Korona ei hiljenny jouluksi

 

Länsi-Uusimaa 8.12.2020

Hyvät rokoteuutiset kohottavat mielialaa. Euroopassa ja USA:ssa on jo kaksi rokotetta lupavaiheessa ja seuraavat kaksi hyvin lähellä sitä.

Länsimaisia rokotteita pelkäävillekin on vaihtoehtoja, kun sekä Kiina että Venäjä ovat saamassa omat rokotteensa valmiiksi. On muutoinkin hyvä, että rokotetuotantoa on monessa maassa, jotta koko maailman kattava rokotesuoja saavutetaan ripeästi.

Sitä ennen pitää kuitenkin vielä sinnitellä ja jaksaa jatkaa varotoimien noudattamista.

Seuraava harkinnan paikka on joulu. Poikkeusvuoden päätteeksi kannattaisi viettää poikkeusjoulua. Ei anneta periksi juuri ennen kuin loppusuora on aukeamassa!

Korona pääsee leviämään, jos ihmiset ajelevat sukuloimaan ristiin rastiin lähelle ja kauas. Sitten ollaan muutama päivä sisätiloissa yhdessä lasten, sisarusten ja isovanhempien kanssa – ja kauhotaan porkkanalaatikkoa samoilla ottimilla.

Eikä siinä auta käsidesikään, jos saman ruokapöydän ääressä jutustelee henkilö, joka levittää koronaa.

Korona on liian monelle vakava sairaus. Sairausprosentit voivat joistakin tuntua pieniltä, mutta lukumäärät ovat suuria. Sairaalat täyttyvät ihmisistä, eivät prosenteista. Tälläkin hetkellä Suomen teho-osastoilla hoidetaan aivan tavallisia työikäisiä.

Hengitysilmassa leviävä tauti on pirullinen, koska sen välttely on niin vaikeaa. Etenkin kun tautia saattaa levittää jo ennen kuin on oireita.

Eikä ole olemassa mitään ”kevytkoronaa”. Vaikka joku olisi kärsinyt taudin lievänä, kyseessä on silti ihan oikea koronavirus, joka seuraavaan uhriin päätyessään voi vaikuttaa rajusti. Jokainen tapaus on siksi otettava vakavasti.

Onneksi tiedämme, miten taudin leviämistä voidaan suitsia. Tiedon lisäksi tarvitaan kuitenkin myös toimintaa. Tee sinä oma osuutesi, minä teen omani.

Kun tästä on selvitty, huomaamme, että tänäkin aikana opittiin jotakin. Digitaitoja, sinnikkyyttä ja yhteisen tavoitteen puolesta toimimista.

Jokainen kortensa koronakekoon asiallisesti kantanut saa silloin olla itseensä tyytyväinen: sinä et huonontanut tilannetta välinpitämättömyydellä.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Rokote on mahdollista kehittää nopeastikin

Länsi-Uusimaa 29.10.2020

Rokote on mahdollista kehittää nopeastikin

Rokotevastaisuus aiheuttaa sekä terveydellisiä että taloudellisia hyvinvointitappioita.

Monia rokotteisiin myönteisesti suhtautuviakin epäilyttää tällä hetkellä se, että koronarokotteen kehittämisessä on edistytty niin nopeasti.

Voiko nopeasti saada hyvää aikaiseksi? Kyllä voi. Koronarokotteen nopealle kehittämiselle on useampia järkeviä selittäviä tekijöitä.

Koronarokotetutkimukseen on satsattu heti paljon resursseja. Lukuisat tutkijat ovat asian kimpussa, ja heille on kerrankin annettu mahdollisuudet tehdä työnsä nopeasti hyvin.

Kun koronaviruksen genomi saatiin selvitettyä loppuvuonna 2019, tämä tieto jaettiin heti koko tiedeyhteisölle. Myös muuta tutkijoiden välistä yhteistyötä on tehty poikkeuksellisen paljon.

Yhteyksiä on pidetty puhelimella ja sähköposteilla eikä ole jääty odottamaan kohtaamista kansainvälisessä konferenssissa. Avoimuus ja yhteistyö ovat nopeuttaneet prosessia verrattuna siihen, että tutkijaryhmät kehittelisivät omia ratkaisujaan visusti muilta salassa.

Miksi näin? Koska toimiva rokote, keksipä sen lopulta kuka tahansa, hyödyttää meitä kaikkia.

Koronarokotetta ei lisäksi tarvinnut alkaa kehittää aivan nollasta, koska nykykorona on riittävästi vuonna 2003 Aasiassa levinneen SARS-viruksen kaltainen. Sitä vastaan oli jo aloitettu kehittää rokotetta, kunnes tauti saatiinkin tukahdutettua.

Myös koronarokotteen lupaprosessi on normaalia parempi. Lupaviranomaiset käyvät läpi tutkimustuloksia sitä mukaa kun niitä valmistuu, sen sijaan, että lupaprosessi aloitettaisiin vasta sitten, kun aivan viimeinenkin vaihe on valmis, kuten siis normaalisti tehdään.

Rokotteen tieteellisen kehitystyön lisäksi tarvitaan vielä sekä kykyä tuottaa miljardeja rokoteannoksia että kuljettaa ne eri maihin. Tämä kaikki vaatii valtavasti rahaa.

Eikä riitä, että rikkaat maat huolehtivat vain omien kansalaistensa rokottamisesta. Myös köyhempien maiden väestö on rokotettava, jotta korona saadaan kuriin.

Se, että rokotetutkimukseen ovat antaneet rahaa myös sellaiset henkilöt kuten Bill Gates, ei tee asiasta vaarallista.

Monen mieltä kaihertaa myös ajatus siitä, että Bill Gates tekisi rahaa rokotteilla. Kun katsoo, kuinka paljon hän on panostanut rokotekehitykseen, on vielä pitkä matka siihen, että hän pääsisi edes ns. omilleen.

Ja kyllähän niille, jotka kykenevät rokotteen kehittämään, tuottamaan ja jakelemaan, kuuluukin siitä asiallinen arvostus ja palkkio.

Koronarokotteen kehitysprosessista saattaa jäädä pysyviä uusia toimintatapoja soveltavaan tutkimustyöhön, vaikka syväluotaavaa perustutkimusta onkin vaikea nopeuttaa samalla tavalla.

Mutta kun jotain konkreettista tarvitaan oikeasti nopeasti, sen eteen on tehtävä kerralla paljon työtä ja on oltava riittävät resurssit. 

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja 

Lue lisää...

Korona ei ole salajuoni

Länsi-Uusimaa 17.10.2020

Korona ei ole salajuoni

Koronaan liittyviä salaliittoteorioita velloo netissä valtoimenaan. Joku pitää tilannetta lääketeollisuuden salajuonena, toinen ei usko koko viruksen olemassaoloon.

Korona ei kuitenkaan ole mikään salajuoni. Kukaan ei lopulta hyödy tästä sekavasta tilanteesta. Kukaan ei tilannut terveysuhkaa, talousongelmia eikä globaalia murhetta.

Korona ei myöskään ole vaaraton tauti. Kysy vaikka keväällä HUS:ssa koronapotilaita hoitaneilta! Olisitko itse uskaltanut olla siellä silloin töissä, häh?

Hölmöintä on se, että koronan ”vaarattomuutta” todistellaan tällä hetkellä sillä, että siihen on kuollut Suomessa toistaiseksi melko vähän ihmisiä. Eli siis koska taudin leviämistä saatiin jarrutettua laittamalla lähes koko yhteiskunta säppiin keväällä, niin nytkö sitten torjunnan sillä erää onnistunut lopputulos todistaakin viruksen muka vaarattomaksi? Mietipä toisenkin kerran.

Ketkä näihin salaliittoteorioihin sitten uskovat? Henkilöt, joiden henkinen kantti ei kestä sitä tosiasiaa, että virus todella uhkaa väestön terveyttä. He saavat lohdutusta siitä, kun voivat selitellä itselleen, että tilanne ei olekaan muka totta.

Kun ei pysty kohtaamaan sitä faktaa, että elämme poikkeuksellisen epävarmoja aikoja, on helpompi selitellä asiat oman mielensä mukaan.

Salajuoniin uskomaan jo sortuneita ei kannata yrittää puhua enää ympäri. Se on ajan hukkaa.

Sen sijaan on tärkeää, että me, jotka olemme vielä järjissämme, pidämme jalat maassa sekä jäitä hatussa ja toimimme fiksusti.

Pidetään etäisyyttä, käytetään maskeja tarvittaessa, hoidetaan asialliset hommat ja sinnitellään. Kun rokote valmistuu, otetaan se.

Tilanne on nyt terveysturvallisuuden ja talouden kannalta vaikea. Mutta ei toivoton.

Kun keväällä tuntui, että rokotteen saaminen vasta joskus 2021 on ikuisuuden päässä, niin loppusuorahan häämöttää jo! Joulukarkit on jo kärrätty kauppoihin eli vuoden vaihdetta on jo lupa odottaa.

Aikanaan tätä karmeaa vuotta 2020 muistellaan kovana koettelemuksena, josta kuitenkin selvittiin sinnikkyydellä.

Salaliittoihin hurahtaneet puolestaan muistetaan nykypäivän Terijoen hallituksena.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Uutta puusta

Länsi-Uusimaa 13.9.2020

Uutta puusta

Uutinen Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta oli synkkä, etenkin näin muutoinkin vaikeana ja omituisena aikana. Lohjallakin on tuoreita muistoja paperitehtaan sulkemisesta, joten Jämsän seudulla nyt koetut tunnelmat osataan myötäelää täällä.

Työntekoa, uusia uria ja elämää on kuitenkin jatkettu. Suuren työpaikan merkitys on paikkakunnan taloudelle kiistaton. Suuret yritykset ovat tärkeitä ja näkyviä elinkeinoelämän toimijoita. Suomessa kuitenkin reilusti yli puolet liikevaihdosta ja kaikista työpaikoista on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Koko 2000-luvun ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Myös metsäteollisuudessa tapahtuu paljon innovaatiotoimintaa pienemmissä yrityksissä. Suomen metsien rooli Suomen taloudessa ei ole suinkaan ohi, vaikka paperin aika onkin hiipumassa. Esimerkiksi metsiemme hyödyntäminen tekstiiliteollisuuden kuituna on todella lupaava ja kiinnostava mahdollisuus. Eikä silloin lopulta puhuta mistään pienestä erikoistuotteen toimialasta, vaan tekstiiliteollisuushan on suuri teollisuudenala.

Lisäksi vaikka voimme jo hahmottaa maailman toimivan myös ilman painopaperia, on vaikea kuvitella maailmassa eleltävän ilman rihmankiertämää ainoastaan digitaalisen virtuaaliverhon suojassa. Jo pelkkä ihmiskehon suojaamisen tarve paahdetta tai kylmää vastaan tulee edellyttämään laajaa vaatetuotantoa aina - ainakin mikäli liikumme ulkoilmassa.

Havupuusta tehdyt villaa ja etenkin puuvillaa korvaavat kuidut voisivat hyvinkin olla seuraava suomalaisen metsäteollisuuden massatuote. Vaatekuidun tuottaminen suomalaisesta puusta olisi puuvillan tuotantoon verrattuna valtavan paljon ympäristöystävällisempää. Koetuotteiden laatu on hyvä: kuitujen lämpöarvo vastaa tarvittaessa jopa villaa ja valmiin kankaan sormituntuma ei häviä puuvillalle lainkaan.

Toivottavasti tästä syntyy merkittävää vientiteollisuutta. Väkisinkin mieleen hiipii kysymys siitä, mitenköhän ruotsalaiset tämän tekisivät. Tässä voisi olla pohjoismaisen yhteistyön paikka.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Ihmisiä väsyttää, koronaa ei

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa kesäkuussa 2020:

Ihmisiä väsyttää, koronaa ei

Alkukevään koronavaarasta on edetty vapautuneempiin kesätunnelmiin. Viruksen leviämistä saatiin kuin saatiinkin hidastettua! Se vaati sinnikkyyttä meiltä kaikilta.

Vaikka tällä hetkellä tauti näyttäisi keräävän Suomessakin hieman uutta vauhtia koko maailman pahasta tautitilanteesta puhumattakaan, voimme asennoitua tulevaan rauhallisen päättäväisinä. Tiedämme mikä tehoaa: turvavälien noudattaminen sekä käsien ja kosketuspintojen pitäminen puhtaana.

Enää ei pitäisi sulkea koko Suomen kouluja ja ravintoloita, vaan nyt olisi opeteltava väistelemään koronaa ketterämmin ja edullisemmin rokotteeseen saakka ihan ilman hallituksen ohjeitakin.

Esimerkiksi jos jossain koulussa on koronaa, siirretään siellä opetus etäkouluun 2-3 viikoksi. Ne työt, jotka voi tehdä etänä, kannattaa niin tehdä. Monet kokoukset on nyt opittu hoitamaan videon välityksellä sujuvasti, mitä on syytä jatkaa syksyllä.

Pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä on järkevää käyttää ruuhka-aikaan kasvomaskia. Samoin on syytä tehdä muissa ruuhkaisissa paikoissa. Selvää on, että jos ihmisten suusta ei pärskyisi pisaroita, pandemiaakaan ei olisi.

Jokainen voi luoda ”mikroeristyksen” itsensä ympärille - ja naapurin vastaavaa tulee kunnioittaa! Asiasta ei tarvitse tehdä suurta numeroa, vaan toiminnan tulee olla rutiinia.

Emme saa herpaantua, vaikka olemme lomatunnelmissa. Virus ei lomaile. Päinvastoin: vaikka meitä ihmisiä jo tympii koko korona, virusta ei väsytä. Jokainen meistä on sille uusi mahdollinen uhri. Virus lennähtää helposti kaverin nenään, kun päihtyneet juhlijat hoilaavat kaulakkain kesäyössä.

Mahdollisuudet ovat virukselle moninaiset ja mehän ne sille annamme omalla käytöksellämme. Luomalla virukselle maaliskuun alun olosuhteet virus alkaa myös levitä kuten silloin kävi.

Käsien tehopesemisen lisäksi tulisi opetella wc-pytyn kannen sulkeminen: koska korona elää suolistossakin, virusta voi purskahtaa leijailemaan wc:n hengitysilmaan, mikäli kansi on ylhäällä pyttyä vedettäessä. Inholla voin kuvitella, millainen viruslevittämö suuren bensa-aseman tai Tallinnan-laivan yleinen wc voikaan olla.

Pienet teot, suuret tehot.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Asuntomessujen pysäköinti on sössitty täydessä ymmärryksessä

 Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa toukokuussa 2020:

Asuntomessujen pysäköinti on sössitty täydessä ymmärryksessä

On ilahduttavaa, että asuntomessujen huonoon pysäköintisuunnitelmaan on puututtu taas tämän lehden palstoilla (LU 23.5., 26.5. ja 27.5.2020). Harmillista on, että asiaan ei havahduttu ajoissa samalla innolla. Itse kirjoittelin tänne aiheesta huolestuneena jo vuoden 2018 maaliskuussa (LU 2.3.2018 ja 15.3.2018).

Tuolloin keväällä 2018 olisi ollut oikea aika toimia ja itse toiminkin, mutta nykyisen valtuuston enemmistö vain hyrisi silloin tyytyväisyyttään, kun parkkialue tehdään kauas messualueesta ja näin messuvieraan päivästä tulee mahdollisimman rasittava. Päättäjille pysäköintialueen sijainti ei siis voi tulla enää yllätyksenä. Päinvastoin, huono ratkaisu on tehty täydessä ymmärryksessä.

Alun perinhän pysäköintialueen piti rakentua aivan messualueen viereen, kävelyetäisyyden päähän. Itse pidin tätä suunnitelmaa messuvieraan ja koko messujen houkuttelevuuden kannalta järkevänä. Kun kyselin helsinkiläisiltä tuttaviltani, kumpi heistä kuulostaisi houkuttelevammalta messumatkaa ajatellen: pysäköinti messualueen vieressä vai 10 kilometrin päässä ja loppumatka messubusseilla, vastaus oli aina, että tietenkin kävelyetäisyydellä messualueen vieressä.

Sitten jossain Lohjan päätöksentekokoneiston syövereissä saatiin tämä idea, että messuja ei suunnitellakaan messuvieraiden näkökulmasta mahdollisimman toimiviksi, vaan nyt päädytään härnäämään jokaista messuvierasta Lohjan kuviteltu hyötyminen mielessä. Ensin alettiin puhua sekavasta hajautetusta pysäköinnistä pitkin poikin Lohjaa ja lopulta keksittiin Tynninharjun pysäköintialue bussikuljetuksineen.

Messuvieraat ajatetaan nyt siis ensin kilometritolkulla ohi kaupungin aivan eri suuntaan kuin missä itse messut ovat - ja sitten körötellään bussilla halki kaupungin. Messujen päätavoitteeksi alkoikin prosessin tiimellyksessä paljastua Lohjan keskustan ravintoloiden tukeminen muutaman messuviikon ajan. Melko kallis tukimuoto. Ja nythän jo kuuluu, että pysäköintisirkus ei hyödytä edes ravintoloita. Itse aavistelen, että uupuneen messuvierasperheen ruokinnan hoitaa matkan varrella olevat hampurilaispaikat.

Toinen rasittavan pysäköintiratkaisun tavoite on, että messuilla kävijät keksisivät Lohjan keskustaa ihaillessaan haluavansa muuttaa Lohjalle. Ehkä jokunen voisikin saada idean muutosta, jos messumatkalla osoittautuisi, että ”hei se Lohjahan on vain kolmen vartin päässä Helsingistä”. Nyt kuitenkin mielikuvaksi jää, että ”sinne Lohjallehan oli kamalan pitkä matka, messuillekin pääsy kesti pitkälti yli puolitoista tuntia”.

Messut ovat jo niin lähellä, että nyt on ilmeisesti vain pakko edetä aiemmin päätetyllä linjalla, niin huono kuin se onkin, ja yrittää saada se edes jotenkin toimivaksi. Toivottavasti koronakriisi ja sen jälkivaikutukset eivät haittaa kesän 2021 messuja. Näillä mennään nyt.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (PS), Lohja 

Lue lisää...

Talous synkistyy synkistelemällä

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa toukokuussa 2020:

Talous synkistyy synkistelemällä

Korona vahingoittaa terveyttä ja taloutta. Pelokas ilmapiiri voi pahentaa etenkin talouskriisiä. On jopa haitallista, jos ns. talousviisaat päivästä toiseen kauhistelevat talouden tilaa mediassa. Pahaa tilannetta ei pidä lietsoa pahemmaksi.

Talous perustuu pitkälti luottamukseen. Talouskriiseissä on nähty miten käy, kun luottamus taloutta kohtaan hiipuu. Nyt olemme kuitenkin taklaamassa talouskriisiä, joka ei ole alkanut talousjärjestelmän sisältä mystisesti kehkeytyneestä luottamuspulasta, vaan kriisille on selkeä ulkoinen syy: korona.

Vaikka tulevaisuus on epävarmaa, ihmisillä on käsitys siitä, mitä elämä ilman koronaa olisi. Muistamme, minkälaista oli vielä vuoden alussa, mitä suunnitelmia oli ja mikä oli normaalia. Haluamme palata siihen ja monelta osin paluu entiseen on mahdollista.

Kulutusta patoutuu tällä hetkellä runsaasti. Lomautettuna tai työttömänä suunnitelmia on tietenkin vaikea toteuttaa, mutta tärkeää onkin se, että meillä on käsitys siitä, miten asiat voisivat olla. Se sysää talouden liikkeelle.

Suomen talous nojaa pitkälti myös palveluihin. Työllistävä kuluttaminen olisi tärkeää. Jos voit, teetä nyt se remontti ja osta oman paikkakunnan kaupasta! Myös koronan aikana voi kuluttaa turvallisesti.

Olisi tärkeää, että he, joilla on tulot säilyneet tai säästöjä, uskaltaisivat tehdä työllistäviä hankintoja. Etenkin pieniä palveluyrityksiä olisi hyvä suosia. Itse olen maksanut laskut jopa sellaisistakin kampaamo- ja kuntosalipalveluista, jotka jouduin tartuntariskin takia peruuttamaan. Paikallisen leipomon vegaaniherkkuja olen tilannut tavallista useammin. Tahdon alueemme yritysten selviytyvän.

Ihmiskunta on toipunut sodistakin. Sodan jälkeiseen tilanteeseen verrattuna on se suuri ero, että nyt ei ole tapettu ihmisiä eikä tuhottu paikkoja. Päinvastoin: monin eri tavoin on yritetty pitää kaikki terveinä. Eristyksissä sinnittely on maailmanlaajuisesti ihmisiä yhdistävä kokemus.

Lisäksi opimme nyt uusia digitaitoja ja ympäristökin kiittää, kun mm. eläintuotannon vaarallisuus ja lentomatkailun tarpeellisuus tulevat uudelleen arvioiduiksi.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)  

Lue lisää...

Kaavojen lisäksi tarvitaan rahoittajia, rakentajia ja asiakkaita

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa maaliskuussa 2020:

Kaavojen lisäksi tarvitaan rahoittajia, rakentajia ja asiakkaita

Kaupungin kaavoitukseen ladataan Lohjallakin välillä epärealistisia odotuksia. Ajatuskulku on: ”Jos kaavoitettaisiin sitä ja tätä tuonne ja tänne, niin kyllä sitten…”

Voi kunpa kaupunki rakentuisikin vain kaavakarttoihin viivoja piirtelemällä! Lohjallakin kyllä ideoita piisaa eikä utopististen kaavojen saaminen läpi valtuustossa olisi suuri ongelma.

Vaikeus alkaa siitä, kun pitäisi löytää rakennusliikkeet, jotka haluaisivat toteuttaa kaavan mukaisia rakennelmia. Rakentajalla pitää olla usko siihen, että liike- ja asuintiloille löytyvät aikanaan ostajat.

Arvio tilojen kysynnästä on perustettava realististeen näkemykseen markkinasta: Mikä on Lohjan oma ostovoima? Minkälainen matkailullinen vetovoimatekijä edes hieno järvi on maassa, jossa lähes jokaisen potentiaalisen turistin oma kotikaupunki tai vähintään kesämökki on jonkin vesistön äärellä?

Lohjan kaavat mahdollistavat jo nyt paljon. Esimerkiksi kauan kaivattu veneiden tankkauspiste Aurlahden rantaan on ollut jo vuosia kaavan puolesta mahdollinen. Onkin harmi, ettei edes niin suuren kysynnän palvelua ole kannattanut kenenkään perustaa. Toista mahdollista paikkaa veneiden polttonesteen myynnille sovitellaan nyt sitten Pitkäniemen kaavaan. Samoin rantaravintolan hyvät suunnitelmat hyytyivät kannattavuuslaskelmiin. Rantaravintolan perustaminen ei siis ole kaavasta kiinni.

On helppo osoittaa keskustan kohennusta kaipaavat korttelit ja keksiä tilalle jotain parempaa. Mutta jos korttelin omistus on kymmenien pienyrittäjien ja asunnonomistajien käsissä, ei yhteistä näkemystä ja riittävää investoinnin vaatimaa rahamäärää ole niin vain löydettävissä.

Voi toki ajatella, että kaupallisten palveluiden puitteet tulisi rakentaa verovaroilla, mutta itse lähden siitä, että ravintolat ja venebensikset rakennetaan markkinarahalla ja verovaroja käytetään terveys- ja koulupalveluihin.

Vapaa ideointi on kuitenkin tarpeen – myös sinnikkäästi talouden realiteetteja vastaan puskien. Joskus joku idea kun voi saada taakseen riittävästi onnistumisen aineksia.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Autoilijat pitävät Suomen liikkeessä

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa tammikuussa 2020:

Autoilijat pitävät Suomen liikkeessä

Tavallisten autojen lisäverottamista suunnitellaan tällä kertaa poliitikkojen lietsomaan ilmastohätään vedoten. Autoilun lisäverotus on väärin pitkien välimatkojen maassa ja aikana, jolloin polttomoottorikäyttöiselle henkilöautolle ei vielä ole olemassa järkeviä vaihtoehtoja.

On selvää, ettei näillä uusilla autoilun lisäveroilla ole tarkoituskaan ratkoa ilmasto-ongelmia.

Jos oikeasti haluttaisiin, että ympäristöverolla olisi ympäristölle merkitystä, vero tulisi kohdistaa siten, että ihmisten olisi mahdollista välittömästi muuttaa käyttäytymistään ja valita ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Nämä paremmat valinnat taas johtaisivat siihen, ettei tällainen uusi vero toisikaan lisätuloja valtiolle, mutta ympäristö hyötyisi.

Koska uusia rankaisevia veroja kaavaillaan nyt kuitenkin autoilulle eli sellaiseen asiaan, jolle ei vielä ole olemassa hyviä vaihtoehtoja, lisäveron ainoana todellisena tarkoituksena on siis vain kerätä rahaa valtion kassaan.

Tällainen tavallisen elämän lisäverottaminen on haitallista Suomen taloudelle. Eikä siitä ole hyötyä ilmaston kannalta. Valtion taholta olisikin edes rehellisempää korottaa avoimesti tuloveroja kuin lähteä verottamaan liikkumista ilmastoverukkeella.

Poliitikkojen palvoma sähköauto ei ole ympäristöteko. Nykyiset sähköautot ovat huonoja ja kalliita. Sähköauto tulee tavallista autoa halvemmaksi noin kymmenessä vuodessa, mutta nykymallisen sähköauton akut ovat siinä kymmenen vuoden iässä vain ongelmajätettä.  Dieselauto taas on siinä vaiheessa vasta elinkaarensa alkupuoliskolla.

Pakottamisen sijaan tulisi mahdollistaa parempia valintoja. Lisäksi on muistettava, että ympäristö on muutakin kuin ilmasto!

Itse olen valinnut kodin lämmitystavaksi jo aikoja sitten maalämmön ja ruokavalioni on jo kauan ollut 100 % kasvispohjainen. Ilmasto ei ole ollut näiden valintojeni syy, mutta hoituupahan sekin siinä samalla.

Tulevaisuudessa teen myös liikkumisestani ekologisempaa heti kun se on teknologisesti järkevää.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...