Olen viime vuosina saanut yliannostuksen poliitikkojen loputtomista ennaltaehkäisypuheista ja varhaisen puuttumisen mantrasta. Ikään kuin kaikki yhteiskunnalliset ongelmat ratkeaisivat ihan vain raivokkaasti ennaltaehkäisemällä ja puuttumalla mahdollisimman varhain kaikkeen ikävään ihmisten elämässä. Tästä onkin tullut poliitikoille kätevä takaportti, minkä kautta livahtaa keskustelusta kuin keskustelusta ja jättää se vaikutelma, että poliitikoilla on muka ratkaisut kaikkeen. Vaikka oikeasti ei ole.
Lue lisää...
Huvittavaa tässä on se, että yleensä nämä samat mantran hokijat lähes samaan hengenvetoon mollaavat hyvinvointivaltiotamme ja väittävät sen paisuvan ja holhoavan... Hiukan epäloogista, Sherlock ;)
Tästä mantran yliannostuksesta kärsien kirjoitin uusimman mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaahan ja se kuului näin:
Länsi-Uusimaa 23.2.2015 |
"Julkisen sektorin väitetään paisuneen ja holhoavan
kansalaisia. Samaan aikaan yhteiskunnalta vaaditaan yhä enemmän ennaltaehkäisyä
ja aina vain varhaisempaa puuttumista. Eli julkisen sektorin halutaan kuitenkin
puuttuvan yhä pienemmästäkin syystä kansalaisten elämään. Tätä selitellään
säästöillä, vaikka tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisylläkin on
hintansa ja rajansa. Kolesterolin ja verenpaineen suositusrajojen laskemisesta
hyötyvät eniten lääketehtaat samoin kuin työväestön massamuotoiset
terveystarkastukset hyödyttävät lähinnä vain lääkäriasemien kassoja.
Elämään kuuluu alamäkiä ja kolhuja. Teinien kasvaminen voi
olla ajoittain raivokastakin. Kielloista ja valvonnasta huolimatta rajoja
kokeillaan ja kantapään kautta opitaan. Joutuminen yhä pienemmästä syystä
sosiaalitoimen haaviin on omiaan ohjaamaan käyttäytymistä huonoon suuntaan.
Tulee epäonnistumisen leima ainakin omaan henkiseen rekisteriin. On astuttu
sossurajan yli tekemällä normiongelmasta wirallinen.
Ennaltaehkäisyssä ja perheiden tilanteisiin puuttumisessa
tulisi tavoitella järkevän puuttumisen rajaa. Läheskään kaikkea ei voida
ennaltaehkäistä eikä läheskään kaikkeen edes pidä puuttua. Etenkin kun samaan
aikaan resurssit ja osaaminen eivät meinaa riittää oikeiden vakavien tapausten
tunnistamiseen, mistä pikku-Eerikan julma kohtalo on käsittämätön
raakalaismainen todiste. Ensin Eerikan petti perhe, sitten yhteiskunnan
turvaverkko. Nämäkin viranhaltijat olivat varmasti käyneet lukuisissa varhaisen
puuttumisen seminaareissa, mutta aiheellisen puuttumisen taidot puuttuivat.
Yhä pienempiä ongelmia esiin haravoivan virkamiesjoukon määrää
paisuttamalla emme edes säästä. Ennaltaehkäisykin maksaa paljon ja voi olla todella
tehotonta, mitä harvoin tunnustetaan. Joskus sillä on jopa haittavaikutuksia,
kuten turhaan syötettyjen kolesteroli- ja verenpainelääkkeiden sivuoireet. On jopa moraalisesti arveluttavaa perustella
ihmisten vapaaseen elämään puuttumista säästöillä. Hyvinvointiahan tässä pitäisi
olla edistämässä eikä säästämässä."
PIRITTA POIKONEN
Kaupunginvaltuutettu (ps) ja eduskuntavaaliehdokas
Lohja