Viimeisin Länsi-Uusimaan (24.10.2015) kolumnini käsitteli robotisaatiota. Olen viime viikkoina osunut useisiin aihetta käsitteleviin tilaisuuksiin. Teknologian uudet saavutukset ovat aina kiinnostaneet minua ja erinäisiä härveleitä on tullut hankittua ihan kokeilumielessä. Into ei ole laantunut, vaikka osa laitteista on ollut täysiä susia.
Robotti-imurikin meidän huushollissa oli ja meni. Annoin sille lopputilin jo nelisen vuotta sitten, kun eihän se pienen säiliönsä kanssa pärjännyt kahden pitkätukkaisen ihmisen ja kahden normikarvaisen kissan taloudessa.
Ne vie meidän työt!
Robotti-imurikin meidän huushollissa oli ja meni. Annoin sille lopputilin jo nelisen vuotta sitten, kun eihän se pienen säiliönsä kanssa pärjännyt kahden pitkätukkaisen ihmisen ja kahden normikarvaisen kissan taloudessa.
Ne vie meidän työt!
 |
| Länsi-Uusima 24.10.2015 |
Koneiden ja robottien on pelätty vievän ihmisiltä työt. Pelon takia työläiset jopa rikkoivat tehtaiden kehruu-Jennyjä 1800-luvulla.
Jos voisimme katsoa tähän päivään sadan vuoden takaisesta maatalousyhteiskunnasta käsin, nykymaailma vaikuttaisi täysin automatisoidulta. Lähes kaikki työt näyttäisivät kadonneen! Paitsi että… maailmaan on tullut paljon aivan uudenlaisia töitä.
Yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu Suomessa joka vuosi n. 12 %. Työpaikkojen syntymisaste on kuitenkin myös n. 12 %. Tätä myllerrystä on ollut työmarkkinoilla aina. Uusien työpaikkojen syntymistä ei vain uutisoida yhtä isoin otsikoin kuin kipeitä tehtaiden sulkemisia.
Talouden alamäessä työpaikkojen tuhoutuminen dominoi ja siirtymä uuteen ottaa aikaa. Murrosvaiheen aikana olisi tärkeää pitää huolta työttömäksi joutuneiden koulutuksesta ja toimeentulosta. Satsaaminen ihmisiin on investointi tulevaisuuteen, kun taas näköalattomalla ja kurjistavalla säästämisellä supistamme taloutta entisestään.
Työ ei maailmasta lopu edes automatisaation myötä. Mutta se muuttuu. Toimisto- sekä teollisuustyöntekijöiden osuus työntekijöistä on pienentynyt. Automatisaation vaikutus osuu siis tällä hetkellä palkkajakauman keskivaiheille. Tulevaisuudessa kuitenkin myös monimutkaisemmat asiantuntijatehtävät vähenevät, kun koneäly kehittyy.
Hoiva-alalla ja lääkärin työssä teknologialta on odotettavissa paljon. Lohjallakin suunniteltiin jo lääkärin etävastaanottoa, jolloin esimerkiksi korva- ja ihokameroilla olisi voitu tutkia potilaan tilaa pitkienkin matkojen päästä. Parhaita tuloksia teknologisesta kehityksestä saadaankin juuri silloin, kun voidaan yhdistää ihmisen ylivoimaiset ominaisuudet koneiden tehokkuuteen.
Robotit voivat tarjota myös viihdettä. Itse olen jo jumpannut robotin tahtiin ja hauskaa oli. Tanskassa taas eräässä hoivakodissa omaiset vaativat hoivarobotit poistettaviksi. Mutta pian asukkaat itse vaativat saada hauskat apurit takaisin! Teknologian tuominen hoiva-alalle ei olekaan vain tehokkuuskysymys, vaan se antaa myös ikäihmisille mahdollisuuden elää mukana teknologian kehityksessä.
PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen teknologiaintoilija ja kaupunginvaltuutettu
Jos voisimme katsoa tähän päivään sadan vuoden takaisesta maatalousyhteiskunnasta käsin, nykymaailma vaikuttaisi täysin automatisoidulta. Lähes kaikki työt näyttäisivät kadonneen! Paitsi että… maailmaan on tullut paljon aivan uudenlaisia töitä.
Yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu Suomessa joka vuosi n. 12 %. Työpaikkojen syntymisaste on kuitenkin myös n. 12 %. Tätä myllerrystä on ollut työmarkkinoilla aina. Uusien työpaikkojen syntymistä ei vain uutisoida yhtä isoin otsikoin kuin kipeitä tehtaiden sulkemisia.
Talouden alamäessä työpaikkojen tuhoutuminen dominoi ja siirtymä uuteen ottaa aikaa. Murrosvaiheen aikana olisi tärkeää pitää huolta työttömäksi joutuneiden koulutuksesta ja toimeentulosta. Satsaaminen ihmisiin on investointi tulevaisuuteen, kun taas näköalattomalla ja kurjistavalla säästämisellä supistamme taloutta entisestään.
Työ ei maailmasta lopu edes automatisaation myötä. Mutta se muuttuu. Toimisto- sekä teollisuustyöntekijöiden osuus työntekijöistä on pienentynyt. Automatisaation vaikutus osuu siis tällä hetkellä palkkajakauman keskivaiheille. Tulevaisuudessa kuitenkin myös monimutkaisemmat asiantuntijatehtävät vähenevät, kun koneäly kehittyy.
Hoiva-alalla ja lääkärin työssä teknologialta on odotettavissa paljon. Lohjallakin suunniteltiin jo lääkärin etävastaanottoa, jolloin esimerkiksi korva- ja ihokameroilla olisi voitu tutkia potilaan tilaa pitkienkin matkojen päästä. Parhaita tuloksia teknologisesta kehityksestä saadaankin juuri silloin, kun voidaan yhdistää ihmisen ylivoimaiset ominaisuudet koneiden tehokkuuteen.
Robotit voivat tarjota myös viihdettä. Itse olen jo jumpannut robotin tahtiin ja hauskaa oli. Tanskassa taas eräässä hoivakodissa omaiset vaativat hoivarobotit poistettaviksi. Mutta pian asukkaat itse vaativat saada hauskat apurit takaisin! Teknologian tuominen hoiva-alalle ei olekaan vain tehokkuuskysymys, vaan se antaa myös ikäihmisille mahdollisuuden elää mukana teknologian kehityksessä.
PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen teknologiaintoilija ja kaupunginvaltuutettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti