perjantai 12. helmikuuta 2016

Lohjan hätiköity organisaatiouudistus

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoitella organisaatiouudistuksesta lehteenkin. Inspiroiduin edellispäivän lehdessä olleesta toisen valtuutetun hyvästä kirjoituksesta. Toivottavasti tilanne aukeaa nyt kuntalaisillekin paremmin. Valtuustossa tähän hommaan ei tule mitään rotia. Pidemmän vuodatuksen rapustelin tänne blogiin jo kolmisen viikko sitten, se löytyy tästä linkistä. Tässä alla mielipidekirjoitukseni Länskäristä 12.2.2016:

Länsi-Uusimaa 12.2.2016


Lohjan hätiköity organisaatiouudistus

Toni Hägg kirjoitti tärkeää asiaa Lohjan kaupungin organisaatiouudistuksesta (LU 11.2.2016). Lähtökohta on ollut, että hallintohenkilökunnan ja johtajien määrää ei ainakaan lisätä uudistuksen myötä. Koska kuntaliitoksen irtisanomissuoja-aika on vielä voimassa, ei henkilöstön määrää voida vielä vähentääkään. 

Järkevintä olisi siis täystyöllistää koko nykyinen henkilöstö sen kyvyt mahdollisimman hyvin hyödyntäen. Johtajiston uudistaminen etsimällä kykyjä vain nykyisten johtajien piiristä ei siihen välttämättä johda. Mahdollisten hakijoiden piirin pitäisi lähtökohtaisesti kattaa kaupungin koko henkilöstö. Toni Hägginkin kritisoima hyvävelivirkajärjestelmä on siis huono.

Organisaatiouudistus on myös täysin väärin ajoitettu. Kiirettä toki pitää, että saadaan omat uudet asemat ja uusi organisaatio vakiinnutettua ennen kuin kuntaliitoksen suoma irtisanomissuoja-aika päättyy vuoden 2017 lopussa. Vaikka organisaatio on hädin tuskin toipunut edellisestä organisaatiouudistuksesta, pakka on taas sekaisin. Missään välissä ei ehdi olla työrauhaa tehdä tehokkaasti niitä oikeitakin töitä.

Kun irtisanomissuoja-aika päättyy 2017, hallintohenkilöstön määrää ei tulla enää tarkastelemaan kriittisesti. Valtuusto ei kuitenkaan äänestyksen jälkeen halunnut asettaa uudistukselle parempaa ajankohtaa, vaikka sote-uudistuskin tulee ja lohkaisee toisen toimialajohtajan alta lähes kaiken maakuntaan. Kaupungin perushallintoväkeä sinne ei kuitenkaan siirry.

Uudistukselle ei myöskään ole asetettu mitään kunnollisia taloudellisia tavoitteita. ”Tuottavuudesta” puhutaan paljon ja hallintohimmeleitä piirrellään tohkeissaan, mutta mitään palkkasumman euromääräisiä vähennystavoitteita tai hallintohenkilöstön määrän karsimisia ei ole asetettu. Ei, vaikka poliitikkojen puheissa vilahteleekin kuntaliitoksen myötä suureksi paisunut organisaatio. 

Vielähän vähennyksiä ei päästäisikään toteuttamaan kunnolla, joten siksi uudistusta pitäisi lykätä muutamalla kuukaudella ja valmistella se nykyistä jämäkämmin. Olisi ajateltava myös veronmaksajan tilannetta eikä vain oman viran jatkumista tai palkan suuruutta.

Palkkojen osalta ollaan kuitenkin päätymässä ainakin uusien toimialajohtajien palkan korottamiseen, koska heille tulee enemmän vastuuta ja työtä. Tämän täytyisi siis näkyä jossain toisaalla palkkojen alentamisina ja töiden vähenemisenä. Jos tällaista vähentämistä ei näy, on organisaatiouudistus ilmeisesti tuottamassa vain lisää sellaista hallinnollista tauhkaa ja näennäistyötä, jota nykyorganisaatiossa ei sentään ole. 

Uudistus vaikuttaa siis hätiköidyltä, huonosti perustellulta ja kalliilta.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu, Lohja
Lue lisää...

torstai 4. helmikuuta 2016

Eletään yhdessä

Viimeisin Länsi-Uusimaan kolumnini (21.1.2016) käsitteli senioriasumisen uusia kokeiluja, joissa palvelutaloissa asuu myös nuoria ja lemmikkieläimiä. Mielestäni näitä toimintoja voisi yhdistää vielä hieman enemmänkin.

Länsi-Uusimaa 21.1.2016
Eletään yhdessä

Helsingissä on aloitettu kokeilu, jossa nuorille tarjotaan edullisia asuntoa ikäihmisten palvelutalosta. Edullisen vuokran vastineeksi nuorten tulee viettää aikaa 3–5 tuntia viikossa palvelutalossa asuvien vanhusten kanssa. Hakijoiden runsaasta määrästä päätellen asumistapa kiinnostaa nuoria.

Asukasvalinnoissa painotetaan myönteistä suhtautumista vanhuksiin. Kyse ei ole hoitotyöstä, vaan nuoret viettävät aikaa vanhusten kanssa. Tuntimäärää ei ole lyöty tiukasti lukkoon, vaan asiat on tarkoitus saada rullaamaan joustavasti oikealla asenteella. Kyseessä on elämäntapa ja uudenlainen asumismuoto, ei siis työ eikä velvollisuus. Asukashakemuksista kävi ilmi, että monet nuoret haluavat oppia vanhuksilta, auttaa heitä ja että he myös kunnioittavat vanhuksia.

Nuorilla on lupa elää asunnoissaan normaalia elämää ja vieraat ovat tervetulleita. Kotibileiden melurajoitukset ovat aina tarpeen kerrostalossa. Hollannissa, jossa yhteisöasumista on kokeiltu enemmän, kokemukset ovat olleet myönteisiä. Eräs ”meluongelma” ilmeni yllättäen niin päin, että vanhukset saattavat katsoa televisiota liian kovalla. Naapureina eläminen vaatii aina oman elämänmenon sopeuttamista yhteisiin normeihin.

Jo nykyään hoivakodeissa on asukkaina myös lemmikkieläimiä. Eläinten mieltä ilahduttava vaikutus on kiistaton. Hoivakissa Hannasta on ollut viime kuukausina useampikin juttu mediassa. Hannan toimintaa ihastellessa aloimme ystävieni kanssa ideoida löytöeläintoiminnan ja palveluasumisen lähempää yhteistyötä. Tällä hetkellä moni kesykin löytökissa elää neliön kopperossa yksinään. Samaan aikaan palvelutaloissa lemmikkieläimiä on kovin vähän. Tuplamäärä eri tahoilla koettua yksinäisyyttä voisikin yhdistettynä olla tuplamäärä iloa ja seuraa! Lisäksi moni löytöeläintalo pyörii pitkälti nuorten vapaaehtoistyön voimin, jolloin uudenlainen yhteisöasuminen voisi sopivassa mittakaavassa kohdata myös eläinsuojelutyön.

Palvelurakenteen uudistamisen ei tarvitse aina merkitä säästämistä ja huononnusta. Oikeanlaisella ajattelulla voidaan samalla rahalla tuottaa mukavampia elonpäiviä monille.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu
Lue lisää...