Tässä kolumnini Länsi-Uusimaasta 17.10.2016.
 |
| LU 17.10.2016 |
Hoivan tarpeet vaihtelevat suuresti yksilöiden ja hoivapaikkojen välillä. Yhdellä hoitajamitoituksella ei osuta oikeaan kuin keskimäärin.
Joissain paikoissa tarvitaan enemmän hoitajia kuin mitoitukseen on kirjattu. Kuitenkin sekä virkamiehet että poliitikot voivat pahimmillaan pestä kätensä hoivan laadun suhteen vetoamalla siihen, että asiat ovat kunnossa, jos hoitajien minimimäärä on täytetty. Minimistä tulee tällöin maksimi eikä laatua tutkita.
Jossain toisessa hoivapaikassa taas voitaisiin pärjätä kirjattua hoitajamäärää vähemmällä henkilöstöllä, jos esimerkiksi rakennuksen tekniikka sujuvoittaa hoivatyötä vanhanaikaiseen rakennukseen verrattuna. Minimistä tuleekin tällöin määrän ylimitoitusta.
Jos on investoitu järkeviin teknisiin apuvälineisiin ja hyviin tiloihin, ihmistyön tarve on vähäisempi. Esimerkiksi älylattia hälyttää, jos asukas tuupertuu huoneistonsa lattialle tai jos hänen liikkumiseensa tulee poikkeuksellinen katko. Tällainen tekninen apuvälineistö ei pelkästään säästä työvoimaresurssia, vaan se myös parantaa hoivan laatua. Älylattia hälyttää heti ja varmasti.
Hoivatyövoimasta on pula ja hoivan rahoittamisen kanssa tuskaillaan. Teknologia voi helpottaa näitäkin ongelmia. Tekniset investoinnit eivät kuitenkaan kannata, jos joudutaan noudattamaan kaavamaisia hoitajamitoituksia investoinneista huolimatta.
Hoitajamitoitusta tärkeämpää olisi päättää se, mitä hoiva tarkoittaa. Montako ateriaa vuorokaudessa? Ulkoillaanko koskaan? Se, selviääkö hoivapaikka riittäväksi hoivaksi määritellystä tehtäväkokonaisuudesta pienellä vai isolla henkilöstömäärällä, on ammattitaito-, olosuhde- ja johtamiskysymys.
Nykyään hoitajamitoitus on vain ministeriön suosituksissa eikä laissa, mikä jättää kuntatason päättäjille suuren vastuun. Mielestäni hoitajamitoituksen sijaan uusiin sote-lakeihin tulee vaatia kirjattavaksi hoivan palvelulupaus, jossa kerrottaisiin, minkälaista hoivaa yhteiskunnassamme pidetään asiallisena. Hoitajien määrän sijaan pitäisi siis säätää hoivan laadusta tarkasti.
PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)
