Orkesteri soi kalliisti

Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaassa maaliskuussa 2019:

Orkesteri soi kalliisti

Orkesteria koskeva monipuolinen kirjoittelu on ollut hyödyllistä. Etenkin Pekka Luoman (LU 13.3.2019) ja Jukka Sassin (LU 19.3.2019) asiapitoiset kirjoitukset antavat pientä toivoa siitä, että Lohjan säästötoimissa uskalletaan ehkä vihdoinkin vilkuilla myös ylimääräisten suurten kuluerien suuntaan.

Orkesterimme on upea, mutta se vie myös valtavasti veronmaksajien rahaa. Kyllä sillä summalla kuuluukin saada maailmanluokan tasoista soitantaa!

Musiikkiopiston entisen rehtorin Jorma Mäenpään kirjoitus (LU 22.3.2019) herätti kummastusta. Kuulijaluvuissahan ei oikeasti ole ylletty lähellekään Lohjan kaupungin asukaslukua, vaikka hän toista väittää. Toki kaikki ilmaiskonsertit mukaan lukien luvut saadaan vaikuttamaan suuremmilta, mutta oikeasti merkitsevää on maksavien kuuntelijoiden määrä. Ja se luku on kovin vaatimaton. On lisäksi väärin, että Lohja tarjoaa aivan ilmaiseksi maailmanluokan viihdepalveluita samalla kun sairaiden pitää maksaa pakollisista terveyskeskuskäynneistään.

On myös erikoista, että jos päätoimisen muusikon palkka on Mäenpään mukaan reilu 2500 euroa kuukaudessa, soittajilla on kuitenkin ”useimmiten satoja tuhansia maksava itse kustannettu instrumentti”. Jokin tässä matematiikassa ei oikein täsmää – tai sitten raha-asiat vaikuttavat olevan orkesterin piirissä kroonisesti rempallaan sekä yksilö- että kokoonpanotasolla.

Orkesterin luoma imago taas on puhdas mielipidekysymys. Toisille tuollainen harvojen nauttima luksusviihde on ylpeilyn aihe. Toisille se taas luo mielikuvan Lohjasta kaupunkina, jossa veroprosentti on jo kireä, mutta jossa kallis orkesteri saa silti porskuttaa - eikä edes budjetin ylityksistä seuraa sille kuin pikku nuhteluita. Näyttäydymme tuhlailevana hölmölänä, jossa huolellista taloudenpitoa tärkeämpää on se, että kunhan on ”hienoa”.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (ps), Lohja

Lue lisää...

Ideoita Elämyskaivokseen

 Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa maaliskuussa 2019:

Ideoita Elämyskaivokseen

Lohjan Elämyskaivoksen elämyksiä ei ole vieläkään suunniteltu. Muuta kaivoksen ympärillä kyllä puuhastellaan, mutta tärkein, eli sisällön ideointi puuttuu.

Muutama vuosi sitten Elämyskaivoksen raameja olisi haluttu koristella tekemällä kaivosmuseon päälle kuuden miljoonan euron kahvila-konserttisali. Mutta tuolloinkaan ei itse kaivoksen sisältöä mietitty kunnolla.

Viimeisin Elämyskaivosta koskeva tohina liittyy sen yhtiöittämiseen. Sen lopputuloksena lysti maksatettaisiin jatkossakin pitkälti veronmaksajilla, mutta toiminnan kriittinen seuranta vaikeutuisi kuntakonsernin sokkeloissa. Yhtiö ei olisi todellinen yhtiö eikä sillä olisi konkurssin vaaraa, koska veronmaksajat pantaisiin aina kattamaan tappiot.

Yhtiöittäminen edellyttäisi mm. toimitusjohtajan palkkaamista. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan johtajuutensa toimittamisen ohella olisi mikään ideanikkari, vaan hän palkkaisi markkinointipäällikön, joka puolestaan alkaisi tilailla ideasuunnitelmia konsulteilta. Veronmaksajien kustannettavaksi tulisi siis lisää työntekijöitä.

Yhtiöittämisen sijaan nyt olisikin ideoitava kaivoksen elämyksellisyyttä. Tämä voitaisiin aivan hyvin tehdä kaupungin virkakoneistoon jo nyt kuuluvassa kaupunkisisältöjohtajan alaisessa organisaatiossa. Olisi testattava tavallisten kansalaisten keskuudessa sitä, minkälaisten elämysten perässä he olisivat valmiita tulemaan Elämyskaivokseen.

Houkuttelisivatko kokonaisvaltaiset taide-elämykset? Vai pitäisikö tarjolla olla jotain liikunnallisempaa? Vai rauhoittavampaa? Toimisiko huvipuistomainen idea? Raamit mahdollistavat monenlaista.

Olisi tärkeää uskaltaa ensin ideoida ainoastaan mielikuvitus rajana ilman budjettirajoitteita. Jos vetäviä ideoita ei tälläkään tavalla kuitenkaan syntyisi, olisi aika todeta, että kaivosmuseomme on yhtä kannattamaton kuin vastaavat viritykset Ruotsissa ja Suomessa ovat olleet.

Jos taas näyttäisi siltä, että lumoavia ideoita olisi järjestettävissä vähintään 10 vuodeksi, olisi perusteltua panostaa jatkotyöstämiseen.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)     

Lue lisää...