Nopein ja tehokkain ympäristöteko

Länsi-Uusimaa 9.9.2022

Nopein ja tehokkain ympäristöteko

Ympäristökeskustelussa on keskitytty fossiilisiin polttoaineisiin. Puhtaan energian tuotanto ja sen jakelun rakentaminen vaatii kuitenkin vielä teknisiä innovaatioita sekä vuosia aikaa. Koemme sen nyt, kun Venäjän hyökkäys on sulkenut fossiilisten hanoja. 

Ympäristöä säästävämpään elämäntapaan voi siirtyä nopeasti muuttamalla ruokavalintojaan. Tuotantoeläimet muuttavat ravintonsa kaloreista ihmisen lautaselle kelpaavaksi vain 10–30 %. Rehun kasvattamisen sijaan meidän olisi parempi kasvattaa maan viljaa suoraan ihmisille. 

Säästäisimme maata ja vettä. Antibioottien käyttö romahtaisi globaalisti. Zoonoosit harvinaistuisivat. Tuotantoeläinten massakasvatus tuottaa kasvihuonekaasujakin enemmän kuin kaikki liikenne yhteenlaskettuna! 

Ruokavalintojen kohdistaminen ravinteiden alkujuurille eli palkokasveihin, viljoihin, vihanneksiin, marjoihin ja juureksiin olisi helppo ja nopea keino säästää ympäristöä. Ei tarvitse ostaa kalliita aurinkopaneeleja tai sähköautoja. Riittää, että alkaa ruokakaupassa valita toisin. 

Vaikka koko maailma siirtyisi täydelliseen kasvisruokaan saman tien, emme kokisi katastrofia. Seuraavat tuotantoeläinten laumat vain jätettäisiin keinosiementämättä ja eläinten rehua varten viljeltyä peltopinta-alaa alettaisiin käyttää ihmisten ruoan kasvattamiseen. 

Maata vapautuisi runsaasti metsittämiseen. Metsästä taas voidaan saada tulevaisuuden ”muovi”, polttoaineita ja kangasta. 

Sen sijaan sähköautot ovat esimerkki näennäisestä ympäristöteosta. Nykyiset sähköautot ovat kuin hehkulamput väkipakolla aikoinaan korvanneet energiansäästölamput: kalliita, pääosin ongelmajätettä ja niiden käyttöikä olikin luvattua paljon lyhyempi - ja sitten tulivatkin mainiot LED-lamput, jotka syrjäyttivät energialamput markkinoilta. 

”Autojen LED-versio” puuttuu vielä. Se voi olla vety tai jotain muuta. 

Mikäli koko maailman parantaminen omilla ruokavalinnoilla ei innosta, voi myös ajatella vain omaa terveyttään. On havaittu, että eläinten syömisen tukkeuttamia verisuonia on mahdollista korjata täyskasvisruoalla. Kasvisruoka ei siis vain pysäytä tukkeutumista, vaan se voi jopa korjata vaurioita.

Piritta Poikonen 

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Riittääkö ruokaa?

 

Länsi-Uusimaa 8.6.2022

Riittääkö ruokaa?

Venäjän hyökkäys uhkaa ruoan riittävyyttä. Ruokapula voi johtaa myös laajaan ruokapakolaisten liikehdintään.

Ratkaisuja ruokapulaan haetaan, ja jotain voitaisiin itsekin tehdä.

Auringonkukan kylvöä olisi heti sodan alettua ehditty vielä lisätä miljoonalla hehtaarilla EU:ssa, ja viljelijät olisivat halunneet niin tehdä. Ukrainaan menossa olevia siemeniä oli paljon EU:n alueella.

Esteeksi tulivat kuitenkin EU:n säännöt, joista ei joustettu: kolmen kasvin viljelypakko sekä väärä kasvinsuojeluaine. Siemeniä jäi siksi kylvämättä.

Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä kansainvälisen vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Niiden osuus on 29 % maailman vehnän, 19 % maissin ja 80 % auringonkukkaöljyn kaupasta.

Kansainvälisen kaupan lisäksi on huomioitava jokaisen maan oma tuotanto. Suurin osa esimerkiksi maailman vehnästä kulutetaan siellä missä se on tuotettu. Pääosa lautasella olevasta ruuasta on kunkin maan omaa tuotantoa.

Sodan takia maailmasta tulee puuttumaan noin 1 % vehnän kokonaistuotannosta. Ukrainakin pyrki kylvämään 70 % normaalista myös sodan aikana. Ongelma on tuotetuksi saadun viljan kuljettamisessa.

Yli puolet Suomessakin tuotetusta viljasta menee eläinten rehuksi. Lihaa tuotetaan Suomessa yli oman tarpeen, ja lihan vaatimaa rehua myös tuodaan. Lihan tuotannossa jopa 90 % eläimen saamista kaloreista palaa eläimen elintoimintoihin, ja lautaselle päätyy vain 10 % eläimen saamista kaloreista.

Parempi olisikin, jos ihmiset söisivät elintarvikekelpoisen viljan suoraan eikä eläimen kautta vähennettynä. Tällöin koko Suomen ruokkimiseen riittäisivät Etelä-Suomen pellot. Tähän hätään tämä muutos ei toki ehtisi, henkisistä esteistä puhumattakaan.

Maailmassa tuotetusta ruoasta 30 % päätyy hävikkiin, ja ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä terveysongelma. Ruoan pitäisi siis lähtökohtaisesti riittää nyt sodankin aikana.

Pitäisi vain olla heittämättä ruokaa roskiin, ja syödä vain sen verran mitä kuluttaa - ja sekin maan viljana eikä lihana.

Lihavissa länsimaissa ei terveysmielessä haittaisi, vaikka syötäisiin hetken aikaa jopa alle kulutuksen.

Piritta Poikonen

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...