Vain elämys puuttuu

Lohjan matkailun kipupiste, Elämyskaivos, on taas tapetilla. Hanketta vaivaa sama perusvika kuin aina: elämys puuttuu, muuten ovat puitteet kunnossa.

Kerrataan nyt tämäkin: minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Lohjalle syntyisi kaivosmuseosta turistimagneetti. Ei kenelläkään ole. Ei tietenkään ole. Mutta ongelma on se, että kaivosmuseon sisällön kehittämisen ahaa-elämys antaa vielä odottaa itseään. Valitettavasti sen kuningasidean puutteessa virkamiehiä ja poliittista eliittiämme vaivaa "kunhan tehdään edes jotain" -puuhastelu. Mutta kun se vaan ei mene niin, että kunhan tehdään edes jotain. Ei toisten rahoilla saa puuhastella.

Länsi-Uusimaa 20.12.2016. "Maanalainen Emojikatu"

Jos ei keksitä kunnollista juttua, ei pidä alkaa räpeltää mitään heppoisia juttuja. Kuten vaikkapa tätä "maanalaista Emojikatua"...  Epätoivoista.

Emojikadun tarina on se, että kaavoitamme Lohjalle moottoritien varteen teollisuusaluetta, jonne tulee oikeasti katu nimeltään Emojikatu.
Nimi-idea sai yhden päivän ajan marraskuussa nettijulkisuutta, jopa ulkomaita myöten. Mutta se oli vain se muutama tunti julkisuutta eikä sitä asiaa kukaan enää muista. Mutta Lohjan kaupungintalolla sitä pidetään edelleen näemmä jonain suurena juttuna ja nyt on sitten kaivosmuseoon tehty kadunnimikyltti ja puhutaan "maanalaisesta Emojikadusta". Eihyvääpäivää. En halua pilkata, mutta ei tämä nyt hyvässä mielessä naurata.


Tässä aiheesta kirjoittamani mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaasta 22.12.2016:

LU 22.12.2016

Vain elämys puuttuu

Tytyrin elämyskaivoshanketta on vaivannut sisällön ponnettomuus koko sen kehitystyön ajan. Ulkoisiin puitteisiin on kyllä haluttu upottaa veronmaksajien rahaa miljoonatolkulla, mutta itse ”elämyksen” sisältö on jäänyt joka vaiheessa olemattomaksi. Sama vika vaivaa Elämyskaivosta edelleen. Nopea hissi ei yksin riitä.

Kun vuonna 2012 valittu nykyinen valtuusto päätti kaupungin strategiasta ja sen mukana siitä, että Tytyrin kaivosta kehitetään matkailun strategisena kärkihankkeena, ei rivivaltuutetuilla ollut hajuakaan siitä, että aikomuksena olikin rakentaa 6 miljoonan euron näköalakahvila ja konserttisali – ilman satsausta elämyksen sisältöön. Asiaa valmisteltiin nimittäin visusti salassa.

Tyrmistykseni oli perinpohjainen, kun nämä ylihinnoitellut, mutta sisällöltään köyhät suunnitelmat lopulta paljastettiin valtuutetuille. Olisi ollut edesvastuutonta kannattaa verovarojen haaskaamista niin heppoisin faktoin, mutta runsain kuvitelmin ryyditetylle hankkeelle.  

Elämyksen sisältöä pitäisi haarukoida suuremmalla ideoijien joukolla. Salaisten, mutta kuitenkin julkisilla verovaroilla toteutettavien kehitelmien ajan olisi pitänyt olla jo ohi. Silti edelleen suurin osa elämyssuunnitelmista on salaisia (LU 20.12.2016). 

Kuntalaisiltakin voisi kysyä ideoita siihen, mikä saisi edes paikkakuntalaiset käymään Elämyksen äärellä vuodesta toiseen 32 euron lipun hinnalla. On myös hyväksyttävä se, ettei sellaista loistoideaa välttämättä ole vielä nähtävissä. Väkisin väännetyt matkailukohteet eivät vedä kävijöitä, eivät ainakaan toista kertaa. Aitous on se, mikä saa matkailijat yhä uudelleen esim. Fiskarsiin tai Porvooseen. 

Toimivan elämysidean syntymistä odotellessa toivoa sopii, että nyt hankittava 36 000 euron hintainen kivinäyttely haukkuu hintansa ja että kävijämäärä on muutoinkin niin runsas, että myös yli 60 000 euron hissivuokra ynnä ties mitkä muut kulut saadaan katettua. Esim. leasingvaihtoehto vastaanottorakennuksen hankkimiseksi on tyrmistyttävän kallis ja ilmiselvä väliaikaisratkaisu, jotta haavetta kuuden miljoonan museokahvilasta voidaan edelleen kulisseissa vaalia. 

Normaalin menestyvän matkailukohteen tulee seistä omilla jaloillaan, omien lipputulojensa voimin, eikä veronmaksajien tekohengityksellä.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Lohjan kallis uusi organisaatio

Kun jokunen on ihmetellyt, miksi en ole pyrkimässä uudelleen valtuustoon, niin tässä on yksi vastaus: tämä on aivan toivoton sekopäätivoli koko valtuusto.

Valtuusto ensin päättää, että organisaatiouudistuksen myötä ei koroteta johtajien palkkoja, mutta niin vaan on muutaman kuukauden päästä hallitus päättämässä johtajien palkkojen korotuksesta...! Pthyi. Tässä kirjoitukseni aiheesta Länsi-Uusimaassa 19.12.2016:

LU 19.12.2016

Lohjan kallis uusi organisaatio


Lohjan valtuusto päätti tammikuussa 2016 organisaatiouudistuksesta kehnosti valmistautuneena. Päätöksen perusteluissa kuitenkin todetaan järkevästi se, että ”organisaatiomuutoksella ei ainakaan alkuvaiheessa muuteta johtajien palkkoja”. 

Toisin on kuitenkin käymässä: kaupunginhallitus käsittelee parhaillaan johtajien palkkojen korotuksia! Eli korotuksia, joita ei pitänyt tulla ainakaan alkuvaiheessa - jos siis koskaan – työstetäänkin täyttä päätä jo nyt ennen kuin koko uusi organisaatio on ollut päivääkään vielä edes olemassa.


Korkeampia palkkoja perustellaan lisääntyneillä töillä ja vastuilla. Ketään ei kuitenkaan irtisanota Lohjan organisaatiosta eikä kenenkään palkkaa lasketa. On vain luotu uusi johtoportaan taso, jolle on ilmestynyt uutta hallinnoitavaa. Uusi organisaatio luo siis itse itsessään uutta hallinnollista työtä ja kasvattaa näin veronmaksajien taakkaa. Uudistus siis paisuttaa hallintoa.

Kaupunginhallituksen päätösesityksistä tämä kokonaiskuvio ei tosin käy helposti ilmi. Siellä puhutaan virkojen lakkauttamisen tuomasta miljoonan ”säästöstä”, vaikka samaan aikaan perustetaan samoille virkamiehille uusia virkoja tai muutetaan vanhoja virkoja siten, että muutoksen myötä Lohjan johtoportaan palkkasumma on 1.1.2017 lukien kalliimpi kuin mitä se on ollut vuonna 2016. Eipä juhli kovinkaan monen muun työpaikan työntekijät moisilla korotuksilla näinä kiky-sopimuksen aikoina.

Tämä kaikki on seurausta siitä, että uudistukselle ei asetettu mitään kunnollisia taloudellisia tavoitteita. Mitään palkkasumman euromääräisiä vähennystavoitteita tai hallintohenkilöstön määrän karsimisia ei asetettu, vaikka poliittisissa puheissa voivoteltiinkin kuntaliitoksen myötä ylisuureksi paisunutta organisaatiota. Alettiin vain kiireellä tanssia organisaatiohumppaa nimeltä ”siiloista matriisiin”. 

Lohjan organisaatiouudistus oli alun perinkin liian aikaisin ajoitettu. Uudistus johtaa nykyisten virka-asemien betonointiin. Kun kuntaliitoksesta johtuva irtisanomisten suoja-aika päättyy vuoden 2017 lopussa, ei väkeä tulla enää vähentämään, vaan uusi hallintorakenne on silloin jo jämähtänyt asemiinsa. Lohja hukkaa näin todellisen hallinnollisen uudistamisen tilaisuutensa.

Lisäksi uusi organisaatiomalli sopii kehnosti sote-uudistukseen muutoinkin kuin aikataulunsa puolesta. Organisaatiouudistuksen paremman aikataulun puolesta äänesti tammikuussa vain neljä meistä valtuutetuista (Inkeri Kangas, Markku Lehtonen, Hannele Maittila, Piritta Poikonen).

Kaupungin henkilöstönkin suunnalta on tullut vielä myöhään joulukuussa viestiä siitä, että monikaan ei tiedä uutta esimiestään, jolle pitäisi kuitenkin vastata tekemisistään jo 1.1.2017 lukien.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu, Lohja (ps)

Lue lisää...

Robotit muuttavat Lohjaakin

Tässä robottiaiheinen kolumnini Länsi-Uusimaasta 13.12.2016:

Robotit muuttavat Lohjaakin

Vuosia sitten robottiherätyksen saaneena ja aiheesta jatkuvasti paasanneena olen nyt pannut ilolla merkille, että asia on otettu todesta myös Lohjan kaupungin johdossa. Etenkin liikenteen osalta voi jo nyt kuvitella, minkälaisia muutoksia automatisoitu liikenne tuo.

Robottiliikenne nostaa moottoritien kapasiteettia hurjasti. Voi jopa olla, että Lohjalle tärkeä Helsinki-Turku ”Tunnin juna” ei olekaan enää tarpeen, kun koko Suomen maantieliikenne automatisoituu ja tehostuu.

Automatisoitu liikenne on kunnan palvelujen näkökulmasta erinomainen asia. Nykyisin niin kovin hankalat koulukyydit on helppo toteuttaa, samoin muiden ajokortittomien palvelukyydit. Tämä mahdollistaa runsaamman haja-asutusalueille rakentamisen ja Lohja pääsee hyödyntämään täysillä parasta valttikorttiaan: maaseutua Helsingin lähistöllä.

Automaattiliikenne vaikuttaa kaavoitukseen muutoinkin. Kaupunkien keskustakaavojen kipupiste on parkkipaikkamitoitus ja sen laatuvaatimukset. Tulevaisuudessa keskustoissa ei tarvitse varata pihoja autoille tai tehdä halleja. Osaa nykyisistä parkkihalleista tarvittaneen edelleen robottiautojen latauspisteinä, joista autot kutsun saatuaan huristelevat keikalle.

Robottiliikenne muuttaa myös autojen omistamisen: tulevaisuudessa ei kannata omistaa autoa, vaan halvempaa on ostaa vain kyytejä. Autot tulevat paljon tehokkaampaan käyttöön, kun samalla autolla ajetaan paljon matkoja. Nykyisinhän monet autot seisovat pääosan ajasta parkissa.

Kyytejä on lisäksi helppo yhdistellä, kun vaikkapa Pusulasta Helsinkiin lähtevä robottiauto poimii kyytinsä useamman matkalaisen. Älykkäät matkajärjestelmät osaavat niputtaa useamman henkilön säännöllisiä matkoja järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Robottien ohjastama liikenne ei ole enää tieteisfantasiaa, vaan maailman autotehtaat kilvan kehittelevät tekniikkaa. Jokainen niistä haluaa olla luotettavin ja suurin robottiautojen valmistaja. Myös lainsäädäntöä viritellään robottiliikenteeseen sopivaksi. Esimerkiksi Suomen uusi liikennevakuutuslaki ei estä robottiliikenteen kehitystä.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...