Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka robotiikka on kasvava trendi maailmalla kasvun ollessa noin 20 %:n luokkaa, Suomessa lukema on -20 %. Buu. Mikähän puolue ajaisi Suomessa robotisaation asiaa? Tällä hetkellä ei mikään.
Hoivarobotit ovat tarpeen
Hesarin mielipideosastollakin on viime päivinä tuotu julki pelkoja siitä, kuinka hoivatyötä tekevä robotti ei osaa rakastaa ja että robotin käsi on kylmä. Pelot ovat ymmärrettäviä, mutta ainakin osin aiheettomia.
Otetaanpa esimerkiksi Paro hyljerobotti, joita on käytössä joissain hoivakodeissa myös Suomessa. Kaikki dementikothan eivät ole helppoja hoidettavia ja kontaktin saaminen heihin voi olla vaikeaa. Mutta eräskin pääasiassa omissa maailmoissaan elelevä dementikko oli kuitenkin välittömästi ihastunut Paroon ja halannut sitä tiukasti kaksi tuntia! Kuinka moni omainen olisi jaksanut ja kuinka moni hoitaja olisi voinut olla halattavana kaksi tuntia? Mutta Parohan jaksaa.
Lisäksi hoivarobotit voivat myöhentää sitä hetkeä, kun intimiteettiä ja arvokkuutta on luovutettava ulkopuolisille ihmisille. Kunnon heikkenemisestä huolimatta voi elää itsenäisesti robottien avustuksella entistä pidempään. Esim. peffan pesevä vessanpytty voi olla monelle oman henkilökohtaisen reviirin säilyttämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin pesun suorittavan toisen ihmisen läsnäolo.
Robotit voivat paikata kasvavaa hoivatyövoiman tarvetta, olla kustannustehokkaita ja lisäksi ne voivat olla jotain sellaista, jota hoivattavat itsekin haluavat. Samalla hoivarobotit tarjoavat ikäihmisillekin mahdollisuuden pysyä kehityksen kelkassa mukana.
Kuulimme myös selostuksen eräänlaisista koiraroboteista, jotka pysyvät pystyssä, vaikka niitä tönittäisiin. Pitkälle kehitetty tasapainotaiteilua siis, wau! Mutta hauskaa tapauksessa oli se, että ihmiset, jotka näkivät tätä tönimistä, suuttuivat siitä, että robottia tönittiin! Jäämmekin odottamaan ensimmäistä Robottien Suojeluyhdistystä.
Robotiikan tulo edellyttää myös demokraattisia reittejä pitkin tapahtuvaa päätöksentekoa, koska robotisaation myötä työ ja tulonmuodostus muuttuvat. Robotisaatio edellyttää, että raivataan tietoisesti tilaa robottien tekemälle työlle ja muille tempuille.
Ennaltaehkäisyn mantra
Aikamme mantralta eli terveyshaittojen ennaltaehkäisyltä ei tietenkään voi välttyä missään eikä siis tässäkään seminaarissa. Hohhoijaa, sanoisinko… Mutta tällä kertaa sekaan livahti teräviäkin huomioita. Esimerkiksi erilaiset liikunta-appsit ja aktiivisuusrannekkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät tee sitä tärkeintä eli ne eivät muuta ihmisten käyttäytymistä. Niitähän käyttävätkin pääasiassa he, jotka liikkuvat muutenkin.
Hesarin mielipideosastollakin on viime päivinä tuotu julki pelkoja siitä, kuinka hoivatyötä tekevä robotti ei osaa rakastaa ja että robotin käsi on kylmä. Pelot ovat ymmärrettäviä, mutta ainakin osin aiheettomia.
 |
| HS Mielipide 18.10.2015 |
 |
| HS Mielipide 10.10.2015 |
Eikä robottia ole rakastamaan tarkoitettukaan! Vaan tekemään töitä ja viihdyttämään. Rakastettavia ne otukset voivat kyllä olla.
Otetaanpa esimerkiksi Paro hyljerobotti, joita on käytössä joissain hoivakodeissa myös Suomessa. Kaikki dementikothan eivät ole helppoja hoidettavia ja kontaktin saaminen heihin voi olla vaikeaa. Mutta eräskin pääasiassa omissa maailmoissaan elelevä dementikko oli kuitenkin välittömästi ihastunut Paroon ja halannut sitä tiukasti kaksi tuntia! Kuinka moni omainen olisi jaksanut ja kuinka moni hoitaja olisi voinut olla halattavana kaksi tuntia? Mutta Parohan jaksaa.
Lisäksi hoivarobotit voivat myöhentää sitä hetkeä, kun intimiteettiä ja arvokkuutta on luovutettava ulkopuolisille ihmisille. Kunnon heikkenemisestä huolimatta voi elää itsenäisesti robottien avustuksella entistä pidempään. Esim. peffan pesevä vessanpytty voi olla monelle oman henkilökohtaisen reviirin säilyttämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin pesun suorittavan toisen ihmisen läsnäolo.
Robotit voivat paikata kasvavaa hoivatyövoiman tarvetta, olla kustannustehokkaita ja lisäksi ne voivat olla jotain sellaista, jota hoivattavat itsekin haluavat. Samalla hoivarobotit tarjoavat ikäihmisillekin mahdollisuuden pysyä kehityksen kelkassa mukana.
Kuulimme myös selostuksen eräänlaisista koiraroboteista, jotka pysyvät pystyssä, vaikka niitä tönittäisiin. Pitkälle kehitetty tasapainotaiteilua siis, wau! Mutta hauskaa tapauksessa oli se, että ihmiset, jotka näkivät tätä tönimistä, suuttuivat siitä, että robottia tönittiin! Jäämmekin odottamaan ensimmäistä Robottien Suojeluyhdistystä.
Robotiikan tulo edellyttää myös demokraattisia reittejä pitkin tapahtuvaa päätöksentekoa, koska robotisaation myötä työ ja tulonmuodostus muuttuvat. Robotisaatio edellyttää, että raivataan tietoisesti tilaa robottien tekemälle työlle ja muille tempuille.
Ennaltaehkäisyn mantra
Aikamme mantralta eli terveyshaittojen ennaltaehkäisyltä ei tietenkään voi välttyä missään eikä siis tässäkään seminaarissa. Hohhoijaa, sanoisinko… Mutta tällä kertaa sekaan livahti teräviäkin huomioita. Esimerkiksi erilaiset liikunta-appsit ja aktiivisuusrannekkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät tee sitä tärkeintä eli ne eivät muuta ihmisten käyttäytymistä. Niitähän käyttävätkin pääasiassa he, jotka liikkuvat muutenkin.
Käyttäytymisen muuttamiseen tarvitaan enemmän kuin pelkkää omien tekemisten mittaamista. Dääm…! Mitä siihen sitten tarvitaan, sitäpä ei tiedetä, mutta kaikenlaista kokeillaan tällä saralla.
Tietoturvaa!
Ja mitä jotkut toisaalla rakentaa, sitä jotkut toisaalla tuhoaa. Virukset, kaikenlainen hakkerointi ja tulevaisuudessa esim. robottiautojen etäkaappaaminen tai -lamauttaminen ovat oikeita, ihmisen toisten ihmisten riesaksi kehittelemiä vitsauksia.
Ja mitä jotkut toisaalla rakentaa, sitä jotkut toisaalla tuhoaa. Virukset, kaikenlainen hakkerointi ja tulevaisuudessa esim. robottiautojen etäkaappaaminen tai -lamauttaminen ovat oikeita, ihmisen toisten ihmisten riesaksi kehittelemiä vitsauksia.
Saimme tietoa IoT:n riskeistä ja muista tietoturvan vaaroista sopivan pelottavalla luennolla. Älkää hei hyvät ihmiset kytkekö sitä jääkaappianne tai kahvinkeitintänne suotta nettiin. Ja ne Samsungin televisiot voivat tosiaan vakoilla kotiemme olohuoneiden keskusteluja. Ja vaikka mitä inhottavaa muuta örkkiä onkaan liikenteessä. Nettiin liitettyjä vauvojen itkuhälyttimiäkin hakkeroitiin vuonna 2013 ja sieltä saivat kiusanhenget huudeltua älyttömyyksiään kaiuttimien kautta.
Minä olenkin nyt sitten kirjoittanut joulupukille, että Maximum Overdrive olisi mitä osuvin elokuvalahja tänä jouluna. Eikä vähiten tunnarin takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti