 |
| Länsi-Uusimaa 21.1.2016 |
Eletään yhdessä
Helsingissä on aloitettu kokeilu, jossa nuorille tarjotaan edullisia asuntoa ikäihmisten palvelutalosta. Edullisen vuokran vastineeksi nuorten tulee viettää aikaa 3–5 tuntia viikossa palvelutalossa asuvien vanhusten kanssa. Hakijoiden runsaasta määrästä päätellen asumistapa kiinnostaa nuoria.
Asukasvalinnoissa painotetaan myönteistä suhtautumista vanhuksiin. Kyse ei ole hoitotyöstä, vaan nuoret viettävät aikaa vanhusten kanssa. Tuntimäärää ei ole lyöty tiukasti lukkoon, vaan asiat on tarkoitus saada rullaamaan joustavasti oikealla asenteella. Kyseessä on elämäntapa ja uudenlainen asumismuoto, ei siis työ eikä velvollisuus. Asukashakemuksista kävi ilmi, että monet nuoret haluavat oppia vanhuksilta, auttaa heitä ja että he myös kunnioittavat vanhuksia.
Nuorilla on lupa elää asunnoissaan normaalia elämää ja vieraat ovat tervetulleita. Kotibileiden melurajoitukset ovat aina tarpeen kerrostalossa. Hollannissa, jossa yhteisöasumista on kokeiltu enemmän, kokemukset ovat olleet myönteisiä. Eräs ”meluongelma” ilmeni yllättäen niin päin, että vanhukset saattavat katsoa televisiota liian kovalla. Naapureina eläminen vaatii aina oman elämänmenon sopeuttamista yhteisiin normeihin.
Jo nykyään hoivakodeissa on asukkaina myös lemmikkieläimiä. Eläinten mieltä ilahduttava vaikutus on kiistaton. Hoivakissa Hannasta on ollut viime kuukausina useampikin juttu mediassa. Hannan toimintaa ihastellessa aloimme ystävieni kanssa ideoida löytöeläintoiminnan ja palveluasumisen lähempää yhteistyötä. Tällä hetkellä moni kesykin löytökissa elää neliön kopperossa yksinään. Samaan aikaan palvelutaloissa lemmikkieläimiä on kovin vähän. Tuplamäärä eri tahoilla koettua yksinäisyyttä voisikin yhdistettynä olla tuplamäärä iloa ja seuraa! Lisäksi moni löytöeläintalo pyörii pitkälti nuorten vapaaehtoistyön voimin, jolloin uudenlainen yhteisöasuminen voisi sopivassa mittakaavassa kohdata myös eläinsuojelutyön.
Palvelurakenteen uudistamisen ei tarvitse aina merkitä säästämistä ja huononnusta. Oikeanlaisella ajattelulla voidaan samalla rahalla tuottaa mukavampia elonpäiviä monille.
PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu
Helsingissä on aloitettu kokeilu, jossa nuorille tarjotaan edullisia asuntoa ikäihmisten palvelutalosta. Edullisen vuokran vastineeksi nuorten tulee viettää aikaa 3–5 tuntia viikossa palvelutalossa asuvien vanhusten kanssa. Hakijoiden runsaasta määrästä päätellen asumistapa kiinnostaa nuoria.
Asukasvalinnoissa painotetaan myönteistä suhtautumista vanhuksiin. Kyse ei ole hoitotyöstä, vaan nuoret viettävät aikaa vanhusten kanssa. Tuntimäärää ei ole lyöty tiukasti lukkoon, vaan asiat on tarkoitus saada rullaamaan joustavasti oikealla asenteella. Kyseessä on elämäntapa ja uudenlainen asumismuoto, ei siis työ eikä velvollisuus. Asukashakemuksista kävi ilmi, että monet nuoret haluavat oppia vanhuksilta, auttaa heitä ja että he myös kunnioittavat vanhuksia.
Nuorilla on lupa elää asunnoissaan normaalia elämää ja vieraat ovat tervetulleita. Kotibileiden melurajoitukset ovat aina tarpeen kerrostalossa. Hollannissa, jossa yhteisöasumista on kokeiltu enemmän, kokemukset ovat olleet myönteisiä. Eräs ”meluongelma” ilmeni yllättäen niin päin, että vanhukset saattavat katsoa televisiota liian kovalla. Naapureina eläminen vaatii aina oman elämänmenon sopeuttamista yhteisiin normeihin.
Jo nykyään hoivakodeissa on asukkaina myös lemmikkieläimiä. Eläinten mieltä ilahduttava vaikutus on kiistaton. Hoivakissa Hannasta on ollut viime kuukausina useampikin juttu mediassa. Hannan toimintaa ihastellessa aloimme ystävieni kanssa ideoida löytöeläintoiminnan ja palveluasumisen lähempää yhteistyötä. Tällä hetkellä moni kesykin löytökissa elää neliön kopperossa yksinään. Samaan aikaan palvelutaloissa lemmikkieläimiä on kovin vähän. Tuplamäärä eri tahoilla koettua yksinäisyyttä voisikin yhdistettynä olla tuplamäärä iloa ja seuraa! Lisäksi moni löytöeläintalo pyörii pitkälti nuorten vapaaehtoistyön voimin, jolloin uudenlainen yhteisöasuminen voisi sopivassa mittakaavassa kohdata myös eläinsuojelutyön.
Palvelurakenteen uudistamisen ei tarvitse aina merkitä säästämistä ja huononnusta. Oikeanlaisella ajattelulla voidaan samalla rahalla tuottaa mukavampia elonpäiviä monille.
PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti