Lohja - kelpo kaupunki

Kirjoittajavieras-kolumnini Länsi-Uusimaassa marraskuussa 2018:

Lohja, kelpo kaupunki

Lohja on aivan kelpo kaupunki. Ei ihmeellisempi kuin muutkaan, mutta ei sen huonompikaan. Tämä pitäisi päättäjien ymmärtää. Sen sijaan, että veronmaksajien rahaa syydetään ylimitoitettuihin orkestereihin ja kilpauimaratoihin, pitäisi ymmärtää järkevän taloudenpidon ja realistisen tyytyväisyyden välinen kytkös.

Arjesta onni ponnistaa, ei yksittäisistä luksuselämyksistä.

Koulut on siksi saatava kuntoon eikä uusia 30 miljoonan euron tulevia homepesiä (mallia tasakattoinen Laurentiustalo) tulisi edes suunnitella. Vanhuksia, lapsia ja sairaita on hoidettava.

Viihdettä tulisi järjestää verorahalla vain, jos siihen jää varaa. Nykyisillä veroprosenteilla varaa ei olisi. Lohja rokottaa asukkaidensa tuloista jo nyt 20,5 %, Espoo 18 %. Muuttamalla pois Lohjalta voi siis järjestää itselleen 2,5 % palkankorotuksen. Erotuksen noteeraavat etenkin ne, joilla on enemmän veronmaksukykyä.

Kireä verotus ja halvempi asuminen ajavatkin kunnan helposti negatiiviseen tulokierteeseen: hyvätuloiset eivät muuta kiskuriverotuksen kuntiin ja tontin halpuus on sitä ratkaisevampaa, mitä pienemmät on tulot. Pienemmistä tuloista taas ei saada kasaan suuremmallakaan veroprosentilla suuria verotuloja. Tarkoittaahan 20,5 % tonnin tuloista paria sataa, mutta kymppitonnin tuloista jo paria tuhatta jne.

Lohjalla turhiin asioihin tuhlailu on ollut kroonista. Mielestäni tämä kertoo päättäjien huonosta itsetunnosta. On tärkeämpää päästä esittelemään, mitä hienoa Lohjalla on, kuin että terveellä itsetunnolla mitoitettaisiin asiat realistiselle tasolle ja suunnattaisiin resurssit asukkaiden arkisiin tärkeisiin tarpeisiin. Tältä terveeltä pohjalta kasvaisi sitten tervettä vetovoimaa ja yritystoimintaa myös esim. matkailuun. Nythän sen sijaan tekohengitetään esim. Elämyskaivosta verovaroin, vaikka sen pitäisi pyöriä lipputuloilla.  

Ensi vuonna lohjalaisia odottaakin tällä menolla yleisen tuloveron korotus. Vaalikauden keskivaiheilla on korotuksen riski suurin: heti vaalien jälkeen ei kehdata ja juuri ennen vaaleja ei tohdita.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)