Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa tammikuussa 2019:
Sekoilua säästöissä
Lohjan vetovoimalautakunnan säästölistat ovat sekavia, kuin
roiskimalla valmisteltuja. Luvut eivät ole yksiselitteisiä ja on vaikea nähdä
virkamiesohjailun läpi. Poliittisten valintojen sijaan aikaa tuhraantuu
tekniseen selvittelyyn ja kikkailuun.
Vaikutusarvioinneissa korostuu imagohaittojen surkuttelu. Suurin
huoli tuntuu olevan ”mitä ne muualla meistä ajattelee?”.
Säästökohteiden kärkeen on virkamiesvalmistelussa sijoitettu
sellaisiakin asioita, joissa ei ole taloudellista järkeä. Esimerkiksi
eläinsuojeluyhdistyksen tuki ehdotetaan lakkautettavaksi, vaikka yhdistys tekee
kunnan puolesta työtä, joka kuuluu kunnan velvollisuuksiin. Ja tämänkin säästön kohdalla vaikutusarviossa
mainitaan ainoastaan ”negatiivinen imagovaikutus”! Mikä olisi taloudellinen
vaikutus, jos nyt pitkälti vapaaehtoisvoimin toimivan eläinsuojeluyhdistyksen
sijaan Lohjan tulisikin palkata eläintenhoitajavirkamiehiä tekemään sama tärkeä
työ? Mikä olisi vaikutus eläinten kokemaan kärsimykseen, jos LESYä ei olisi?
Kiinnostava asia ovat myös ns. kumulatiiviset säästöt. Koulujen
lakkautusten yhteydessä tähän on aiemmin vedottu. Esim. koulun lakkauttamisesta
saatava 15 000 euron vuosittainen säästö saadaan kumulatiivisesti
ajatellen kymmenessä vuodessa kertymään 150 000 euron tasolle. Lisäksi kumulatiivisiin
säästölaskelmiin on lisätty kuvitteelliset remonttisäästöt ajatuksella ”jos se
koulu olisi jatkanut, olisi jouduttu remontoimaan X euroa tulevina vuosina”.
Sinänsä loogista.
Mutta: tämä kumulatiivisten säästöjen logiikka ”sattumalta” unohdetaan
mm. silloin, kun orkesterin lakkautuksesta esitetään saatavan vain kertaluonteinen
607 000 euron säästö Lohjalle (+valtion veroja säästyy n. 0,5 milj./v). Lyhyelläkin
tähtäimellä orkesterin kumulatiivinen säästöpotentiaali on kuitenkin siis peräti
pari miljoonaa - ja yli 6 miljoonaa 10 vuodessa! Lisäksi vielä tilat uudessa
Laurentius-palatsissa ja toistuvat epäonnistuneet flyygelihankinnat ym.
Oletan laskelmien ja vaikutusarviointien terävöityvän kevään
kuluessa.
PIRITTA POIKONEN
