Lohjan historiateos joukkorahoituksella

Kaupungintalon touhuista voisi luulla, että Lohjalla on taloustilanne mitä parhain. Meillä on mm. muka varaa teettää 250 000 euron hintainen historiateos tosta noin vaan. Samaan aikaan tosin kouluja lakkautellaan säästösyistä. Meillä on siis rahaa hömppään, mutta tavallisista arkisista tärkeistä palveluista säästetään. Tuntuu, ettei kellään (paitsi talousjohtajalla) ole mitään taloudellista vastuullisuutta ja kuria. Halutaan vain jättää omia tuhlailevia peukalonjälkiä ja keräillä näyttäviä sulkia hattuun CV:tä varten.


Edellinen yritys tehdä kirja meni ihan oikeuteen saakka 2000-luvun alussa. Tappiota kaupungille tuli silloin jo 60 000 euroa tästä kirjahankkeesta. Nyt sitten halutaan ruinata 250 000 euroa veronmaksajilta. Eikö näille mikään riitä? Eikö mistään edes haluta saati yritetä ottaa opiksi?


Tässä alla ehdotukseni. Tämän toteuttamiseksi pitäisi tosin nähdä hieman vaivaa. Helpompaa on vaatia rahat veronmaksajalta. Asiaa ajavan seuran johtohahmo on itse näiden asioiden päällä istuva kaupungin virkamies. Mikäs sen helpompaa kuin kirjoitella pari sivua esittelytekstiä oman harrastuksen puolesta ja pujauttaa asia päätöksentekomyllyyn. Eikö näitä ehdotuksia kukaan karsi mitenkään? Eipä tietenkään, eihän korppi korpin silmää noki... Näin kirjoitin asiasta Länskäriin:

Länsi-Uusimaa 3.2.2018

Lohjan historiateos joukkorahoituksella

Peräti 250 000 euron hintaiseksi kaavaillun ”Lohjalaisten historia” -teoksen rahoittamiseksi ollaan jälleen ojentamassa kättä veronmaksajan taskua kohti (LU 31.1.2018). Viimeksi hanke kariutui vuonna 2012 taloudelliseen mahdottomuuteen. Lohjan kaupungin rahatilanne ei ole sittemmin parantunut. 

Lisäksi on muistettava, että edellinen, pieleen mennyt yritys tehdä teos tuli maksamaan veronmaksajille jo 60 000 euroa pelkkää tappiota - ja kirja on silti edelleen tekemättä. Veronmaksajan osuus tästä teoksesta on siis jo hyvin pitkälti suoritettu.

Koska hanke on kuitenkin sinänsä hyvä, mutta kirjankustannustoiminta ei kuulu kunnan tehtäviin, ehdotan teoksen tekemistä joukkorahoituksella. Rahoitusmalli on uusi ja mitä oivallisin juuri tällaisen hankkeen toteuttamiseen. Ennakkomyyntiin perustuvassa joukkorahoitusmallissa rahoittajille tarjotaan vastikkeeksi tuote, joka on tehty heiltä kerätyillä varoilla.

Koska kirjasta kiinnostuneita lohjalaisia on varmastikin ja kaupunkikin ostaisi teosta kirjastoihinsa useita kappaleita, rahoittajia voisi olettaa löytyvän riittävästi. Sammatissakin vastaavaa teosta myytiin 1700 kpl (LU 1.2.2018). Myös kirjahanketta ajava Kotiseutututkimuksen Ystävät ry ja vastaavat tahot voisivat osallistua joukkorahoitukseen haluamillaan summilla. 

Teoksen varsinaisessa työstämisessä taas voisi hyödyntää yhteisöllisen tekemisen voimaa. Esimerkiksi Hiiden Opisto voisi ottaa vetovastuun ja kerätä asian harrastajat mielenkiintoisen projektin ääreen. Julkaisumuotonakaan ei ole pakko olla perinteinen paperikirja, vaan näin digiaikana sähköinen ekirja tai monimuotoinen verkkojulkaisu olisi edullisempi ja myös nuorempia lukijoita paremmin houkutteleva formaatti.    

Kirjan työstäminen ja rahoitus näillä uusilla ja edistyneillä tavoilla olisi lisäksi mitä oivallisin tapa yhdistää historiaa kertaava kirja nykyaikaan ja oppia samalla uusia tekniikoita.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (PS)
Lohja