Vain elämys puuttuu

Lohjan matkailun kipupiste, Elämyskaivos, on taas tapetilla. Hanketta vaivaa sama perusvika kuin aina: elämys puuttuu, muuten ovat puitteet kunnossa.

Kerrataan nyt tämäkin: minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Lohjalle syntyisi kaivosmuseosta turistimagneetti. Ei kenelläkään ole. Ei tietenkään ole. Mutta ongelma on se, että kaivosmuseon sisällön kehittämisen ahaa-elämys antaa vielä odottaa itseään. Valitettavasti sen kuningasidean puutteessa virkamiehiä ja poliittista eliittiämme vaivaa "kunhan tehdään edes jotain" -puuhastelu. Mutta kun se vaan ei mene niin, että kunhan tehdään edes jotain. Ei toisten rahoilla saa puuhastella.

Länsi-Uusimaa 20.12.2016. "Maanalainen Emojikatu"

Jos ei keksitä kunnollista juttua, ei pidä alkaa räpeltää mitään heppoisia juttuja. Kuten vaikkapa tätä "maanalaista Emojikatua"...  Epätoivoista.

Emojikadun tarina on se, että kaavoitamme Lohjalle moottoritien varteen teollisuusaluetta, jonne tulee oikeasti katu nimeltään Emojikatu.
Nimi-idea sai yhden päivän ajan marraskuussa nettijulkisuutta, jopa ulkomaita myöten. Mutta se oli vain se muutama tunti julkisuutta eikä sitä asiaa kukaan enää muista. Mutta Lohjan kaupungintalolla sitä pidetään edelleen näemmä jonain suurena juttuna ja nyt on sitten kaivosmuseoon tehty kadunnimikyltti ja puhutaan "maanalaisesta Emojikadusta". Eihyvääpäivää. En halua pilkata, mutta ei tämä nyt hyvässä mielessä naurata.


Tässä aiheesta kirjoittamani mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaasta 22.12.2016:

LU 22.12.2016

Vain elämys puuttuu

Tytyrin elämyskaivoshanketta on vaivannut sisällön ponnettomuus koko sen kehitystyön ajan. Ulkoisiin puitteisiin on kyllä haluttu upottaa veronmaksajien rahaa miljoonatolkulla, mutta itse ”elämyksen” sisältö on jäänyt joka vaiheessa olemattomaksi. Sama vika vaivaa Elämyskaivosta edelleen. Nopea hissi ei yksin riitä.

Kun vuonna 2012 valittu nykyinen valtuusto päätti kaupungin strategiasta ja sen mukana siitä, että Tytyrin kaivosta kehitetään matkailun strategisena kärkihankkeena, ei rivivaltuutetuilla ollut hajuakaan siitä, että aikomuksena olikin rakentaa 6 miljoonan euron näköalakahvila ja konserttisali – ilman satsausta elämyksen sisältöön. Asiaa valmisteltiin nimittäin visusti salassa.

Tyrmistykseni oli perinpohjainen, kun nämä ylihinnoitellut, mutta sisällöltään köyhät suunnitelmat lopulta paljastettiin valtuutetuille. Olisi ollut edesvastuutonta kannattaa verovarojen haaskaamista niin heppoisin faktoin, mutta runsain kuvitelmin ryyditetylle hankkeelle.  

Elämyksen sisältöä pitäisi haarukoida suuremmalla ideoijien joukolla. Salaisten, mutta kuitenkin julkisilla verovaroilla toteutettavien kehitelmien ajan olisi pitänyt olla jo ohi. Silti edelleen suurin osa elämyssuunnitelmista on salaisia (LU 20.12.2016). 

Kuntalaisiltakin voisi kysyä ideoita siihen, mikä saisi edes paikkakuntalaiset käymään Elämyksen äärellä vuodesta toiseen 32 euron lipun hinnalla. On myös hyväksyttävä se, ettei sellaista loistoideaa välttämättä ole vielä nähtävissä. Väkisin väännetyt matkailukohteet eivät vedä kävijöitä, eivät ainakaan toista kertaa. Aitous on se, mikä saa matkailijat yhä uudelleen esim. Fiskarsiin tai Porvooseen. 

Toimivan elämysidean syntymistä odotellessa toivoa sopii, että nyt hankittava 36 000 euron hintainen kivinäyttely haukkuu hintansa ja että kävijämäärä on muutoinkin niin runsas, että myös yli 60 000 euron hissivuokra ynnä ties mitkä muut kulut saadaan katettua. Esim. leasingvaihtoehto vastaanottorakennuksen hankkimiseksi on tyrmistyttävän kallis ja ilmiselvä väliaikaisratkaisu, jotta haavetta kuuden miljoonan museokahvilasta voidaan edelleen kulisseissa vaalia. 

Normaalin menestyvän matkailukohteen tulee seistä omilla jaloillaan, omien lipputulojensa voimin, eikä veronmaksajien tekohengityksellä.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Lohjan kallis uusi organisaatio

Kun jokunen on ihmetellyt, miksi en ole pyrkimässä uudelleen valtuustoon, niin tässä on yksi vastaus: tämä on aivan toivoton sekopäätivoli koko valtuusto.

Valtuusto ensin päättää, että organisaatiouudistuksen myötä ei koroteta johtajien palkkoja, mutta niin vaan on muutaman kuukauden päästä hallitus päättämässä johtajien palkkojen korotuksesta...! Pthyi. Tässä kirjoitukseni aiheesta Länsi-Uusimaassa 19.12.2016:

LU 19.12.2016

Lohjan kallis uusi organisaatio


Lohjan valtuusto päätti tammikuussa 2016 organisaatiouudistuksesta kehnosti valmistautuneena. Päätöksen perusteluissa kuitenkin todetaan järkevästi se, että ”organisaatiomuutoksella ei ainakaan alkuvaiheessa muuteta johtajien palkkoja”. 

Toisin on kuitenkin käymässä: kaupunginhallitus käsittelee parhaillaan johtajien palkkojen korotuksia! Eli korotuksia, joita ei pitänyt tulla ainakaan alkuvaiheessa - jos siis koskaan – työstetäänkin täyttä päätä jo nyt ennen kuin koko uusi organisaatio on ollut päivääkään vielä edes olemassa.


Korkeampia palkkoja perustellaan lisääntyneillä töillä ja vastuilla. Ketään ei kuitenkaan irtisanota Lohjan organisaatiosta eikä kenenkään palkkaa lasketa. On vain luotu uusi johtoportaan taso, jolle on ilmestynyt uutta hallinnoitavaa. Uusi organisaatio luo siis itse itsessään uutta hallinnollista työtä ja kasvattaa näin veronmaksajien taakkaa. Uudistus siis paisuttaa hallintoa.

Kaupunginhallituksen päätösesityksistä tämä kokonaiskuvio ei tosin käy helposti ilmi. Siellä puhutaan virkojen lakkauttamisen tuomasta miljoonan ”säästöstä”, vaikka samaan aikaan perustetaan samoille virkamiehille uusia virkoja tai muutetaan vanhoja virkoja siten, että muutoksen myötä Lohjan johtoportaan palkkasumma on 1.1.2017 lukien kalliimpi kuin mitä se on ollut vuonna 2016. Eipä juhli kovinkaan monen muun työpaikan työntekijät moisilla korotuksilla näinä kiky-sopimuksen aikoina.

Tämä kaikki on seurausta siitä, että uudistukselle ei asetettu mitään kunnollisia taloudellisia tavoitteita. Mitään palkkasumman euromääräisiä vähennystavoitteita tai hallintohenkilöstön määrän karsimisia ei asetettu, vaikka poliittisissa puheissa voivoteltiinkin kuntaliitoksen myötä ylisuureksi paisunutta organisaatiota. Alettiin vain kiireellä tanssia organisaatiohumppaa nimeltä ”siiloista matriisiin”. 

Lohjan organisaatiouudistus oli alun perinkin liian aikaisin ajoitettu. Uudistus johtaa nykyisten virka-asemien betonointiin. Kun kuntaliitoksesta johtuva irtisanomisten suoja-aika päättyy vuoden 2017 lopussa, ei väkeä tulla enää vähentämään, vaan uusi hallintorakenne on silloin jo jämähtänyt asemiinsa. Lohja hukkaa näin todellisen hallinnollisen uudistamisen tilaisuutensa.

Lisäksi uusi organisaatiomalli sopii kehnosti sote-uudistukseen muutoinkin kuin aikataulunsa puolesta. Organisaatiouudistuksen paremman aikataulun puolesta äänesti tammikuussa vain neljä meistä valtuutetuista (Inkeri Kangas, Markku Lehtonen, Hannele Maittila, Piritta Poikonen).

Kaupungin henkilöstönkin suunnalta on tullut vielä myöhään joulukuussa viestiä siitä, että monikaan ei tiedä uutta esimiestään, jolle pitäisi kuitenkin vastata tekemisistään jo 1.1.2017 lukien.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu, Lohja (ps)

Lue lisää...

Robotit muuttavat Lohjaakin

Tässä robottiaiheinen kolumnini Länsi-Uusimaasta 13.12.2016:

Robotit muuttavat Lohjaakin

Vuosia sitten robottiherätyksen saaneena ja aiheesta jatkuvasti paasanneena olen nyt pannut ilolla merkille, että asia on otettu todesta myös Lohjan kaupungin johdossa. Etenkin liikenteen osalta voi jo nyt kuvitella, minkälaisia muutoksia automatisoitu liikenne tuo.

Robottiliikenne nostaa moottoritien kapasiteettia hurjasti. Voi jopa olla, että Lohjalle tärkeä Helsinki-Turku ”Tunnin juna” ei olekaan enää tarpeen, kun koko Suomen maantieliikenne automatisoituu ja tehostuu.

Automatisoitu liikenne on kunnan palvelujen näkökulmasta erinomainen asia. Nykyisin niin kovin hankalat koulukyydit on helppo toteuttaa, samoin muiden ajokortittomien palvelukyydit. Tämä mahdollistaa runsaamman haja-asutusalueille rakentamisen ja Lohja pääsee hyödyntämään täysillä parasta valttikorttiaan: maaseutua Helsingin lähistöllä.

Automaattiliikenne vaikuttaa kaavoitukseen muutoinkin. Kaupunkien keskustakaavojen kipupiste on parkkipaikkamitoitus ja sen laatuvaatimukset. Tulevaisuudessa keskustoissa ei tarvitse varata pihoja autoille tai tehdä halleja. Osaa nykyisistä parkkihalleista tarvittaneen edelleen robottiautojen latauspisteinä, joista autot kutsun saatuaan huristelevat keikalle.

Robottiliikenne muuttaa myös autojen omistamisen: tulevaisuudessa ei kannata omistaa autoa, vaan halvempaa on ostaa vain kyytejä. Autot tulevat paljon tehokkaampaan käyttöön, kun samalla autolla ajetaan paljon matkoja. Nykyisinhän monet autot seisovat pääosan ajasta parkissa.

Kyytejä on lisäksi helppo yhdistellä, kun vaikkapa Pusulasta Helsinkiin lähtevä robottiauto poimii kyytinsä useamman matkalaisen. Älykkäät matkajärjestelmät osaavat niputtaa useamman henkilön säännöllisiä matkoja järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Robottien ohjastama liikenne ei ole enää tieteisfantasiaa, vaan maailman autotehtaat kilvan kehittelevät tekniikkaa. Jokainen niistä haluaa olla luotettavin ja suurin robottiautojen valmistaja. Myös lainsäädäntöä viritellään robottiliikenteeseen sopivaksi. Esimerkiksi Suomen uusi liikennevakuutuslaki ei estä robottiliikenteen kehitystä.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Määrä vai laatu?

Tässä kolumnini Länsi-Uusimaasta 17.10.2016.

LU 17.10.2016

Määrä vai laatu?

Hoivan tarpeet vaihtelevat suuresti yksilöiden ja hoivapaikkojen välillä. Yhdellä hoitajamitoituksella ei osuta oikeaan kuin keskimäärin.

Joissain paikoissa tarvitaan enemmän hoitajia kuin mitoitukseen on kirjattu. Kuitenkin sekä virkamiehet että poliitikot voivat pahimmillaan pestä kätensä hoivan laadun suhteen vetoamalla siihen, että asiat ovat kunnossa, jos hoitajien minimimäärä on täytetty. Minimistä tulee tällöin maksimi eikä laatua tutkita.

Jossain toisessa hoivapaikassa taas voitaisiin pärjätä kirjattua hoitajamäärää vähemmällä henkilöstöllä, jos esimerkiksi rakennuksen tekniikka sujuvoittaa hoivatyötä vanhanaikaiseen rakennukseen verrattuna. Minimistä tuleekin tällöin määrän ylimitoitusta. 

Jos on investoitu järkeviin teknisiin apuvälineisiin ja hyviin tiloihin, ihmistyön tarve on vähäisempi. Esimerkiksi älylattia hälyttää, jos asukas tuupertuu huoneistonsa lattialle tai jos hänen liikkumiseensa tulee poikkeuksellinen katko. Tällainen tekninen apuvälineistö ei pelkästään säästä työvoimaresurssia, vaan se myös parantaa hoivan laatua. Älylattia hälyttää heti ja varmasti.

Hoivatyövoimasta on pula ja hoivan rahoittamisen kanssa tuskaillaan. Teknologia voi helpottaa näitäkin ongelmia. Tekniset investoinnit eivät kuitenkaan kannata, jos joudutaan noudattamaan kaavamaisia hoitajamitoituksia investoinneista huolimatta. 

Hoitajamitoitusta tärkeämpää olisi päättää se, mitä hoiva tarkoittaa. Montako ateriaa vuorokaudessa? Ulkoillaanko koskaan? Se, selviääkö hoivapaikka riittäväksi hoivaksi määritellystä tehtäväkokonaisuudesta pienellä vai isolla henkilöstömäärällä, on ammattitaito-, olosuhde- ja johtamiskysymys. 

Nykyään hoitajamitoitus on vain ministeriön suosituksissa eikä laissa, mikä jättää kuntatason päättäjille suuren vastuun. Mielestäni hoitajamitoituksen sijaan uusiin sote-lakeihin tulee vaatia kirjattavaksi hoivan palvelulupaus, jossa kerrottaisiin, minkälaista hoivaa yhteiskunnassamme pidetään asiallisena. Hoitajien määrän sijaan pitäisi siis säätää hoivan laadusta tarkasti. 

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Koti kuntoon!

Meillä tehtiin tänä kesänä KonMari-järjestely. Projekti oli mahtava, väsyttävä, innostava ja jopa meditatiivinen. 

Oheisessä Länsi-Uusimaan kolumnissa olen puristanut meidän näkemyksen ja kokemuksen KonMari-metodista vaadittuun 2100 merkkiin eli paljon jää tässä sanomatta ja mutkat suoristetaan. Saatan kirjoitella tästä aiheesta tuonne toisen blogin puolelle (www.kynsilakkablogi.fi) myöhemmin laajemmin ja kuvien kanssa...jos jaksan :) Mutta tässä nyt ensin tämä tiivistetty versio:

LU 19.8.2016

Koti kuntoon!

Alkukesästä kuulin kodinraivausbuumista: monet karsivat ylimääräistä tavaraa kodeistaan rankalla kädellä ja jättävät jäljelle vain miellyttävät ja aidosti tarpeelliset tavarat. Kaikki kaapeissa käyttämättömänä lojuva roina poistetaan ja kierrätetään.

Tutustuin aiheeseen lukemalla KonMari-kirjan. Se oli tajunnan räjäyttävä. Havahduin huomaamaan, kuinka paljon tarpeetonta kotiimme oli päässyt kertymään. Ennen kaikkea oivalsin, että tavaroista voi luopua. Mitään ei kannata säilyttää vain siksi, että ”jospa joskus tarvitsen”.

Ylimääräistä tavaraa kertyy pikku hiljaa aivan tavallisiin suomalaisiin koteihin. Kyseessä ei ole mikään varakkaiden tai sekopäisten hamstraajien ongelma. Tavaraa tulee myös lahjaksi ja perintönä.

Ajan oloon vaatteet nuhjaantuvat, menevät pois muodista ja ”kutistuvat”. Tavarat osoittautuvat epäkäytännöllisiksi tai jäävät uusien parempien keksintöjen jalkoihin. Alun perin hyödyllinenkin ikään kuin hiipuu hyödyttömäksi, siirtyy kaapin perukoille, vaatepinon pohjalle… 

Suuressa raivausprojektissa kaikki kodissa oleva käydään läpi kerralla muutaman kuukauden aikana. Silloin on helppo havaita käytöstä vähitellen pois hiipuneet asiat ja luopua niistä.

Kodistamme löytyi monenlaista hassuakin, kuten vaikkapa lukioaikaiset matematiikan ja vieraiden kielten oppikirjat yli 20 vuoden takaa. Remonttivaatteiksi siirrettyjä kuluneita verkkareita oli niin paljon, että ne riittäisivät kolmen uuden talon rakentamiseen!

Myös monista muistorikkaista tavaroista olimme valmiita luopumaan. Näin 16 vuotta häidemme jälkeen eivät häätilpehöörien muistokappaleet enää tuntuneet tarpeellisilta säilyttää. Valokuvat riittävät mainiosti muistoksi.

Tempauduimme projektiin kolmeksi viikoksi kesälomastamme. Touhua voi verrata remonttiin. Tätä kirjoittaessa rempan loppusiivous on juuri tehty ja lomaa on vielä jäljellä. Päältä puhtaan kodin viehätystä lisää tieto siitä, että myös kaappien ovien takana on kaikki järjestyksessä. Lisäksi uuden tavaran ostokynnys on korkealla.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)

Lue lisää...

Turhaa kuntamarkkinointia

Olinkin unohtanut laittaa tänne blogin puolelle kesäkuun Länskärin kolumnini. Kirjoittelin kuntien mielikuvamarkkinoinnista, johon Lohjalla tunnutaan takertuvan kuin hukkuva oljenkorteen.

Ymmärrän sen, että yritysten pitää tietenkin markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan muita yrityksiä "vastaan".

Ymmärrän sen, että Suomi maana markkinoi itseään maailman muita maita "vastaan".

Mutta sitä en ymmärrä, että esim. Uudenmaan kunnat kilpailevat toisiaan vastaan veronmaksajien rahoilla mielikuvamarkkinoimalla sitä, missä se unelmapaikka asua ja yrittää muka on. Veronmaksajien rahoilla kilpaillaan samojen veronmaksajien suosiosta...

Kuntamarkkinointiin riittää mielestäni se, että tiedot myytävistä tonteista ja asunnoista ovat ajan tasalla ja muutenkin faktat kunnan palvelutasosta ovat saatavilla. Sijainti on keskeisen tärkeä ja sopiva asunto on seuraavaksi tärkein seikka asuinpaikkaa valittaessa. Veroprosentti vaikuttaa myös, ainakin realisoituessaan muuton jälkeisen ensimmäisen vuodenvaihteen jälkeen tilinauhassa... Nämä faktat on helppo täräyttää tietoisuuteen. Siihen on turha enää sönköttää päälle mitään "Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä" tyylisiä höpöhöpöfraaseja.

Lohjalla pitäisi herätä realiteetteihin ja lopettaa turhanpäiväinen markkinointilässytys. Kaikissa kunnissa pitäisi lopettaa verovarojen tuhlaaminen markkinointihöttöön. Rahat valuvat taisteluun toisten kuntien verovaroista revittyjä markkinointikampanjoita vastaan. Ei siinä ole mitään järkeä Suomen kannalta. Kilpaillaan siis kuntien paremmuudesta ennemmin oikeilla asioilla, ei markkinointihötöllä.

Tässä kolumini Länsi-Uusimaasta 27.6.2016:

Turhaa kuntamarkkinointia

Lohjan kaupunki oli teettänyt n. 5000 eurolla vetovoimatekijöitään selvittäneen tutkimuksen. Tulosten mukaan asuinpaikkaa valitessaan ihmiset arvostavat eniten – yllätys, yllätys – sijaintia ja liikenneyhteyksiä. Alueen turvallisuus ja viihtyisyys ovat myös tärkeitä. Lohjan kohdalla korostui myös asuntojen halpa hinta. Kunnallisverokin oli yllättävän tärkeä tekijä - ainakin siihen nähden, miten paljon virkamiehet tätä kriteeriä aina koettavat vähätellä.

Lohjan itselleen kehittelemistä mainoslauseista maaseudun ja kaupungin yhdistelmä sekä väite vain 30 minuutin etäisyydestä pääkaupunkiseudulle olivat selkeästi suosituimpia, kun taas kulttuurin ja iloisten tapahtumien hehkuttaminen ei tehnyt vastaajiin vaikutusta.

Tuo 30 minuutin etäisyyttä mainostava väittämä on kuitenkin vain viehättävää toiveunta eikä totta, kuten jokainen työmatkaansa ruuhkaisella moottoritiellä arjessaan tekevä tietää. Lohjalta ei pääse pääkaupunkiseudun työpaikka-alueille arkiaamuna 30 minuutissa ja omat lisähidasteensa tuovat tie- ja siltatyöt, jotka ovat muuttuneet pysyväksi ilmiöksi. Joskus matkaa tehdään parikin tuntia onnettomuuksien takia.

Kaupungin virallisen markkinoinnin tulisi olla rehellistä. Ei saa liioitella eikä vähätellä. Ei saisi myöskään jättää kertomatta esim. sellaisia matkailukohteen toimintaan liittyviä tärkeitä seikkoja, joita on juuri puitu peräti Lohjan käräjillä. Tätä ohjenuoraa ei Lohjalla valitettavasti aina seurata, mikä pistääkin miettimään koko markkinoinnin olemassaoloa.

Se, että kaikissa Uudenmaan kunnissa laaditaan kilpaa veronmaksajien rahoilla neliväriesitteitä ja taistellaan toisia kuntia vastaan mielikuvilla, ei ole tuottavaa työtä. Julkishallinnon oman imagon markkinointi on koko yhteiskunnan tasolla tarkasteltuna resurssien haaskaamista. Sen sijaan kuntien tulisi kilpailla aidoilla asioilla: toimivilla palveluilla, tehokkuudella ja sitä myöten matalammalla kuntaveron tasolla. Nyt kuitenkin kilpaillaan veronmaksajien rahoilla veronmaksajien suosiosta hokkuspokkustempuilla.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Jotain alkaa tapahtua Lohjalla?

LU 24.5.2016

Kiitos kaikesta palautteesta eiliseen mielipidekirjoitukseeni liittyen. Sitä on tullut Facebookissa, sähköpostissa, puheluina ja tänään vielä tekstaripalstallakin.

Halusin tuoda seminaarikokemukseni julki, jotta kuntalaisetkin kuulevat, miten tahmeaa tämä touhu on. Tarkoitus oli myös antaa topakka tönäisy kaupungintalon suuntaan, jotta jokasyksyinen talousarvion valmistelun floppi ei taas toistu.

Tönäisy tehosi. Jotain on nyt ehkä muuttumassa. Korostan vielä sanaa ehkä. Onhan näitä juttuja ennenkin kuultu ja jopa valtuustossa asti on julistettu mm. lomautuksista ilman aikomustakaan tehdä oikeasti jotain...

Viime perjantain seminaaripäivä meni siis vielä vanhoja kaavoja noudattaen ja valtuuston puheenjohtajakin aloitti päivän ohjeistamalla/määräämällä, että irtisanomisista ei täällä puhuta. Aika outoa. Loppupäivä olikin sitten sitä vihjailua "vaikeista päätöksistä" vailla mitään sisältöä. Ja hienovaraista syyllistämistä siitä, että valtuusto on muka jättänyt jotain tekemättä. Ei vaan kukaan tiedä, että mitä on jäänyt tekemättä. Tuolle sisällöttömyydelle on nyt tehtävä loppu.

LU 24.5.2016

Pointsit nyt tänään kuitenkin kaupunginjohtajallemme, joka myös jo perjantain seminaarissa ylipäänsä reagoi niihin huomioihini ja vaatimuksini, jotka olivat samoja kuin eilisessa kirjoituksessani. Nyt hän ilmeisesti (ainakin päivän lehtihaastattelun perusteella) oikeasti aikoo käydä eri toimintojen tehot ja vakanssien määrät läpi. Hienoa. Onhan tästä ennenkin puhuttu, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Mutta ei nyt unohdeta sitä, että samaisen kaupunginjohtajan johdolla organisaatiota parhaillaan sementoidaan uuteen muotoon, jossa on näitä uusia "prosessinomistajan" tehtäviä ym. organisaatio-Hubbabubbaa. Matriisihan on yleisesti suosittu tapa sijoitella ylimääräiset johtajat organisaatioon "silleen sopivasti".

Olen edelleen samaa mieltä kuin mitä valtuuston käsittelyssä jo ehdotin: organisaatiouudistus on täysin väärin ajoitettu. Sitä olisi pitänyt hieman lykätä ja ajoittaa sen voimaantulo siihen, että irtisanomisten suoja-ajan päättyminen voidan hyödyntää. Kylmää ja ikävää puhetta, mutta sehän se kuntaliitosten pihvi on: hoidetaan asiat vähemmällä hallintovirkamiesten määrällä jatkossa.

Aion nyt tarkasti vahtia sitä, että nämä vakanssiluettelot ja tehokkuusvertailut myös johtavat johonkin. Ei riitä, että luetteloita ja vertailuja tehdään. Niiden pohjalta tarvitsemme niitä päätösesityksiä niistä "vaikeista päätöksistä".

Ei voi olla niin, että poliitikkojen pitää löytää säästökohteet ja valmistella talouspäätökset. Sitä varten meillä on kovapalkkaisten virkamiesten armeija kaupungintalolla.

Nyt esityksiä tiskiin. Ja jotain muuta kuin viimeisten kyläkoulujen lakkauttaminen. Se ei nyt riitä. Ei pelastanut Koisjärven ja  Hyrsylän koulujen tai Nummi-Pusulan lukion lakkauttaminenkaan taloutta. Tuskin toi edes säästöjä, koska opetuksen tarve ei vähentynyt ja koulukyytejä tarvitaan aiempaa enemmän.

Nyt jotain muuta, kiitos. Olen valmiina päättämään.

Lue lisää...

Lohjan talous ei saa olla pyramidihuijaus

Ihan hirveän hyvin ei etene tämä suunnitelmani olla valtuuston loppukausi jäitä hatussa ja suu supussa... ;) Perjantain valtuustoseminaaria kuvaavat mielestäni nämä termit: pyramidihuijaus, varjonyrkkeily ja organisaatio-Hubbabubba. Mutta siitä riitti hehkutusta, kun virkamiehet olivat saaneet myönnettyä kesäkahvilalle luvat sujuvasti. Eli siis johtajamme kehuivat kilpaa sitä, että tulipa tehtyä työ kuten oletuskin on... Samalla tavalla sujuvastihan niitä lupia myönnetään muissakin Uudenmaan kunnissa. Business as usual.

On se nyt kumma, etteivät nämä 7000 - 9000 euron kuukausipalkkaa nauttivat johtavat virkamiehet saa tätä hommaa raiteille. Ei tule mitään järkeviä esityksiä päätettäväksi. Olen niitä vaatinut jo aiempinakin vuosina. Mutta eiköhän syksyn budjettivalmistelu mene taas kerran niin, että poliitikkojen pitää joko keksiä kaikki itse keskenämme (eikä niitä ehdotuksia noteerata kuitenkaan) tai sitten meiltä pyydetään vain numeroina vuosikate ja veroprosentti. Vaikka sisältöähän meidän pitäisi käsitellä. Sisällön taas tuntevat nämä huippuliksaaa vetävät johtajamme eikä me poliitikot. 

Tässä mielipidekirjoitukseni päivän Länskäristä:

Länsi-Uusimaa 23.5.2016

Lohjan talous ei saa olla pyramidihuijaus

Lohjan valtuuston kevätseminaarissa kuultiin talouslukuja ja hämmästeltiin uuden organisaation erikoisia koukeroita. Paljon melua, vähän villoja.

Talouden tila ei ole hyvä. Menot kasvavat tuloja nopeammin ja rakennuskanta on homeessa. Muuttotappiokin kiihtyy.

Taloustilanteen käsittely oli kuitenkin epämääräistä. Koko seminaaripäivän ajan annettiin kyllä ymmärtää, että on olemassa ”vaikeita päätöksiä”, joita tekemällä valtuusto saisi talouden syöksylaskun korjattua. Mitä ne vaikeat talouspäätökset oikein ovat? Yhtään esimerkkiä tällaisista päätöksistä ei annettu.

Samoin annettiin ymmärtää, että valtuustolta on jäänyt jotain tärkeää päättämättä. Ilmeisesti koska emme ole vielä lakkauttaneet kaikkia kouluja ja terveyskeskuksia, kaikki on nyt sen takia pilalla? Totuus on kuitenkin se, että vaikka lakkauttaisimme loputkin pienet koulut ja haalisimme niistä muutamien kymppitonnien säästöt, olisimme silti tässä samassa tilanteessa. Sylissämme on kymmenien miljoonien kouluremontit, koska suuret koulumme ovat homeessa. Myöskään loput terveyskeskukset lakkauttamalla emme vähentäisi sairauskuluja mitenkään merkittävällä tavalla.

Enemmän pitäisi siis tehdä. Ratkaisevin menoerämme eli henkilöstömenot on kuitenkin asia, johon ei saa koskea. Lohjallahan ei tunnetusti lomauteta, vaikka valtuusto niin julisti tekevänsä toissavuoden budjetin yhteydessä. Irtisanomisista taas ei saa valtuustossa enää puhua, vaikka kuntaliitosten viiden vuoden suoja-ajasta on kulunut jo 3,5 vuotta. Päinvastoin on kehitetty uusia ”prosessinomistajan” tehtäviä asioihin, jotka eivät edes ole prosesseja, saati mitenkään merkityksellisiä kuntalaisen kannalta! Miljoonaluokan orkestereihin ja muuhun viihteeseen ei myöskään saa koskea.

Pahoin pelkään, ettemme tule ikinä saamaan virkamiehiltämme tehtäväksi mitään ”vaikeita päätöksiä”, vaikka niitä kuitenkin vihjaillaan olevan. Ainoat oikeasti talouden tilaan tehoavat päätökset ovat sellaisia, joita virkamiehet eivät tule meille esittämään, koska henkilöstömenot ja elitistiset viihdepalvelut ovat tiukassa erityissuojeluksessa.

Kaiken huippuna, vaikka meillä on nyt jo kymmenien miljoonien pakolliset kouluinvestoinnit maksettavana, ympäristöjohtaja vaati seminaarissa taas veronmaksajia kustantamaan monen miljoonan euron hukkainvestoinnin eli Elämyskaivoksen. Kaupunkimme johdolla on ilmeisiä vaikeuksia järkevän priorisoinnin kanssa.

Ylipäänsä puheen kääntäminen ”tulopuolen kohentamiseen” ja muuhun positiivisuushöttöön kasvavine asukasmäärineen on suosittu tapa sulkea silmät oikeilta ongelmakohdilta. Oikeastihan meidän tulee korjata taloutemme siten, että se on myös tällä nykyisellä väkimäärällä tasapainossa. Eihän kunta voi olla mikään pyramidihuijaus, joka perustuu aina vain uusien maksajien houkuttelemiseen. Pitää muistaa, että jokainen uusi veronmaksaja tuo tullessaan myös omat menoeränsä koulupaikkoineen, sairasteluineen ja muine palvelutarpeineen.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu (ps), Lohja

Lue lisää...

Solidaarisuutta Lohjan valtuustossa äänin 29 - 22

Voitimme eilen Lohjan valtuustossa paperisia asiakirjoja koskeneen ensimmäisen äänestyksen luvuin 27 - 24. Seuraavan samanlaisen äänestyksen voitimme hieman suuremmin luvuin 29 - 22, koska ryhmäkuri alkoi murentua asian ratkettua ensimmäisessä äänestyksessä.

Todellisuudessa ajamallemme kannalle olisi ollut enemmänkin aitoa kannatusta, mutta keinotekoisella ryhmäkurilla voidaan julmasti talloa valtuutettujen oma järki ja tahto maan rakoon. Onneksi tämä asia ratkesi tuosta iljettävästä ryhmäkurinäytelmästä huolimatta järkevällä tavalla.

Hienoa, että solidaarisuutta ja yhteishenkeä löytyy edelleen edes hitunen Lohjan valtuustosta, vaikka poliittinen eliitti ja virkamiehet sitä ryhmähenkeä yrittävätkin näivettää. Tiukan paikan tullen puhallamme yhteen hiileen myös kollegoiden puolesta!

Tästä asiasta on nyt siis äänestetty reilun vuoden sisään 3 kertaa aina samoin tuloksin ja kuvittelen hitaampienkin nyt ymmärtävän yskän... :)

Uuteen hallintosääntöön tulee siis tämä lisäys, joka haluttiin nykyiseenkin hallintosääntöön jo joulukuussa 2014:

"Valtuutetuilla on kuitenkin aina niin halutessaan oikeus saada asiakirjat paperimuotoisina."

Kokoomuksen koominen kompurointi

Huvittavaa eilisessä kokouksessa oli Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pullistelu siitä, että "Kokoomus on valmis siirtymään tälle vuosituhannelle." Kun oikeasti se ei sitä ole. Sen mitä olen seurannut ja kuullut kokoomuslaisten "digitaiturointia" puheenjohtajina Lohjalla eri instansseissa, niin todella haparoivaa se on ollut. He pärjäävät vain tuettuina ja melkoisesti sekoillen sittenkin - ja välillä sitten kesken kokouksen lopetetaan koko sähköisen systeemin käyttäminen heidän käskystään, kun eivät osaa! Antakaa mun nyt vähän nauraa! 

En yleensä tykkää kertoa näin ikäviä totuuksia kenestäkään, ei kuulu tapoihini, mutta kun tuo eilinen Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro oli noin ylimielinen ja valheellinen, en voi olla paljastamatta asian oikeaa tilaa. Heillähän siis oli tämä ryhmäkuri isketty tiukkaan eilen tässä asiassa ja etenkin he vaativat paperiasiakirjojen estämistä. Eipä olisi kannattanut... :) Nythän me muut sitten pelastimme heidän poropeukalot tulevaisuutta ajatellen, mutta menkööt nyt samaan hintaan. Olemme solidaarisia ja ymmärrämme heidänkin tuskan.

Hallinnollisesta härnäämisestä on tehtävä loppu!

Tähän asiakirjajuttuun on liittynyt monia ikäviä hallinnollisen härnäämisen piirteitä virkamiestenkin suunnalta. Kerron tässä räikeimmät.

1) Valtuutetuilta on vuoden 2014 äänestyksen jälkeen vaadittu perusteluja sille, jos ovat halunneet paperiasiakirjat. Jyrähdin tästä kulisseissa todella ankarasti heti asian havaittuani. Pykälä ei oikeuta ketään virkamiestä vaatimaan yhdeltäkään valtuutetulta mitään perusteluja.

2) Nytpä sitten hallintovirkamies on ehdottanut, että niiltä, joille annetaan paperit, otetaan tietokone pois.
Eipä oteta. Tätä eivät pykälästä päättäneet ole tarkoittaneet.
Mietitäänpäs nyt tämä tilanne:
*Tarkoitus on siirtyä sähköisiin systeemeihin ennen pitkää kokonaan.
*Kaikki eivät ole vielä sinut koneiden kanssa.
*Kaikkien halutaan kuitenkin pikku hiljaa totuttelevan koneisiin.
*Koneita EI siis oteta pois etenkään niiltä, joiden halutaan opettelevan niiden käyttöä.
*Päinvastoin kaikkia opastetaan ja innostetaan käyttämään koneita.

3) Virkamiehet ovat nyt olleet innostuneita myös siitä ajatuksesta, että papereita tarvitseville hommataankin printterit kotiin ja tulostelkoot jokainen itse kotona. Ei näin. Pykälän sanamuotohan on tämä:

"Valtuutetuilla on kuitenkin aina niin halutessaan oikeus saada asiakirjat paperimuotoisina."

Siis saada. Ei askarrella itse. 

Ja kun otetaan huomioon se, että tämä pykälä on tässä muodossa siksi, että osalla on vaikeuksia tietokoneiden kanssa, niin emme todellakaan ala kiusata heitä tällaisella printteriv*ttuilulla. Jokainen printterin omistaja kyllä tietää, minkälaisia oikuttelijoita ne laitteet voivat olla. Ei, ei, ei. Ei näin.

Summa summarum: Varsinaisia tolloja nämä virkamiehet välillä ovat, tekisi mieleni sanoa. Ja tämän kerran sanonkin. Koska todisteet ovat niin murskaavia.


Ei pelkästään ikäkysymys

Tämä paperiasiakirjajuttu ei ole pelkästään ikäkysymys, vaikkakin hankaluudet tietotekniikan kanssa kieltämättä korreloivat iän kanssa. Itse en pidä kenenkään tietoteknistä taitamattomuutta minään miinuksena tai vähättelyn aiheena. Kyseessä on vain fakta, olosuhteiden muovaama juttu. Asia, jonka suhteen pitää löytää toimivat menettelytavat ja koettaa vain saada asiat sujumaan. Ilman pilkkaamista, räyhäämistä, vähättelyä ja muuta koulukiusaajamaista toimintaa.

Moni seniori varmasti kokee jonkinlaista huonommuutta tai potee huonoa omaatuntoa siitä, ettei osaa käyttää kaikkia laitteita näppärästi. Ei siihen tarvita enää eliittipoliitikkojamme huutamaan ja pilkkaamaan eikä virkamieskuntaa syyllistämään ja heittämään teknisiä kapuloita rattaisiin!

Minulle on tärkeää, että kaikki valtuutetut voivat tehdä työtään häiriöttä iästä ja tietoteknisistä taidoista riippumatta. On käsittämätöntä, että meidän seniorivaltuutettuja on edes haluttu piinata tällaisilla äänestysepisodeilla kerta toisensa jälkeen. Häijyä, vastenmielestä. Epäaikuismaista.

Hävetkää. Minua ainakin hävettää teidän puolesta.


***

PS: Äänestäjät: tsekatkaa ne äänestyslistat. Näette keneltä löytyy ymmärrystä kaiken ikäisille ja keneltä ei sitten tipan tippaa. Häijyt ja hyvät on taas eroteltu.

Lue lisää...

Oikeus paperisiin asiakirjoihin

On tämä uskomatonta: valtuusto päätti joulukuussa 2014 omista työskentelytavoistaan, mutta reilun vuoden päästä virkamiehet jyräävät taas ja meidän pitää jälleen puolustaa omaa ratkaisuamme!

Mikähän siinä edellisen äänestyksen tuloksessa oli niin vaikea ymmärtää? Miten on näin vaikea Lohjalla noudattaa sitä, että valtuusto on ylin päättävä elin? Kun valtuusto on jotain kerran linjannut omista työskentelytavoistaan, sillä linjalla sitten mennään - ellei olosuhteissa tai valtuuston kokoonpanossa tapahdu olennaista muutosta. Nyt sellaisia muutoksia ei todellakaan ole tapahtunut.

Tässä mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaasta 11.5.2016, valtuustopäivän aamuna:

Länsi-Uusimaa 11.5.2016

Oikeus paperisiin asiakirjoihin

Lohjan valtuusto päätti joulukuussa 2014 äänin 31 – 20, että valtuutettu saa edelleen halutessaan kokousasiakirjat myös paperisena - eikä siis pelkästään sähköisenä tietoportaaliin.

Itse siirryin pelkästään sähköisiin kokousmateriaaleihin oma-aloitteisesti jo kauan ennen kuin virkamiehet olivat sitä edes ehdottaneet. Luen myös kaunokirjallisuuden pääasiassa sähköisellä lukulaitteella. Silti en vaadi, että jokaisen kollegani valtuustossa täytyisi niin tehdä. Jos paperit ovat tarpeen, niin sitten ne ovat.

Nyt, reilu vuosi edellisestä äänestyksestä, meillä on kuitenkin jälleen tänä iltana edessämme päätös samasta asiasta. Taas valtuutetuilta halutaan estää paperisten kokousasiakirjojen saaminen.

Jokaisen kansan valitseman valtuutetun tulee voida tehdä työtään ilman teknisiä esteitä. Nyt kuitenkin halutaan väkisin aiheuttaa haittaa niille valtuutetuille, jotka eivät vielä koe digimaailman välineitä omikseen. Tällainen työskentelyn vaikeuttaminen on väärin.

Mitenköhän tämänkään lehden kaikilta lukijoilta onnistuisi pelkkään nettilehteen siirtyminen? Paperilehdelle riittääkin tilaajia hyvästä syystä!

Papereiden kieltämisellä ei saavutettaisi edes säästöjä ja tavoite nopeammin ”pikakelauksella” sujuvista kokouksista on mielestäni jopa itsekäs. Asiat on puitava pitkän kaavan mukaan silloin kun ne ovat päätettävänä. Jos ei sitä kestä, on hakeutunut vääriin hommiin.

Lohjan kaupungin käyttämä sähköinen kokousjärjestelmä ei edes ole vielä läheskään valmis. Järjestelmää pilotoineessa lautakunnassa vuosienkaan harjoittelun jälkeen ei yksikään kokous ole sujunut ilman ongelmia. Lisäksi systeemiä ei ole rakennettu Lohjan käyttämiä iPad-laitteita ajatellen ja siihen on myös teetetty aivan turhia kilkkeitä – mistä toki valmistaja Innofactor veloittaa kalliin hinnan.

Valtuuston kokousten pöytäkirjoja taas ei ole saatavissa kuin vain noin vuoden ajalta sähköisessä arkistossa. Tätäkin mielipidekirjoitusta varten jouduin pyytämään joulukuun 2014 pöytäkirjan erikseen, koska tietoportaalista se oli jo kadonnut! Sain pöytäkirjan paloissa neljässä (!) eri sähköpostissa siten, että liitteiden numerointi oli mennyt sekaisin. Sain pahoittelujen ohessa myös vinkin siitä, että pöytäkirja olisi luettavissa selkeämmässä paperimuodossa kaupungintalolla. Se tosin edellyttäisi minulta puolen tunnin ajamista yhteen suuntaan. Mikä sähköinen järjestelmä se sellainen on, joka kuitenkin edellyttää ajelua paikan päälle papereita lukemaan?

Suunta kohti sähköistä kokousmenettelyä on oikea ja lopulta se tulee tapahtumaan kokonaan. Sitä ennen joudumme elämään vuosia siirtymäaikaa, koska välineet ja niiden käyttäjät eivät ole vielä valmiita ja valmiina. Siksi sähköisen järjestelmän rinnalla pitää säilyttää oikeus saada asiakirjat myös paperisina.  

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu (ps), Lohja 

Lue lisää...

Johtajien asuinkunnan merkitys

Länsi-Uusimaa 7.5.2016

Viimeisimmässä Länskärin kolumnissa käsittelen virkamiesjohdon asuinkunnan merkitystä. Tästähän on ollut paljon porua lehden palstoilla. Minua ei huoleta muutaman yksilön palkasta muualle menevän kuntaveron määrä, vaan se, jos johtajat virassaan touhuavat älyttömyyksiä ja sössivät tavalliset asiat. SE on oikeasti haitallista ja sitä vaaraa pitää valtuuston "kytätä".

Johtajien asuinkunnan merkitys

Lohjalle valittiin uusia virkamiesjohtajia, joista harva kuitenkaan asuu Lohjalla. Mielestäni on ihan hyvä, että kaikki johtajat eivät asu täällä. Silloin ei ehkä ole liian kiinni ennakkoasetelmissa, vaan ulkopaikkakuntalaiset saattavat pystyä suhtautumaan asioihin objektiivisemmin. Tämä etu koskee tosin vain tuoreita kasvoja: ajan oloon omat leirit löytynevät myös ulkopuolelta tulleille.

Muutama vaara ulkopaikkakuntalaisiin johtajiin kuitenkin liittyy. Ensinnäkään käsitys kovasta kuntaveroprosentista ei ole omakohtainen, jos itse maksaa kotikuntaansa veroa 18 % ja samaan aikaan lohjalaisille mätkäistään kuitenkin 20,5 % veroa.

Jokaisella johtajalla on muutoinkin korkea kynnys etsiä omalta hallinnonalaltaan säästöjä. Omista budjeteista on tapana käyttää kaikki, mitä on myönnetty. Kun vielä kuntaveron korotus ei osukaan omaan lompakkoon, ei säästäminen ehkä houkuttele niin paljoa. On helpompi vyöryttää kustannuksia lohjalaisille veronmaksajille kuin arvioida kriittisesti omien alaistensa työpäivien sisältöä.

Toinen vaara on se, jos Lohjaa pidetään ponnahduslautana suurempien kaupunkien virkoihin. Tällöin fokus voi kohdistua liiaksi suuriin hankkeisiin, jotka olisivat komea lisä ansioluettelossa. Näyttäviä sulkia hattuun voi saada puskemalla läpi kalliita projekteja.

On Lohjan kannalta haitallista, jos johtajien into kohdistuu liiaksi vain uusiin ja kalliisiin asioihin. Miljoonien elämyskaivokset tai kalliit asuntomessut tuntuvat sytyttävän, mutta vastaavaa sielun paloa on vaikeampi havaita arkisiin koulukyyteihin tai raskaisiin eläinsuojeluasioihin liittyen. Arki on kuitenkin se, mitä kuntalaiset pääasiassa elävät.

On lisäksi aivan turha kuvitella, että Lohjan hallinnon uusi organisaatio korjaisi ongelmia mitenkään. Jos jo nykyään saman johtajan alla asiat tökkivät, ei asetelma edelleen saman johtajan alaisuudessa muuksi muutu pelkällä hallintomallin laatikkoleikillä. Samat henkiset ”siilot” jatkavat elämäänsä uudessa organisaatiossa kuten aina ennenkin.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)

Lue lisää...

Rahaa kaadetaan Kaivosmuseoon

Tuhlaileva asenne Kaivosmuseolla se vaan jyllää edelleen. Piti ihan lehteen purkaa kiukku ja samalla infota kuntalaisia aiheesta. Tässä mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaasta 15.4.2016:

  

Rahaa kaadetaan Kaivosmuseoon

Uudet tiedot Kaivosmuseon kohennuksesta paljastavat, että jälleen on tehty kalliita ja huonoja valintoja siellä suunnalla.

Ensinnäkin museon uudeksi vastaanottorakennukseksi ollaan hankkimassa kahdensadan neliön tilaelementtiä viideksi vuodeksi huikealla n. 7000 euron kuukausivuokralla eli lähes 420 000 euron kokonaishinnalla. Äärimmäisen kalliita kertakäyttöneliöitä. Kuka tahansa hartiapankkilainen tietää, että tuolla rahalla rakentaisi laadukkaat 200 neliötä ja vieläpä pysyvään käyttöön.

Ilmeisesti ei ole tarkoitustakaan tehdä nyt mitään järkevää ja pysyvää, vaan edelleen elätellään toiveita siitä, että miljoonien Elämyskaivos-idea saadaan taas aikanaan väkisin kammettua esiin. Virkamieshän ei koskaan hylkää ideaansa, vaikka valtuusto sen tyrmäisi, vaan se tuodaan aina uudelleen päätettäväksi olettaen, että joku kerta vielä tärppää.

Toinen pohjaton rahareikä on uuden hissin vuokraus museolle. Tähän hissiuudistukseen ei valtuusto sitoutunut, vaan hissiratkaisun piti olla jäissä. Yhdyskäytävä väitettiin kaivatettavan vain ”varan vuoksi” ja kulkemisen piti säilyä autoliikenteenä. Nyt museo kuitenkin yllättäen vuokraa käyttöönsä kulloinkin vapaana olevan yhden Koneen hissilaboratorion hisseistä huikeaan 5 000 euron kuukausivuokraan. Siis 60 000 euroa vuodessa. Pelkkään hissivuokraan!  

Kun tuon hissivuokran suhteuttaa pikkukoulujen ja lukioiden lakkautuksista saatuihin ”säästöihin”, menee usko lopullisesti Lohjan sivistykselliseen kehitykseen. Koulut kiinni ja sillä rahalla kallis hissi museolle.

Liiketoimintasuunnitelmaa museon toiminnalle ei ole edelleenkään. Kannattavuusarviot puuttuvat. Pääsylipun hinta ei taida kattaa edes kyseisen kävijän hissimatkan arvoa saati muita vierailulle jyvitettäviä kuluja.

Tärkeimpään eli museon sisältöön ei kuitenkaan ole satsattu kuin minimaalisesti. Pelkillä raameilla sisältö ei kuitenkaan muutu turistimagneetiksi. Sisältö pitäisi tietenkin valmistella ensin ja vasta sitten olisi kuorrutuksen suunnittelun vuoro. Jos siis haluttaisiin toimia järkevästi harkiten ja veronmaksajien rahoja kunnioittaen.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu, Lohja  

Lue lisää...

Valtuusto ihmettelee itseään

Lohjan valtuustosta ainakin osa rypee syvässä eksistentialismin kriisissä. Annoimme itse itsellemme huonoja arvioita sisäisessä kyselyssä ja nyt sitten kulutetaan tuntitolkulla aikaa sen pohtimiseen, kun poliitikot kinastelevat ja valtuusto käyttää valtaansa eikä ihan aina alistu virkamiesten ja kaupunginhallituksen tahtoon... Hah. Hah. 

Rauhoittukaa. 

Tehdään nyt tätä työtämme ja lopettakaa jo tuo jonniijoutava vellominen ja ajan tuhlaaminen tällaisen asian päältä huokailuun. Uskomatonta. 

Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä ja kilpailevien ratkaisuvaihtoehtojen välillä valitsemista. Turha kuvitella, että se menee kivuttomasti. Toki se voisi mennä nykyistä tyylikkäämmin ja vähemmällä vastapuolen älyllisen lahjakkuuden aliarvioinnilla, mutta kukin tyylillään, näemmä.   

Tässä kolumnini aiheesta Länskärissä viime lauantailta eli 12.3.2016:

Valtuusto ihmettelee itseään

Lohjan valtuutetut arvioivat tutkimuksessa itse omaa toimintaansa negatiivisesti. Tulosten mukaan valtuustossa kiistellään, puhutaan liikaa ja viranhaltijoilla vaikuttavat olevan omat, demokratian tahdosta poikkeavat päämääränsä.

Mielestäni tilanne on kuitenkin terve, vaikka tunnelma onkin joskus kireä ja puheet välillä onttoja. Olisi haitallisempaa, jos asiat sumplittaisiin aina kulisseissa ja valtuusto kokoontuisi vain kuuliaisesti hyväksymään eliitin mielihalut ilman vastaväitteitä.

Valtuustokäsittely on usein ainoa paikka vaikuttaa asiaan aidosti ja saada selville sen todellinen kannatus äänestyksessä asti. Valmistelevat seminaarit ovat täysin turhia näytelmiä, joiden vaikutus on olematon. Äänestäminen valtuustossa on mielestäni tervettä ja tarpeellista, jotta kukaan ei voisi piiloutua näennäisen yksimielisyyden verhon taakse.

Asetelmien selvittäminen näin ytimiä myöten tuntuu kuitenkin haittaavan valtuustorauhaa. Vaikuttaa jopa siltä, kuin äänestäminen olisi merkki valtuuston toiminnan epäonnistumisesta! Samoin vaikea pala tuntuvat olevan hyvätkin vastaehdotukset, jos ne tulevat eliitin ulkopuolelta. Periaatteellinen takertuminen kokouksen etukäteen sumplittuun lopputulokseen ei saisi kuitenkaan ikinä olla ratkaisujen asiasisältöä tärkeämpää.

Valtuuston enemmistön kanta on löydettävissä joka asiassa ja on aivan se ja sama, vaikka kaikki ryhmät hajoaisivat jokaisessa äänestyksessä. Senkin ymmärrän, että tappiolle jääneiden kiukku voi purkautua urputuksena. Mutta sitä en ymmärrä, kun voittokaan ei tunnu riittävän, vaan jälkikäteen pöyristellään sitä, miten jotkut kehtasivatkin olla eri mieltä.

Välillä valtuutettuja yritetään jopa viedä kuin pässiä narussa. Esimerkiksi Elämyskaivoksen kohdalla vedottiin siihen, että olimme muka hyväksyneet asian jo Lohjan strategiassa, vaikka huonolaatuiset ja tolkuttoman kalliit elämyssuunnitelmat paljastettiin vasta kauan strategian hyväksymisen jälkeen. Tarvittaessa on siis pakko uskaltaa vastustaa hallintokoneiston ylivoimaa eikä olla vain kumileimasin. Demokratian ja diktatuurin välillä on eroa.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu

Lue lisää...

Lohjan hätiköity organisaatiouudistus

Vihdoinkin sain aikaiseksi kirjoitella organisaatiouudistuksesta lehteenkin. Inspiroiduin edellispäivän lehdessä olleesta toisen valtuutetun hyvästä kirjoituksesta. Toivottavasti tilanne aukeaa nyt kuntalaisillekin paremmin. Valtuustossa tähän hommaan ei tule mitään rotia. Pidemmän vuodatuksen rapustelin tänne blogiin jo kolmisen viikko sitten, se löytyy tästä linkistä. Tässä alla mielipidekirjoitukseni Länskäristä 12.2.2016:

Länsi-Uusimaa 12.2.2016

Lohjan hätiköity organisaatiouudistus

Toni Hägg kirjoitti tärkeää asiaa Lohjan kaupungin organisaatiouudistuksesta (LU 11.2.2016). Lähtökohta on ollut, että hallintohenkilökunnan ja johtajien määrää ei ainakaan lisätä uudistuksen myötä. Koska kuntaliitoksen irtisanomissuoja-aika on vielä voimassa, ei henkilöstön määrää voida vielä vähentääkään. 

Järkevintä olisi siis täystyöllistää koko nykyinen henkilöstö sen kyvyt mahdollisimman hyvin hyödyntäen. Johtajiston uudistaminen etsimällä kykyjä vain nykyisten johtajien piiristä ei siihen välttämättä johda. Mahdollisten hakijoiden piirin pitäisi lähtökohtaisesti kattaa kaupungin koko henkilöstö. Toni Hägginkin kritisoima hyvävelivirkajärjestelmä on siis huono.

Organisaatiouudistus on myös täysin väärin ajoitettu. Kiirettä toki pitää, että saadaan omat uudet asemat ja uusi organisaatio vakiinnutettua ennen kuin kuntaliitoksen suoma irtisanomissuoja-aika päättyy vuoden 2017 lopussa. Vaikka organisaatio on hädin tuskin toipunut edellisestä organisaatiouudistuksesta, pakka on taas sekaisin. Missään välissä ei ehdi olla työrauhaa tehdä tehokkaasti niitä oikeitakin töitä.

Kun irtisanomissuoja-aika päättyy 2017, hallintohenkilöstön määrää ei tulla enää tarkastelemaan kriittisesti. Valtuusto ei kuitenkaan äänestyksen jälkeen halunnut asettaa uudistukselle parempaa ajankohtaa, vaikka sote-uudistuskin tulee ja lohkaisee toisen toimialajohtajan alta lähes kaiken maakuntaan. Kaupungin perushallintoväkeä sinne ei kuitenkaan siirry.

Uudistukselle ei myöskään ole asetettu mitään kunnollisia taloudellisia tavoitteita. ”Tuottavuudesta” puhutaan paljon ja hallintohimmeleitä piirrellään tohkeissaan, mutta mitään palkkasumman euromääräisiä vähennystavoitteita tai hallintohenkilöstön määrän karsimisia ei ole asetettu. Ei, vaikka poliitikkojen puheissa vilahteleekin kuntaliitoksen myötä suureksi paisunut organisaatio. 

Vielähän vähennyksiä ei päästäisikään toteuttamaan kunnolla, joten siksi uudistusta pitäisi lykätä muutamalla kuukaudella ja valmistella se nykyistä jämäkämmin. Olisi ajateltava myös veronmaksajan tilannetta eikä vain oman viran jatkumista tai palkan suuruutta.

Palkkojen osalta ollaan kuitenkin päätymässä ainakin uusien toimialajohtajien palkan korottamiseen, koska heille tulee enemmän vastuuta ja työtä. Tämän täytyisi siis näkyä jossain toisaalla palkkojen alentamisina ja töiden vähenemisenä. Jos tällaista vähentämistä ei näy, on organisaatiouudistus ilmeisesti tuottamassa vain lisää sellaista hallinnollista tauhkaa ja näennäistyötä, jota nykyorganisaatiossa ei sentään ole. 

Uudistus vaikuttaa siis hätiköidyltä, huonosti perustellulta ja kalliilta.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lue lisää...

Eletään yhdessä

Viimeisin Länsi-Uusimaan kolumnini (21.1.2016) käsitteli senioriasumisen uusia kokeiluja, joissa palvelutaloissa asuu myös nuoria ja lemmikkieläimiä. Mielestäni näitä toimintoja voisi yhdistää vielä hieman enemmänkin.

Länsi-Uusimaa 21.1.2016

Eletään yhdessä

Helsingissä on aloitettu kokeilu, jossa nuorille tarjotaan edullisia asuntoa ikäihmisten palvelutalosta. Edullisen vuokran vastineeksi nuorten tulee viettää aikaa 3–5 tuntia viikossa palvelutalossa asuvien vanhusten kanssa. Hakijoiden runsaasta määrästä päätellen asumistapa kiinnostaa nuoria.

Asukasvalinnoissa painotetaan myönteistä suhtautumista vanhuksiin. Kyse ei ole hoitotyöstä, vaan nuoret viettävät aikaa vanhusten kanssa. Tuntimäärää ei ole lyöty tiukasti lukkoon, vaan asiat on tarkoitus saada rullaamaan joustavasti oikealla asenteella. Kyseessä on elämäntapa ja uudenlainen asumismuoto, ei siis työ eikä velvollisuus. Asukashakemuksista kävi ilmi, että monet nuoret haluavat oppia vanhuksilta, auttaa heitä ja että he myös kunnioittavat vanhuksia.

Nuorilla on lupa elää asunnoissaan normaalia elämää ja vieraat ovat tervetulleita. Kotibileiden melurajoitukset ovat aina tarpeen kerrostalossa. Hollannissa, jossa yhteisöasumista on kokeiltu enemmän, kokemukset ovat olleet myönteisiä. Eräs ”meluongelma” ilmeni yllättäen niin päin, että vanhukset saattavat katsoa televisiota liian kovalla. Naapureina eläminen vaatii aina oman elämänmenon sopeuttamista yhteisiin normeihin.

Jo nykyään hoivakodeissa on asukkaina myös lemmikkieläimiä. Eläinten mieltä ilahduttava vaikutus on kiistaton. Hoivakissa Hannasta on ollut viime kuukausina useampikin juttu mediassa. Hannan toimintaa ihastellessa aloimme ystävieni kanssa ideoida löytöeläintoiminnan ja palveluasumisen lähempää yhteistyötä. Tällä hetkellä moni kesykin löytökissa elää neliön kopperossa yksinään. Samaan aikaan palvelutaloissa lemmikkieläimiä on kovin vähän. Tuplamäärä eri tahoilla koettua yksinäisyyttä voisikin yhdistettynä olla tuplamäärä iloa ja seuraa! Lisäksi moni löytöeläintalo pyörii pitkälti nuorten vapaaehtoistyön voimin, jolloin uudenlainen yhteisöasuminen voisi sopivassa mittakaavassa kohdata myös eläinsuojelutyön.

Palvelurakenteen uudistamisen ei tarvitse aina merkitä säästämistä ja huononnusta. Oikeanlaisella ajattelulla voidaan samalla rahalla tuottaa mukavampia elonpäiviä monille.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu

Lue lisää...

Lohjan hallinnon turvotus ei laske

Lohjan valtuuston enemmistö hyväksyi eilen lähes mukisematta organisaatiouudistuksen, joka ei tuo minkäänlaisia tuottavuusparannuksia saati säästöjä, vaan päinvastoin antaa hallinnollisen pöhötyksen säilyä ja pahentua entisestään.

Ongelma ei ole organisaation mallissa sinänsä. Mallin suunnitteluun on selvästikin käytetty valtavasti työpanosta ja jälki on pääosin ansiokasta, vaikkakin kiireen jälkeä näkyy paikoitellen.

Tarvittava poliittinen ohjaus puuttuu, mutta lillukanvarsiin takerrutaan

Itse edustan sitä kantaa, ettei näitä hallinnon laatikkoleikkejä pitäisi edes tuoda valtuustoon asti päätettäväksi. Mielestäni organisaation miettiminen tällä tarkkuudella kuuluu ammattijohtajalle, ei poliitikoille. Kaupunginjohtajan pitää saada, osata ja uskaltaa johtaa joukkojaan itsenäisesti.

Mutta tokihan niinkin "suuresta" asiasta kuin liikuntapalveluiden sijoittumisesta organisaatiokaavion palleroiden seassa joko "elinvoimaan" tai "hyvinvointiin" kuultiin useampikin poliitikkojen puheenvuoro eilen. Aivan uskomatonta turhan jauhamista!

Tärkeämpää olisi valmistella tätä asiaa valtuuston sijasta enemmän organisaation suorittavan tason kokemusperäistä asiantuntemusta hyödyntäen. Todella harvalla valtuutetulla on oikeaa kokemusta näin monipuolisen ja suuren organisaation johtamisesta. Mielipiteitä meillä poliitikoilla tietenkin riittää, mutta kokemusperäistä asiantuntevaa osaamista Lohjan valtuustossa ei tähän ole. Nyt kuitenkin asiaa työstetään johdon ja poliitikkojen mielihalujen mukaan ja varsinainen kaupungin työtä tekevä henkilöstö on suljettu ulos prosessista. 

Mielestäni valtuuston tulisi asettaa vain raamit organisaatiolle ja suunta uudistamiselle. Valtuuston pitäisi linjata esimerkiksi se, että johtajien lukumäärää ei lisätä ja että palkkasummasta pitää saada euromääräisiä säästöjä. Näiden raamien sisällä - ja ne parhaimmillaan alittaen - toimivan johdon pitäisi uskaltaa ja saada itsenäisesti johtaa joukkojaan ilman, että poliitikot ronkkivat jokaista pikkuasiaa. Nythän esittelytekstien(* mukaan yhtenä lähtökohtana organisaatiouudistukselle oli ollut se, ettei johtajien määrää vähennetä eikä heidän palkkaansakaan alenneta! Tämän asian olisin halunnut kirjata näkyviin täysin päinvastaisella tavalla.

Suuret linjat pitäisi siis tulla valtuustosta ja johtaminen johtajilta. Mutta ei. Ei Lohjalla. Johto ei joko uskalla toimia itsenäisesti tai sitten se ei saa toimia. Poliitikot hyökkäävät joka pikkuasian kimppuun leikkimään suurta organisaatiouudistajaa, täysin vailla minkäänlaista kokemusperäistä asiantuntijuutta. Sitten pillitetään valtuuston kokouksessa sen perään, mihin laatikkoon organisaatiokaavioissa liikuntapalvelut sijoitetaan... Hohhoijaa jälleen kerran.

Uudistuksella on katastrofaalisen väärä ajoitus

Suurin ongelma nyt kiireellä pusketun uudistuksen kanssa on sen täysin väärä ajoitus. Edellisestä organisaation myllerryksestä on kulunut vasta kolme vuotta ja kuntaliitoksen mukaisen irtisanomissuoja-ajan päättymiseen on enää hieman alle kaksi vuotta. Olisi hyvä, että välillä tehtäisiin myös oikeita töitä, eikä vain toivuttaisi edellisestä uudistuksesta tai pelättäisi seuraavaa. Yksityiselläkin sektorilla organisaatioiden uudistamisella on jokin tarkoitus ja järki. Lohjalta se puuttuu.  

Mutta jostain kumman syystä hallinnon uusi rakenne halutaan betonoida juuri nyt ja aivan tolkuttomalla kiireellä... 

Ajoitus ei tietenkään ole sattumaa. Tarkoitus on saada kaikille nykyisille viranhaltijoille uudet asemat varmistettua pikaisesti siten, ettei irtisanomissuojan päätyttyä ketään irtisanota. Ei, vaikka mm. Vihreiden puheissa mainittiin kuntaliitoksen myötä liian suureksi kasvanut organisaatio. Siitäpä on ihan turha puhua huolestuneesti, jos ei ole valmis myös tekemään asialle jotain.

Omat lehmät ojassa

Mutta ei tietenkään sellainen valtuusto, jossa todella moni on (tai puoliso on) kunnan palkkalistoilla, tee mitään taloudellisesti järkeviä, mutta omia oksia mahdollisesti sahaavia päätöksiä. Kyllä "Kuntapuolueen" edustajat oman edun valvovat ennen mitään muuta. Eivätkä asiaa valmistelevat viranhaltijatkaan tietenkään esitä mitään sellaista, mikä voisi uhata omaa palkkarahan virtaa veronmaksajan taskusta. Mutta veronmaksajan asemaa valvovien valtuutettujen pitäisi esittää. Tällä kertaa Lohjan valtuustosta meitä vastuullisia poliitikkoja löytyi peräti 4...

Myös pian tulossa olevan sote- ja itsehallintoalueuudistuksen vuoksi olisi fiksua odotella n. 12 - 14 kk uudistuksen lopullisen kohtalon kanssa. Hallintosääntö keritään kyllä kirjoittamaan uusiksi vielä moneen kertaan, se ei ole syy kiirehtiä betonoimaan pöhöttynyt virkamieskunnan määrä nykyiselleen. Sen tekstin uudistaminen ei vie ammattitaitoiselta tekijältä kuin 2-3 täyttä työpäivää aivan maksimissaan.

Uudistukselta puuttuvat tuottavuus- ja säästötavoitteet

Ajoituksen lisäksi uudistuksella on toinenkin suuri ongelma. Siltä puuttuvat nimittäin tuottavuus- ja säästötavoitteet. Mielestäni aivan ehdottomasti pitäisi olla määriteltynä se, että johtajien ja muiden virkojen määrää vähennetään ja että palkkasummasta pitää tulla tuntuvia säästöjä.

Jokin taloudellinen järkeistämistavoite saattaa piillä nytkin rivien väliin kirjoitettuna, mutta sinne se sitten tulee myös jäämään! Käy kuten lomautuksille, joihin valtuusto päätti ryhtyä vuonna 2015, jos budjettikuri ei toteudu. Asiaan ei ikinä palattu vuonna 2015. Ilmeisesti budjetti kaupungin johdon mukaan piti ja homma on taloudellisesti ollut hanskassa...?

Asia olisi pitänyt palauttaa valmisteluun

Esitin, että organisaatiouudistus olisi palautettu valmisteluun aikataulun uudelleen arvioimiseksi ja säästötavoitteiden asettamiseksi. Sisältö sinänsä on ihan ok ja taattua organisaatiohuttua, niillä linjoilla voi jatkaa aivan hyvin. On lopulta aivan yhdentekevää, minkälaisiin laatikoihin pakolliset ja vapaaehtoiset kunnan tekemiset laitetaan. Pakolliset jutut on tehtävä ja vapaaehtoiset rahareiät taas ovat Lohjan valtuuston erityissuojeluksessa. On loppujen lopuksi ihan sama miten tämä tuhlaus organisoidaan, jos/kun valtuusto ei kykene vastuulliseen taloudenpitoon täysin organisaatiohäkkyrän muodosta riippumatta.

Hintana tästä vuosikausien nössöilystä ja sekoilusta on 20,5 % kuntavero. Pahoitteluni. Mutta enemmistö päättää ja näillä mennään. Seuraavaksi käydään varmaan taas kouluja ja lukioita lakkauttamaan, kun kaikkia eivät vielä saaneet nurin.


****

LISÄYS:

*) Suora sitaatti valtuuston esityslistalta 20.1.2016:

"Organisaatiomuutoksella ei lisätä johtajien määrää nykyisestään. Johtajien määrää ei myöskään
tarkoituksellisesti vähennetä tässä uudistuksessa ( kuntaliitossopimuksen mukainen irtisanomissuoja koskee myös johtajia vuoden 2017 loppuun saakka.) Organisaatiomuutoksella ei ainakaan alkuvaiheessa muuteta johtajien palkkoja."

Tuo sitaatti on valmistelun alkuvaiheilta. Myöhemmin tuota ei enää sanottu noin, mutta ei kumottukaan. Suusanallisesti kyllä höpötettiin johtajien vähentämisestä, mutta nähtäväksi jää. Nyt painetta peliin, kuntalaiset! 

Lue lisää...