valitettavasti jaksa maksaa sitä, että piha ei pusikoidu.

Olemme tottuneet työikäisinä maksamaan joistain palveluista kuten vaikkapa auton huollosta tai kynsien laitattamisesta. Näiden palvelujen käyttö vähenee usein iän myötä, mutta tilalle tulee siis uusia arkisia palvelutarpeita. Kaikkia palveluita ei voi veronmaksaja maksaa, vaan on käytettävä myös omaa rahaa.

Ihmisten tilanteet ja tulot vaihtelevat, eikä tässä sanottu tietenkään päde kaikkiin, mutta tilastojen mukaan yhä useammalla on edellytyksiä varautua vanhuuteen. Ikäsidottuun lisäeläkesäästämiseen tulisi kannustaa myös valtiovallan toimin.

Piritta Poikonen

Eduskuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

 

 

Lue lisää...

Pakkoruotsi pois - Punkit kuriin - Parannuksia tieliikenteeseen eli vaaliteemojani 2023 eduskuntavaaleissa

Vaaliesitteen suunnittelu viimeistään vaatii poimimaan monista edistettävistä tai vastustettavista asioista vain ne muutamat. Oheisessa kuvassa esitteeni etu- ja takapuoli.

Esittelen tässä alla eduskuntavaalien 2023 teemojani. 

Nostin kärkeen sangen konkreettisia asioita ja jätin esim. valtion velan rutiiniluontoisen kauhistelun pois. Tietenkin velkaantuminen on saatava kuriin.  

Tietenkin kannatan mm. koulutukseen, sairaanhoitoon ja vanhusten hoivaan satsaamista - kuten lähes kaikki ehdokkaat tekevät.

Pakkoruotsi pois - tilalle vapaus valita opiskelemansa kielet

Pakkoruotsi on ajan ja resurssien hukkaa. Jos ruotsin kieli on kerta niin tärkeää, sitä kyllä opiskellaan vapaaehtoisestikin riittävästi. 

Vaikka itse sain ruotsista aina arvosanaksi 10 ja kirjoitin L:n, olisin silti käyttänyt aikani ennemmin paremman englannin ja ranskan taitotason saavuttamiseen.  

Suhtautuminen pakkoruotsiin kertoo mielestäni paljon ihmisen oikeudenmukaisuus- ja kohtuuskäsityksestä. 

Muutoksella olisi myös osaltaan myönteinen vaikutus opinnoista syrjäytymisen vähentämisessä. 

Tieliikennettä tulee parantaa, ei vaikeuttaa

Auto on mitä mahtavin keksintö. Se mahdollistaa työssäkäynnin ja harrastamisen laajalla alueella. Tämä maa on rakennettu kumipyöräliikenteen varaan. 

En usko sähköauton mitenkään välttämättä olevan voittava tekniikka. Voi käydä kuten kävi hehkulamppujen pakkovaihtamisessa ns. energiansäästölamppuihin: energialamput olivatkin ongelmajätettä, kalliita ja nopeasti rikki meneviä, ja nyt ne korvaantuvat hyvillä LED-lampuilla. Ehkä vetyautot päihittävät sähköautot lopulta?

Kannatan Turun Tunnin Junaa, mutta toivon, että automatisoitu maantieliikenne toteutuisi rataa nopeammin, jolloin kankeiden raideratkaisujen sijaan voitaisiin hyödyntää tieverkkoa nykyistä paljon paremmin ja saavuttaa ihmiset kaikkialla, myös kauempana raidelinjasta.  

Punkit kuriin – peurojen talviruokinta on kiellettävä

Peurakantaa pidetään keinotekoisen suurena talviruokinnalla. Peurat levittävät punkkeja, aiheuttavat vaaraa tieliikenteelle ja ne syövät kasvuston. Kova hinta kaikkien maksettavaksi joidenkin harrastuksesta! Kanta pienenisi luontaisesti, jos talviruokinta kiellettäisiin. 

Enemmän maan viljaa lautasille, vähemmän tukia eläintuotannolle

Olen intopiukka vegaani ja opiskellut ruoantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Ero lihantuotantoon on valtava. Lisäksi teollisen lihantuotannon eettiset ongelmat ovat syvällisiä. 

On myös älytöntä tukea verovaroin sianlihan vientiä Suomesta Kiinaan. 

Ukrainaa on tuettava

On jaksettava auttaa ja pysyä henkisesti vahvoina. Kestääpä sota  kuinka kauan tahansa. Ukrainan asia on meidänkin asia. 

Venäjän julmuus ja pohjaton tahto toimia väärin on jälleen kerran murtautunut pintaan.

Pandemioihin on varauduttava paremmin

Koronan hoito oli mielestäni sekoilua. Tilanne oli toki nykyihmiselle ennestään tuntematon, mutta siitä tulee ottaa oppia. 

Suomessa ei olisi ollut tarpeen esim. sulkea kirjastoja ja museoita tai eristää Uuttamaata. Myös ravintoloiden paikkamäärillä ja aukioloaikojen pikkutarkalla sääntelyllä kikkailu oli turhaa. Suurpiirteisemmin ja jämäkämmin ohjaten tilanne olisi ollut vähemmän sekava ja lopputulos parempi.

Olisi pitänyt tunnustaa koronan ilmavälitteisyys ajoissa ja sovittaa toimet siihen: otettava käyttöön kunnon maskit ja asialliset maskisuositukset, jaettava asiallista tietoa ja toimivia neuvoja, suositeltava etätöitä, mahdollistaa etäkoulut ja jakaa rokotteita tehokkaasti ja nopeasti. 

Nythän Suomen koronatoimet lähtivät väärille raiteille, kun ilmeni, ettei meillä olekaan asiallisia suojavälineitä... Sittemmin siitä virheasennosta ei ole päästy oikaisemaan, koska asiasta tuli periaatekysymys - ja lisäksi terveysjohtajilla oli tarve piilotella omia aikaisempia virheitä.     

  

Lue lisää...

Lääkäri ei voi laihduttaa puolestasi

Ihmiset lihovat etenkin länsimaissa, Aasiassa ja arabimaissa. Sitä keinoa, millä tämä kehitys saataisiin käännettyä, on etsitty ja etsitään edelleen kiivaasti.

Laihdutusmarkkinoilla on kysyntää. Niin lääkärit, ravitsemusasiantuntijat kuin hyvinvointivalmentajat kertovat terveystietoa asiakkailleen ja myös media jakaa tätä tietoa runsaasti.

Kaikki haluavat terveemmän tulevaisuuden   

Yleistä hyvää tahtoa siis on ja jaamme kaikki tavoitteen terveellisemmästä tulevaisuudesta, mutta toimivia keinoja ei löydy. Tuloksia ei näy.

Ruokamme on maukasta, jopa koukuttavan hyvää, ja erittäin energiapitoista. Lähes kaikilla on nykyään varaa syödä energiaa yllin kyllin tarpeeseensa nähden. Miten lopettaa globaali jatkuva ylensyönti? Tämän kun tietäisi!

Jopa lääkkeitä käytetään laihdutukseen 

Tämän hetken laihdutusjutuista kiihkein on kuulemma diabeteslääke Ozempicin käyttäminen laihdutusta varten. Tämän myötä lääkkeen saatavuus on vaikeutunut ja aidosti sairaat eivät saa ostettua lääkettä, koska ostajia on liikaa. 

Itse hivenen hämmästelen sitä, että ennemmin syödään lääkettä laihdutusta varten, kuin vähennetään ruokana syödyn energian määrää. Etenkin kun kaiken ruoan vaaditaan nykyään olevan niin ”puhdasta” ja ”lähiruokaa” ja sitä kaikista mystisintä eli ”luonnollista”, on hanakka turvautuminen lääkkeeseen hieman erikoista. 

Ymmärrän kyllä ruokavalion suitsimisella laihduttamisen vaikeuden, olenhan itsekin ylipainoa kerryttävä tavan tallaaja. 

Esimerkki medikalisaatiosta

SDP näyttää näin vaalien alla ehdottavan, että jokainen aikuinen pitäisi kutsua muutaman vuoden välein hyvinvointitarkastukseen. Siellä hänen olisi mahdollista terveysalan ammattilaisen kanssa pohtia terveyttään ja elintapojaan. Häneltä mitattaisiin oleellisia terveysarvoja kuten verenpaine ja verensokeri ja tehtäisiin suunnitelma, miten ne saataisiin paremmiksi. Tätä varten tulisi SDP:n mukaan perustaa valtion hyvinvointirahasto.

Tällainen elämäntapojen pohtimisen vuoksi lääkärissä ja laboratoriossa käyminen on esimerkki medikalisaatiosta eli siitä, että aivan tavalliset arkiset asiat muuttuvat lääkärin hoitoa vaativaksi. Tästä löytyy monia hätkähdyttäviä esimerkkejä, mutta koska en ole lääketieteen ammattilainen, en käsittele niitä sen enempää. Googlaamalla löytyy tietoa.

Lääkärin sanat eivät laihduta

Jos lääkärin sanoilla ja huolestuttavilla laboratoriotuloksilla olisi aidosti ihmisten käyttäytymistä  (etenkin pysyvästi) muuttava vaikutus, meistä moni ostaisi tällaisen lääkärin vastaanottokäynnin ja laboratoriotestit saman tien. Mutta oikein hyvin tiedetään, ettei sellainen kikka toimi. Tai jos toimisi, siitä olisi kyllä näyttöä sekä hyviä myyntipuheita ja ta-daa: laihdutuksen uusin hittituote olisi siinä!

SDP:n avauksesta kertovassa Iltalehden jutussa todetaankin, että ”SDP:llä ei ole valmiita konsteja mitä tehdään”. Eli SDP:n avaus on sisällöllisesti aivan tyhjää huttua. Ajatus on toki kaunis, tavoitteet ovat hyviä ja meidän kaikkien yhteisiä ja demareiden teettämät laskelmatkin ovat varmasti totta, mutta utopistisilla laskelmilla ei ole merkitystä, jos ihmisten käyttäytymisen muutosta ei saada aikaan. Ja vieläpä pysyvää muutosta.

Mielestäni on arveluttavaa, että SDP käyttää vaalikikkana ihmisten ylipainotuskaa ja lupailee tyhjiä, koska kyseessä on asia, jota ei normaalissa valtiossa poliitikot voi ratkaista kansalaisten puolesta.

Pirren ilmainen hyvinvointiohjelmaehdotus 

Minäkin tein äsken karkean hyvinvointilaskelman ja tässä on ehdotukseni: jos jokainen liikuntakykyinen suomalainen kävisi joka päivä 5 kilometrin ylimääräisellä kävelyllä, sen kansanterveydelliset hyödyt olisivat valtavat. Lisäksi ei tarvitsisi perustaa valtion varoilla hyvinvointirahastoa demareiden tapaan, vaan ohjelmani olisi ilmainen! Ei tarvita labroja. Ei lääkärissäkäyntejä. Kävelemään vaan. Pelkkää hyötyä luvassa. 

Mutta ongelma tässä ilmaisessa terveyttä tuottavassa ideassani on sama kuin demareilla: millä ihmeellä saamme ihmisten muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan.

Enemmän maan viljaa lautasille ja vähemmän eläintuotannon tukia 

Oma ratkaisuni moniin kansanterveysongelmiin liittyy eläinperäisen ruoantuotannon verotukien lakkauttamiseen ja täyskasvisruokaan siirtymiseen, mutta ymmärrän ehdotukseni olevan vielä tässä maailmanajassa liian rankka. Mutta tähän asiaan poliitikot voivat halutessaan vaikuttaa täysin. Verotus ja eläintuotannon tuet ovat poliitikkojen käsissä. 

Tulotason mukaan määräytyviä terveyseroja voidaan tasoittaa

Ainoa asia, minkä SDP:n uudessa ehdotuksessa jaan, on huoli varallisuuden mukaan määräytyvistä terveyseroista. Raha ei saa olla este päästä tarpeellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. 

Mutta onko lääkärin antama elämäntapavalmennus, josta ei ole hyvätuloisillekaan aitoa kestävää hyötyä, sitten tarpeellista hoitoa, jääköön itse kunkin mietittäväksi. Moni hyvän työterveyden piirissä olevakin kärsii merkittävästä ylipainosta. Ei auta ikäkausitarkastukset ja lääkärin käskyt.      

Lue lisää...

Maahanmuutosta muutama ajatus

Ehdolla eduskuntavaaleissa 2023
Perussuomalaiset, Uusimaa

Olen ollut varsin vähäpuheinen maahanmuuton kysymyksistä. Niin moni muu on asiaan paremmin perehtynyt ja aiheesta enemmän syttynyt. Tässä joitakin ajatuksiani maahanmuutosta, kun nyt kerta eduskuntavaaleissakin olen ehdolla, ja tämä kysymys selvästi kiinnostaa meissä persuehdokkaissa.

En kannata mitään täysin avointen rajojen politiikkaa, eikä Suomen talouden menestys saa olla kiinni epätoivoisesta lisäväen haalimisesta tänne. 

Todellisessa hädässä olevia pitää tietenkin auttaa ja ottaa vaikka tänne asumaan, jos ei lähtömaassa auttaminen ole mahdollista.

Väestönkasvu on useimmissa maissa hidastunut ja on jo alle väestön uusiutumistason. Kehitys on alkanut länsimaista ja nyt myös Kiina ja Intia tulevat samaa polkua. Käytännössä kaikilla isoilla talousalueilla nykyisin syntyvät ikäluokat ovat edeltäviä pienempiä. Merkittävin poikkeus syntyvyyden kehityksessä on Saharan eteläpuoleinen Afrikka, jossa syntyvyyden lasku on tapahtunut hitaammin kuin muualla.

Tyypillisesti elintason nousun ja naisten koulutustason paranemisen myötä syntyvyys lähtee laskuun. Merkittävä tekijä on myös ehkäisymenetelmien paraneminen. Näin on käynyt käytännössä kaikkialla maailmassa. Ekologisessa mielessä ja yksilöiden valinnanvapauden toteutumisen kannalta tämä kehitys on pelkästään myönteistä. Afrikan poikkeavan syntyvyyskehityksen syitä ovat mm. matalampi elintaso ja naisten koulutustason nousun hidastuminen, mitä seikkoja ei voi pitää mitenkään myönteisinä.

Suomessa työikäisten määrä on kääntynyt laskuun ja väestömme ikääntyy. Näin tapahtuu monissa muissakin maissa eli Suomi ei ole mikään poikkeus. On onnellista, että elinikä on noussut ja olemme eläkkeellä pidempään ja terveempinä. Tästä saamme kiittää kehittyneitä elinolosuhteita (sanitaatio, ravinto, työolot) ja modernia lääketiedettä.

Ensimmäistä kertaa itsenäisessä Suomessa rauhan oloissa ihmisiä kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy. Väestömme uhkaa alkaa supistua. Tämä huolettaa talousviisaita, jotka sukupolvesta toiseen ovat rakentaneet - tietenkin kulloistenkin poliittisten päättäjien siunauksella - hyvinvointivaltiomme talouskasvun ja pysyvän väestönkasvun oletusten varaan. Nämä oletukset ovat osoittautumassa virheellisiksi. En väitä menneiden sukupolvien päättäjiä tyhmiksi tai muuta sellaista, koska nuo oletukset on varmastikin ollut aivan perusteltua laskea aikanaan tuolla tavalla. Mutta noihin sittemmin virheellisiksi osoittautuneisiin oletuksiin tarrautumisen viisautta rohkenen epäillä.    

Edellisten talousviisaiden sekä poliitikkojen sukupolvien lastaamat velvoitteet, kuten julkisen sektorin velat ja eläkelupaukset, olisi siis paljon helpompi hoitaa kasvavalla väestöllä kuin supistuvalla. Siksi väestön määrä on edelleenkin nykyuskomusten mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta keskeisin kysymys.

Talousviisaat laskeskelevat sinänsä aivan oikein, että väestönkasvu on maahanmuuton varassa, ja jos maahanmuuttoa ei pidetä yllä, väestö pienenee. Tässä vaiheessa talousviisaiden katse kääntyy niihin maihin, mistä väestöä olisi haalittavissa Suomeen. Itse pidän vääränä tällaista ajattelutapaa, jossa ihmiset nähdään kuin esineinä, joiden toivotaan siirtyvän pois omasta kotimaastaan paikkaamaan suomalaisen kansantalouden virhelaskelmia.

Fakta on, että väestömme supistuu, emmekä ole erityisen houkutteleva työperäisen muuton kohdemaa - ainakaan vielä nykyisissä ilmasto-olosuhteissa. Vaikka itse toki tiedämme maamme olevan mitä mainioin asuinpaikka. Auringonvaloakin saadaan vuositasolla vähintään sen verran kuin Keski-Euroopassa, tosin kovin ON-OFF -tyyppisesti, se myönnettäköön. On turvallista, puhdasta ja väljää. Silti emme ole ammattitaitoisten muuttajien ykköskohteiden joukossa. Se on paras myöntää.

Talousviisaat siis puhuvat suu vaahdossa maahanmuutosta "ratkaisukeinoa" supistuvan väestömäärämme ongelmaan, vaikka heidän tulisi ottaa kalkulaattori kauniiseen käteen ja alkaa laskeskella, miten tilanteesta selvitään, kun emme saa heidän havittelemaansa epärealistista pätevän työvoiman suurta muuttoa aikaiseksi eikä väestömme kasva heidän toivomallaan tavalla, ja kun lisäksi vielä se toteutuva maahanmuuttokin perustuu pitkälti sosiaaliturvan varaan.

Kansainvälistä muuttoliikettä tulisi tarkastella myös - tai oikeastaan ennen kaikkea - muuttamaan joutuvien näkökulmasta eikä suinkaan Suomen oletettujen väestötarpeiden kautta. On totta, että Suomestakin on muutettu aikoinaan mm. Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin paremman elannon toivossa, mutta kovin moni heistäkin ikävöi ikuisesti takaisin Suomeen, ja he olisivat alun perinkin jääneet mieluummin tekemään työuransa Suomessa, jos täällä vain olisi ollut työtä tarjolla. On väärin, että tänä päivänäkin ihmisiä joutuu lähtemään synnyinsijoiltaan muihin maihin täysin vieraaseen kulttuuriin pois kotoaan ja juuriltaan. Onpa se lähdön syy sitten sota, vaino tai elinolojen surkeus ja työn puute, on valitettavaa, että ihminen ei saa halutessaan jäädä synnyinsijoilleen. Siksi tulisi panostaa ennen kaikkea lähtömaiden yhteiskuntien kehittämiseen. 

"Tytöt kouluun" on mielestäni paras, inhimillisin ja ekologisin ohjenuora maahanmuuton ja kehitysavun kysymyksiin. 

Suomen tulee ratkoa oman kansantaloutensa virhelaskelmat itse omin voimin eikä havitella kehittyvistä maista väestöä tänne pois heidän omilta juuriltaan.  

******

PS. Esim. tuoreessa Etlan tutkimuksessa ihmisiä laskeskellaan kuin tavaroita, joita Suomen tulisi haalia omia tarpeitaan varten: "Laskelmiemme mukaan tarvitaan 44 000 hengen nettomaahanmuutto nykyisellä muuton ikä- ja sukupuolirakenteella, jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saadaan vakaantumaan pysyvästi." Linkki: https://www.etla.fi/julkaisut/raportit/maahanmuutto-ja-tyovoiman-riittavyys-taloudellisten-vaikutusten-arviointia/

Lue lisää...

Väki vähenee, pidot pitenee?

 

Länsi-Uusimaa 15.1.2023

Väki vähenee, pidot pitenee?

Väkimäärämme väheneminen ja väestön ikääntyminen on totuttu näkemään ongelmina. Meillä tulee olemaan liian vähän työssä olevia verrattuna työvoiman ulkopuolella oleviin.

Vakioratkaisuiksi esitetään lisää syntyvyyttä ja maahanmuuttoa.

Planeetallamme elää kuitenkin jo nyt ennätysmäärä ihmisiä. Luonnon kantokyky on ylitetty: resursseja käytetään liikaa ja jätettä syntyy valtavia määriä. Tällä menolla maaperäkään ei jaksa tuottaa enää kuin vain noin 60 satoa.

Syntyvyys alkoi laskea länsimaissa 1960-luvulla. Tähän vaikutti merkittävästi ehkäisypillerien tulo markkinoille. Syntyvyyden laskun taustalla on siis ensisijaisesti yksilöiden oma valinta.

Se puolestaan, että hyvinvointivaltioiden suunnittelu on perustunut jatkuvaan väestönkasvuun, on ihmisen tekemä arviointivirhe, ja siksi myös korjattavissa. Korjaaminen edellyttäisi vallitsevan todellisuuden tunnustamista.

Lisäksi ei kannata haikailla utopististen toimien, kuten runsaan työperäisen maahanmuuton perään. Siitä ei ole kestävyysvajeen realistiseksi ratkaisuksi.

Miten vaikuttaa teknologian kehitys? Tutkija Yuval Noah Harari näkee tulevaisuuden siten, että koneet ja tekoäly ottavat hoitaakseen monet työtehtävät. Myös ja etenkin korkean koulutuksen ammatit ovat vaarassa. Mihin silloin tarvitaan lisää työntekijöitä? Pikemminkin ihmisten laajasti kokema tarpeettomuuden tunne voi muodostua ongelmaksi.

Hyvinvointivaltion säännöt menevät viimeistään tuolloin uusiksi.

Väestön ikääntymisen kohdalla unohdetaan, että se on myönteinen asia, josta saamme kiittää lääketiedettä ja parantuneita elinolosuhteita. Pitkän elämän mahdollisuutta ja ikääntymistä ylipäänsä tulisi arvostaa.

Ikääntyminen myös työllistää. Vaikka palveluelinkeinojen nähdään olevan taloudelle hyväksi, ikäihmisten palveluiden katsotaan kuitenkin monesti olevan vain rasite. Syy tähän lienee se, että hoivapalveluiden rahoitus pyöritetään pitkälti verotuksen kautta.

Vaadittaisiin kulttuurin muutos, että hoivapalveluista oltaisiin valmiita maksamaan myös itse. Aivan kuten maksamme vaikkapa auton huolloista, kauneudenhoidosta, liikuntavalmentajista ja viihteestä.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...