Maahanmuutto ei ole talouden ihmelääke

Paikallislehtemme Länsi-Uusimaan palstoilla on ollut viikon sisään pari niin kummallista ja poukkoilevaa kirjoitusta maahanmuutosta, että jopa minun oli pakko tarttua aiheeseen. Tässä mielipidekirjoitukseni (LU 12.2.2015):

Maahanmuutto ei ole talouden ihmelääke

Tämän mielipidepalstan sekavahkossa maahanmuuttokirjoittelussa on milloin ihannoivaan sävyyn kuvailtu amerikkalaisen huonon sosiaaliturvan aiheuttamia kohtuuttomuuksia ja milloin leimattu suomalaiset työttömät työtä haluamattomiksi.

Muodissa olevan talousnäkemyksen mukaan Suomeen pitäisi saada runsaasti maahanmuuttoa, koska teorian mukaan työntekijöiden runsas määrä luo uusia työpaikkoja ja saa aikaan talouskasvua. Teorian toimiminen tosin edellyttää, että saapuvat työntekijät vastaavat osaamiseltaan vastaanottajamaan tarpeita. Suuri määrä kieli- ja ammattitaidottomia tulijoita ei siis paranna vastaanottajamaan huoltosuhdetta, vaan päinvastoin.     

Tilanne oli erilainen 1960-luvulla, jolloin suomalaista työvoimaa muutti sankoin joukoin Ruotsiin tehtaille töihin. Silloin työvoiman laatu ja sen kysyntä kohtasivat hyvin. Muuttoaallon inhimillisenä hintana oli koti-ikävä. Voi kunpa meillä Suomessa olisi oma teollisuutemme ehtinyt kehittyä ajoissa ja tarjota työpaikat lähtemään joutuneille! Mutta eipä ehtinyt. Tämä onkin yksi muodissa olevan talousteorian kompastuskivi: työntekijöiden määrän lisäyksen myötä käynnistyvä mekanismi toimii teoriassakin vasta pitkällä aikavälillä. Siirtymäaika ongelmineen aiheuttaa henkistä ja taloudellista haittaa sen kokeville ikäluokille.  

Talousteorialla perustellun runsaan maahanmuuton todellinen tavoite onkin lisätä työtä tarvitsevan väestön määrää ja näin saada työttömät nöyriksi ja palkat laskemaan.  Tämä palkka-ale on muuten sitä kuuluisaa ”sisäistä devalvaatiota”, johon olemme eurojäsenyyden myötä pakotettuja, koska ulkoista devalvointia emme voi enää tehdä.

On kohtuutonta vaatia työttömiä töihin miten pienellä palkalla tahansa. Työn pitää olla reilu peli sekä työntekijälle että työnantajalle, jolloin maksetaan oikea palkka tuottavasta työpanoksesta.  On suomalaisen mallin perusteiden vastaista ihannoida yksittäisten amerikkalaisten satunnaisia hyväntekeväisyystekoja ratkaisuna työttömien vaikeuksiin. Suomalaiseen hyvinvointimalliin kuuluu mm. se, ettei täällä työttömän sentään edellytetä kulkevan 33 kilometrin työmatkaa jalan.

Toivon malttia maahanmuuttokeskusteluun. Työperäinen maahanmuutto on eri asia kuin puhtaan sosiaaliturvahakuinen tai sitten aitoon hätätilaan perustuva. Talousteoreetikkojen haluama työttömien kyykyttämiseen tähtäävä kontrolloimaton massamaahanmuutto on myös oma juttunsa. Sillä ei ratkaista kestävyysvajetta eikä korjata huoltosuhdetta.

PIRITTA POIKONEN

Kaupunginvaltuutettu (ps) ja eduskuntavaaliehdokas

Lohja