perjantai 11. joulukuuta 2015

Poliittista nössöilyä lukion lakkauttamisessa

Valitettavasti Lohjan valtuusto päätyi äänin 14 - 36 (1 tyhjä) lakkauttamaan Nummi-Pusulan lukion.

Vaikka kyseessä ei ole Suomen halvin lukio, on se olosuhteisiin nähden ihan kohtuullisen hintainen. Lukio toimii yläkoulun yhteydessä jakaen samat tilat ja opettajat. Myös koulukyydit toimivat, koska lukiolaiset käyttävät yläkoulun kanssa samoja kuljetuksia. Maallahan ei paljon muita linjoja liiku.

Lohja on muuttotappiokunta nuorissa ikäluokissa, myös 15-19 -vuotiaissa. Emme siis ole mikään koulutuskunta, vaikka sitä mainetta yritetään pitää yllä. Nyt kun yksi lukio lakkautetaan, vilkastuu lukioikäisten muutto entisestään

Yli miljoonan euron orkesteri kaupungissa, jossa ei ole varaa 280 000 euron lukioon!

Oppilaskohtainen hinta on Nummi-Pusulan lukiossa korkeampi kuin Lohjan suuressa Yhteislyseon lukiossa (711 oppilasta), mutta kun oppilaita on 56, ei absoluuttinen summa etenkään valtionosuuden jälkeen nouse älyttömäksi - varsinkin kun kyseessä on kuitenkin koulutukseen käytettävä raha. Toista on esimerkiksi orkesterin osalta, johon työnnetään valtavia summia pienen piirin viihde-elämysten takia.

Itse asiassa vassareiden valtuutettu Wikberg piti Nummi-Pusulan lukioon kuluvaa summaa "varsin merkittävänä" eikä se ole "mikään pikkuraha". Palataan varmasti tähän pikkurahan arvioon orkesterirahojen yhteydessä... :) Nyt näet tiedämme mittatikun; opetukseen on Wikbergin mukaan 400 000 "varsin merkittävä raha". Onkohan orkesteriin uppoava yli miljoona sitten kuitenkin pikkuhiluja? Näinhän se asia on ollut.

Mistähän tuo 400 000 edes tuli? Valtionosuuden jälkeen lohjalaisten kontolla on ollut Nummi-Pusulan lukiosta n. 280 000 euroa vuodessa. Opetukseen Nummi-Pusulassa on mennyt 430 000 euroa vuodessa. Oppilaskohtainen hinta on ollut n. 10900 ja valtionosuutta per oppilas on saatu 4787 euroa.

Orkesterista taas lohjalaisten suora oma maksuosuus on reilu 600 000. Siihen sitten valtion verorahaa vielä toinen mokoma päälle. Menee yli miljoonan, että heilahtaa.


Poliittista nössöilyä pahimmillaan

Tylsintä päätöksenteossa oli se, että ne tahot, jotka olivat lakkautusidean takana, eivät sitten uskaltautuneetkaan ideansa kanssa esiin, vaan se kuorrutettiin vaiheittaiseen lakkauttamiseen. Kun fokus saatiin siihen, lakkautetaanko lukio vuoden vai kahden kuluessa, osa pääsi pakenemaan tämän vaiheistuksen taakse sitä tosiasiaa, että lakkautus se on vaiheittainenkin lakkautus. Varmasti valtuutetut sinänsä ymmärsivät asian, mutta osa käytti tätä härkisti hyväkseen ja yrittivät pestä tällä käsiään.

Oltiin ikään kuin säilyttävinään lukio. Ihan "vähän vaan niinku" lakkautettiin se lukio.

Vaikka se lakkautettiin nyt ihan oikeasti. 

Osa lukion puolustajistakin saatettiin sellaiseen valoon, että olisivat menneet tähän vipuun, kun lehden mukaan lukiolle nostettiin malja, vaikka se lakkautetaan. Ohhoh. Se lukiohan loppuu nyt Nummelta, mikä on todella huono asia!

Vaikka kahden vuoden vaiheittainen lakkautus on hyvä kädenojennus nykyisille opppilaille, on se kuitenkin mahdollisimman kallis ja hankalasti toteutettava lakkautustapa. Ja ennen kaikkea hämäävä. Poliittisesti tämä oli täyttä nössöilyä, että lakkauttajat menivät vaiheistuksen taakse piiloon. Hyh hyh.

Mielestäni parempi olisi ollut, että olisimme selkeästi äänestäneet lakkautuksen puolesta ja vastaan. Nyt sellaiseksi äänestykseksi muodostui ensimmäinen äänestys, jossa vastakkain oli Maittilan säilyttämisesitys (jota minä kannatin ja jonka puolesta äänestin) ja puolinopea lakkautusesitys. Lukio lakkautettiin tämän äänestyksen perusteella äänin 14 - 36.

Meillä lukion säilyttämisen puolesta äänestäneillä oli mielestäni oikeus äänestää myös lopulta voittaneen pidemmän vaiheittaisen lakkauttamisen puolesta, mutta säästöjä hakeneet lakkautuksen ideoijat olisivat nyt voineet tulla esiin ja esittää haluamaansa pikalakkautusta. Nyt sitten mennään kalleimman mukaan ja ollaan säästävinämme. Aivan hölmöä.


Säästöjen toteutuminen seurantaan

Valtuuston päätöksen esittelytekstin mukaan, joka on siis virkavastuulla laadittua: "Nummi-Pusulan lukion henkilöstökulut on noin 430 000 € vuodessa, joka voidaan laskea vuotuiseksi säästöksi mikäli koulu lakkautetaan." Tätä säästöä täytyy etsiä budjetista sitten, kun lukio on lakkautettu. Ensimmäisenäkin lakkautusvuonna tästä pitäisi näkyä jo 30 % ja seuraavana 70 %.  Eipä tule löytymään. Kaupunginjohtajakin oli tämä asian kokouksen jälkeen tunnustanut: kyseessä on vain "laskennallinen säästö", eli ei mikään oikea säästö. Tällaista kieroilua Lohjan valtuustossa.

Olipahan siis taas ala-arvoinen show Lohjan valtuustolta. Ei saada edes säästöjä aikaan, mutta huonojen päätösten tuhovoima on suurta. Sivistys heitetään romukoppaan, mutta luksusta hyysätään.

Kuva Länsi-Uusimaa 10.12.2015

Lue lisää...

tiistai 8. joulukuuta 2015

Verovaroja valuu turhuuksiin

Pirre-täti oli vähän vihainen, kun koitti aika kirjoittaa joulukuun Länskärin kolumni... Ottaa rankasti aivoon taloudenpito Lohjalla. Rivivaltuutettuna on aivan mahdoton päästä käsiksi suuriin linjoihin. Koneisto jauhaa suurin piirtein entiseen malliin vuodesta toiseen virkamiesten ja poliittisen eliittimme junaillessa asiat kuten aina ennenkin on junailtu. Ei meillä käydä rajanvetoa pakollisen ja vapaaehtoisen rahankäytön välillä, vaan vapaaehtoiset huvihommat saavat porskuttaa, mutta pakollisista asioista kuten kouluopetuksesta, vanhustenhoidosta ja rakennusten kunnosta tingitään.

Tässä kolumnini Länsi-Uusimaasta 8.12.2015:


Verovaroja valuu turhuuksiin

LU 8.12.2015


Välillä Lohjan valtuusto onnistuu yllättämään ja demokraattisen enemmistön tuella saadaan parempia ratkaisuja kuin mitä virkavalmistelun ja poliittisen eliittimme ylivalta muuten jyräisi läpi. Valtuustossa ei kuitenkaan juuri koskaan päästä tekemään selkeitä valintoja sen suhteen, mitä Lohjalla tehdään verovaroin ja mitä ei.

Poliittiset kiistat liittyvät yleensä vain pakollisiin tehtäviin ja niistä säästämiseen. Oman säästölistani kärjessä olisivat kuitenkin kaupunginorkesterin ja Elämyskaivoksen tapaiset kalliit viihdepalvelut sekä matkailun ja markkinoinnin tapaiset ei-pakolliset tehtävät.

Mutta orkesteristahan ei suostuta edes puhumaan, sen on itse kaupunginhallituksen puheenjohtaja minulle julistanut. Matkailun saralla taas luodaan epärealistisia kuvitelmia. Lohjan markkinointi on puolestaan ollut tehotonta sanahelinää. Esimerkiksi taannoisessa tonttiarvonnassa kävi niin, ettei ilmainen tontti Lohjalta kiinnostanutkaan kuin vasta neljättä arvonnan ”voittajaa”.

Asuntomessuhanke ei ole sen varmemmalla pohjalla. On aivan toissijaista pohtia, olisiko messujen teema vesi vai maa. Eihän kukaan muista viime kesänkään messuteemaa! Messujen todellinen pähkinä purtavaksi onkin se, miten saada 30 rakentajaa liikkeelle samanaikaisesti. Tänä vuonna kun kaupungin tontteja on myyty vain kolme.

Lohjalla ei haluta säästää kunnan ylimääräisistä tehtävistä, vaan säästöjä vyörytetään koululaisten arkeen. Tämä näkyy mm. pitkinä koulumatkoina. Säästöpotentiaalia Lohjalla olisi kuitenkin kymmeniä miljoonia, jos toimisimme joka asiassa kuten tehokkaimmat kunnat toimivat. Kaupungin palkkaama konsultti, joka näitä oli laskeskellut, ei kuitenkaan osannut nimetä yhtäkään konkreettista tehostamiskeinoa. Säästäkäämme siis konsulteistakin…

Valtuustossa sivistyksen kuvaksi muodostuu elitistinen orkesterin puolustaminen ja samanaikainen hyökkäys peruskoulutuksen kimppuun. Pienemmät koulut halutaan lakkauttaa ja suurempien on annettu homehtua. Seuraavana lakkautuslistalla on Nummi-Pusulan lukio, koska jotain sivistyksellisesti arvokasta on näemmä saatava tuhottua, kun kaikkia pikkukouluja eivät saaneet nurin.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)
Lue lisää...

lauantai 7. marraskuuta 2015

Valinnanvapaus on soten parasta antia

Tämän blogin kirjoittamisen aikaan viimeisin sotesopu on vasta 16 tuntia vanha ja maan hallitusta uhannut hajoaminen on estetty. Sovitun sotemallin yksityiskohdista tiedetään vielä varsin vähän, mutta somessa maalaillaan jo uhkakuvia siitä, kun mallissa toteutetaan asiakkaan valinnanvapautta. Tämä muka tuhoaa julkisen terveydenhuollon ja aivan kaikki terveyteen käytetty raha katoaa veroparatiiseihin...

Rohkenen olla vahvasti eri mieltä. Määräysvallan siirtyminen osin asiakkaan käsiin on nimittäin tämän nyt sovitun sotemallin parasta antia. Se laittaa liikkeelle voimia, jotka tulevat tehostamaan julkista tuotantoa lopulta meidän kaikkien eduksi.


Oletukseni: terveyspalveluja ei käytetä turhaan

Oletuksena kaikessa seuraavassa pohdinnassani on se, että ihmiset eivät käytä terveyspalveluja huvikseen. Kaikkia ihmisiä ei siis tarvitse piinata pitkillä jonotusajoilla, jotta muutamat "turhat" käynnit voitaisiin sillä muka estää.

Potilastietojärjestelmät - jotka tulevaisuudessa siis ovat toimivia ja valtakunnallisia (kyllä ne vielä joskut ovat) - osaavat jatkossa tunnistaa turhat käyttäjät käyntihistorian perusteella ja sen tiedon avulla pätevä lääkäri osaa katkaista aiheettomien vastaanottokäyntien ketjun ja ohjata potilaan sopivampaan terapiaan.


Valinta on vapaata jo nykyään. Kiistaa on vain verotuen määrästä.

Hallituksen viimeöisen tiedotteen mukaan:


"Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan." 

Tämä valitseminen on tietenkin täysin mahdollista jo nykyäänkin. Kyse on vain siitä, kuinka runsaskätisesti yhteiskunta tukee kansalaisen terveyspalvelushoppailua. Mielestäni sitä voi tukea ihan tuntuvastikin, vaikkei ihan Ruotsin malliin saakka mentäisikään.

Ruotsissahan voi valita yksityisen ja julkisen lääkäriaseman välillä vapaasti ja hoito on kansalaiselle yhtä halpaa hoitopaikasta riippumatta. Ruotsin mallissa on ilmennyt myös ongelmia, kuten kustannusten nousua ja terveyspalveluiden tarjonnan keskittymistä ns. parempien alueiden väestölle. Näitä ongelmia voisi Suomessa estää toteuttamalla valinnanvapauden järkevästi hinnoitelluilla palveluseteleillä. Myös hintakatto setelin yhteydessä voisi toimia, kuten esimerkiksi HYKS:n kaihileikkausten osalta kävi.


Julkisella tuotannolla on kaikki edellytykset pärjätä!

En usko, että runsaskätinenkään "raha seuraa potilasta" -malli tarkoittaisi suoraan ja pelkästään sitä, että raha alkaisi virrata vain yksityisille lääkäriasemille. Jos kansalaiset kokevat, että julkisen puolen terveysasemilta ja sairaaloista saa hyvää, luotettavaa ja nopeata palvelua, he valitsevat julkisen ja kas kummaa: se raha seuraa potilasta myös sinne! Juuri sinne terveyskeskukseen tai sairaalaan, jonka potilas valitsee.

Julkisen puolen tuottajilla on kaikki edellytykset pärjätä kilpailussa yksityisiä vastaan. Julkisella terveydenhuollolla on valtavasti henkilökuntaa, osaamista, huippulaitteet, vaikka minkälaisia tiloja ja vieläpä viisi yliopistoa tuottamassa viimeisintä tietotaitoa.

Yhteisillä rahoilla toimiminen ja sen myötä tuleva demokraattinen kontrolli voi tehdä julkisesta toimijasta hieman hitaamman liikkeissään, mutta tämä on viime kädessä äänestäjien päätettävissä. Haluavatko äänestäjät sotealueiden päättäjiksi julkisen toiminnan tehostajia ja uudistajia vaiko jarruttajia ja tuhlaajia, joiden jarrutus ja törsäily lopulta koituvat julkisen terveydenhuollon kohtaloksi?


Teknologia ja valinnanvapaus - tehopari!

Britit juhlistivat terveydenhuoltojärjestelmäänsä
NHS:ää näin isosti Lontoon olympialaisissa!
Suomalaiset luottavat siihen, että vakavan sairauden iskiessä saamme hyvää julkisen sektorin tarjoamaa hoitoa. Mutta se mistä me emme pidä, on jonottaminen hieman pienemmän vaivan kanssa.

Terveysasemalla ei pääse joko viikkoihin tai akuutin vaivan kanssa joudut istumaan päivystyksessä tunnin jos toisenkin. Ehkä useammankin. Eihän tämän nykyaikana enää näin pidä toimia! Huudetaan siis apuun valinnanvapaus ja teknologia!

Potilaalla pitäisi olla täysi vapaus valita mikä tahansa Suomessa sijaitseva (julkinen) terveysasema tai päivystyspiste. Nykyinen malli, jossa terveysaseman valintaan pitää sitoutua vuodeksi kerrallaan, on aivan toivottoman jäykkä. Isossa-Britanniassa, missä julkinen terveydenhuolto "NHS" on ihan kansallinen ylpeydenaihe, laaja valinnanvapaus julkisen sektorin hoitopaikkojen välillä sai aikaan merkittävän tuottavuusloikan. 

Mielestäni netissä pitäisi ehdottomasti olla reaaliaikaisesti nähtävissä jonotilanne julkisen puolen palveluihin ja valinnan voisi tehdä jonotilanteen mukaan, jos siltä tuntuu. Näinhän asia toimii jo yksityisillä lääkäriasemilla: näet netistä, missä on aikoja ja valitset mieluisan. Ei se ole niin vaikeaa.

Valinnanvapaus toimii tietenkin vain tiheämmin asutuilla alueilla, missä tarjontaa on, mutta emmehän me voi virittää koko maan asioita syrjäseutujen ehtojen mukaan ja jättää kehittämättä palveluita siksi, että ne eivät voi mitenkään toimia samalla tavalla Helsingissä ja Kiihtelysvaarassa. Kyseessä on myös asuinpaikan valintakysymys. Molemmissa on hyvät puolensa.


Tulospalkkaa hyvää jälkeä tekeville

Itse yhdistäisin valinnanvapauteen ja "raha seuraa potilasta" -mekanismiin (rahan pitää julkisellakin siirtyä terveyskeskuksesta toiseen potilaan mukana) vielä terveydenhuoltohenkilöstön tulospalkkauksen, jossa esim. jonkin terveyskeskuksen henkilöstön saamien bonusten määrä riippuisi odotusajoista, potilaiden määrästä, hoidettujen vaivojen laadusta ja asiakastyytyväisyydestä. Asiakastyytyväisyyden mittauksilla saataisiin jotain vaikuttavuusnäyttöäkin irti, mikä usein tuntuu muuten olevan kovin vaikeaa arvioida.


Minun puolestani olkoot vaikka kaikki palvelu julkista, jos se olisi aidosti tehokasta

Itse olen vankka julkisten palveluiden kannattaja eikä minua haittaisi, vaikka lähes kaikki terveyspalvelut tuottaisi julkinen sektori. Olisi hienoa, jos julkinen terveydenhuolto olisi se paikka, jonne lääkärit kilvan haluaisivat töihin hoitamaan vaikeita tapauksia ja oppimaan viimeisimpiä juttuja ja jossa hoitajat kokisivat, että saavat tehdä hyvää hoitotyötä ilman uupumista. Todellisuus ei kuitenkaan ole tämä ja siksi on hyvä, että yksityinen sektori päästetään julkisen rinnalle kirittämään tuotannon kehittämistä.

Pääasia on, että Suomessa saisi tarvitsemaansa huippuhoitoa lompakon paksuudesta riippumatta ja ilman, että meillä on turhia päällekkäisyyksiä eri systeemien välillä tai ylimääräistä löysää verovaroin kustannetuissa rakenteissa.

On sitten meidän asiakkaiden oma vika, jos sallimme yksityisten lääkäriyhtiöiden ryöstöhinnoitella palvelunsa ja kääriä niistä mahtavia voittoja, jotka katoavat veroparatiiseihin. Omilla valinnoillamme voimme tehdä siitä lopun. Turha on valittaa ja kauhistella yksityisten voittoja, vaan parempi on äänestää jaloillaan. Sinne julkisen puolen terveyskeskukseen siis, mars! Mutta se lyhyempi jonotusaika yksityisellä miellyttää silti aika monia, eikö vaan? Käärikööt voittonsa, jos minä kuitenkin saan, mitä haluan, vai?


Kuntien vastuun väheneminen pitää näkyä kuntapuolen johdon palkoissa 

Valinnanvapauden lisäksi sote piti sisällään myös hallinnollista valtapeliä, mistä on pidetty eniten ääntä viime päivinä. Ratkaisun myötä Suomeen tulee siis 18 uutta itsehallintoaluetta ja 15 niistä on myös sotealueita. Alueita on mielestäni aivan liikaa, mutta hyvä, että päästiin edes tähän. Tällä hetkellähän terveydenhuoltoa hallinnoidaan 317 (!) kunnassa ja 20 sairaanhoitopiirissä.

Mikä tahansa toimi, mikä vie päätäntävaltaa pois kunnista, on mielestäni erittäin hyvä asia. Kolme vuotta Lohjan valtuustossa touhua seurattuani olen yhä vakuuttuneempi siitä, että valtuustojen pitäisi päättää lähinnä vain kirjastoautojen reiteistä, koska siinä jos missä paikallistuntemus on tarpeen. Vähänkin vaikeammat asiat, kuten esim. koulukiinteistöjen kunnon seuranta ja niissä piilevistä terveysriskeistä ajoissa avoimesti tiedottaminen on jo aivan liian vaativaa. Saati terveyspalveluiden organisointi! Enkä tarkoita nyt virkamiehiä - heidän johdollaan homma voisi jo toimiakin.

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin eli HUS:n väestöpohja on n. 1 600 000 ja pienimmän eli Itä-Savon n. 44 000. HUS:ssa on riittävästi kokoa, tehoa ja osaamista. Ei ihme, että esimerkiksi elinsiirrot tehdään HUS:ssa. Niin pitääkin ja luulen, että Itä-Savostakin lähdetään noin vaativaan juttuun ihan mieluusti Meilahteen. Jatkossakin on erittäin tärkeää varmistaa se, ettei jokainen alue kuvittele tarjoavansa kaikkea mahdollista. Kalliita laitteita, joita tarvitaan Suomessa vain muutama, ei pidä ostaa jokaiselle 15 alueelle! Siihen meillä ei ole varaa - ja vaikka olisi, se olisi silti tuhlausta.

Nyt kun saamme 18 uutta itsehallintoaluetta, joihin siirtyy kuntien vastuista puolet, ja kun jokaiselle itsehallintoalueelle tulee kovapalkkainen "maaherra" johtajaksi, on syytä olettaa, että 317 tavallisen kunnan johtoportaan palkat tarkistetaan alaspäin, koska alaisten ja vastuiden määrä putoaa niissä dramaattisesti.

En kanna suurta huolta 18 maakunnan suuresta lukumäärästä. Aika ja potilaiden valinnanvapaus hoitavat liiat alueet pois kartalta. Ei nyt hätäillä ja olla liian väkivaltaisia. Maaseudun tyhjeneminen on suurimmalle osalle suomalaisia kova paikka. Kenties teknologia mahdollistaa paluumuuton maalle sitä haluaville joskus tulevaisuudessa. Esimerkiksi robottiambulanssi voi tuoda terveyspalvelut kaukaisempiinkin paikkoihin nopeasti.

VNK 7.11.2015.
Tärkein tieto vasemmassa laidassa: yhteinen ICT!

Lue lisää...

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Ne vie meidän työt!

Viimeisin Länsi-Uusimaan (24.10.2015) kolumnini käsitteli robotisaatiota. Olen viime viikkoina osunut useisiin aihetta käsitteleviin tilaisuuksiin. Teknologian uudet saavutukset ovat aina kiinnostaneet minua ja erinäisiä härveleitä on tullut hankittua ihan kokeilumielessä. Into ei ole laantunut, vaikka osa laitteista on ollut täysiä susia.

Robotti-imurikin meidän huushollissa oli ja meni. Annoin sille lopputilin jo nelisen vuotta sitten, kun eihän se pienen säiliönsä kanssa pärjännyt kahden pitkätukkaisen ihmisen ja kahden normikarvaisen kissan taloudessa.

Ne vie meidän työt!
Länsi-Uusima 24.10.2015
Koneiden ja robottien on pelätty vievän ihmisiltä työt. Pelon takia työläiset jopa rikkoivat tehtaiden kehruu-Jennyjä 1800-luvulla.

Jos voisimme katsoa tähän päivään sadan vuoden takaisesta maatalousyhteiskunnasta käsin, nykymaailma vaikuttaisi täysin automatisoidulta. Lähes kaikki työt näyttäisivät kadonneen! Paitsi että… maailmaan on tullut paljon aivan uudenlaisia töitä.

Yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu Suomessa joka vuosi n. 12 %. Työpaikkojen syntymisaste on kuitenkin myös n. 12 %. Tätä myllerrystä on ollut työmarkkinoilla aina. Uusien työpaikkojen syntymistä ei vain uutisoida yhtä isoin otsikoin kuin kipeitä tehtaiden sulkemisia.

Talouden alamäessä työpaikkojen tuhoutuminen dominoi ja siirtymä uuteen ottaa aikaa. Murrosvaiheen aikana olisi tärkeää pitää huolta työttömäksi joutuneiden koulutuksesta ja toimeentulosta. Satsaaminen ihmisiin on investointi tulevaisuuteen, kun taas näköalattomalla ja kurjistavalla säästämisellä supistamme taloutta entisestään.

Työ ei maailmasta lopu edes automatisaation myötä. Mutta se muuttuu. Toimisto- sekä teollisuustyöntekijöiden osuus työntekijöistä on pienentynyt. Automatisaation vaikutus osuu siis tällä hetkellä palkkajakauman keskivaiheille. Tulevaisuudessa kuitenkin myös monimutkaisemmat asiantuntijatehtävät vähenevät, kun koneäly kehittyy.

Hoiva-alalla ja lääkärin työssä teknologialta on odotettavissa paljon. Lohjallakin suunniteltiin jo lääkärin etävastaanottoa, jolloin esimerkiksi korva- ja ihokameroilla olisi voitu tutkia potilaan tilaa pitkienkin matkojen päästä. Parhaita tuloksia teknologisesta kehityksestä saadaankin juuri silloin, kun voidaan yhdistää ihmisen ylivoimaiset ominaisuudet koneiden tehokkuuteen.

Robotit voivat tarjota myös viihdettä. Itse olen jo jumpannut robotin tahtiin ja hauskaa oli. Tanskassa taas eräässä hoivakodissa omaiset vaativat hoivarobotit poistettaviksi. Mutta pian asukkaat itse vaativat saada hauskat apurit takaisin! Teknologian tuominen hoiva-alalle ei olekaan vain tehokkuuskysymys, vaan se antaa myös ikäihmisille mahdollisuuden elää mukana teknologian kehityksessä.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen teknologiaintoilija ja kaupunginvaltuutettu
Lue lisää...

perjantai 23. lokakuuta 2015

Unohtakaa puheet Impivaarasta

Palataanpas taas kerran yhden suosikkiaiheeni pariin eli siihen, että Suomi on hyvä maa. Parempi kuin mitä meille täällä kotimaassa kerrotaan.

Eikä tämä mikään Impivaara ole! Älkää enää edes viitsikö sitä jankuttaa!

Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan maailman 15:stä kansainvälistyneimmästä maasta 13 on Euroopan maita ja Suomi on hienosti sijalla 10! Tutkimuksessa selvitettiin yli rajojen kulkevien taloudellisten virtojen, informaation vaihtamisen ja henkilökohtaisten kontaktien määriä sekä kulttuurista läheisyyttä. Asiasta uutisoi World Economic Forum (WEF).

WEF Kansainvälistyneisyys

WEF:n uutisoimana törmäsin myös siihen tuoreeseen tietoon, että Suomi on maailman toiseksi innovatiivisin maa. Pitkään oltiin tässä arvioinnissa ykkösiä, mutta nyt on vaihdettu paikkaa Sveitsin kanssa. Ei huono silti. Kun ei se ykkössijakaan tuntunut olevan oikein mitään ihmeellistä, niin ei nyt sitten masennuta tästä mokomasta kakkossijastakaan, eihän? :)

WEF Innovatiivisuus

Myös Bloombergin innovatiivisuusasteikolla Suomi sijoittuu hyvin ollen neljäs Etelä-Korean, Japanin ja Saksan jälkeen.

Bloomberg Innovatiivisuus

Samoin The Global Innovation Index (GII) on Suomen kannalta oikein hyvä. Sijoituksemme on kuudes ja edelle menevät vain Sveitsi, Iso-Britannia, Ruotsi, Alankomaat ja USA.

GII
 
Tältä vankalta pohjalta ponnistetaan ylös aivan varmasti!

Vaikka taloudessamme onkin nyt tuskaiset ajat meneillään, ei se pohja, miltä ponnistamme taas ylös, ole todellakaan mikään huono. Kunhan vaan päättäjät ja äänekkäimmät "talousviisaat" eivät ihan peikkoile ja sössi koko hommaa pilalle.

Vähän mulla on kyllä sellainen olo, että vaikka kuinka peikkoilisivat, ne eivät siinä onnistu. Suomea ei enää voi ohjailla kriisitietoisuuden lietsomisen kautta väkivalloin runnomalla. Ajat ovat muuttuneet. Maamme kerma ei vain vielä ole sitä huomannut. Menohan on kuin Nokiassa, jossa ensimmäiselle iPhonelle lähinnä naureskeltiin ja pidettiin sitä ohimenevänä humpuukina...

Ja jos ei kerma huomaa aikojen muuttuneen, me näytetään se niille.

Ollaan nimittäin myös luovaa porukkaa. Se kerrotaan esim. tällä asteikolla, missä mitattiin teknologista tutkimusta ja kehittämistä, koulutuksen määrää ja erinäisten vähemmistöjen kohtelua. Sijoituksemme on jaettu 5. tila.


Eikä nyt työnnetä niitä innovaatioita hanuriin. Työnnetään ne maailmalle.

Lue lisää...

tiistai 20. lokakuuta 2015

Rakastettavat robotit

Viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin erittäin mielenkiintoinen Digi Life -seminaari, joka käsitteli terveyden ylläpitoon ja sairaanhoitoon liittyvän teknologian mahdollisuuksia. Ei todellakaan mikään vähäpätöinen business ja Suomi on yksi niistä maailman 10 maasta, joka vie enemmän kuin tuo terveysteknologiaa.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka robotiikka on kasvava trendi maailmalla kasvun ollessa noin 20 %:n luokkaa, Suomessa lukema on -20 %. Buu. Mikähän puolue ajaisi Suomessa robotisaation asiaa? Tällä hetkellä ei mikään. 


Hoivarobotit ovat tarpeen

Hesarin mielipideosastollakin on viime päivinä tuotu julki pelkoja siitä, kuinka hoivatyötä tekevä robotti ei osaa rakastaa ja että robotin käsi on kylmä. Pelot ovat ymmärrettäviä, mutta ainakin osin aiheettomia.

HS Mielipide 18.10.2015

HS Mielipide 10.10.2015

Eikä robottia ole rakastamaan tarkoitettukaan! Vaan tekemään töitä ja viihdyttämään. Rakastettavia ne otukset voivat kyllä olla.

Otetaanpa esimerkiksi Paro hyljerobotti, joita on käytössä joissain hoivakodeissa myös Suomessa. Kaikki dementikothan eivät ole helppoja hoidettavia ja kontaktin saaminen heihin voi olla vaikeaa. Mutta eräskin pääasiassa omissa maailmoissaan elelevä dementikko oli kuitenkin välittömästi ihastunut Paroon ja halannut sitä tiukasti kaksi tuntia! Kuinka moni omainen olisi jaksanut ja kuinka moni hoitaja olisi voinut olla halattavana kaksi tuntia? Mutta Parohan jaksaa.



Lisäksi hoivarobotit voivat myöhentää sitä hetkeä, kun intimiteettiä ja arvokkuutta on luovutettava ulkopuolisille ihmisille. Kunnon heikkenemisestä huolimatta voi elää itsenäisesti robottien avustuksella entistä pidempään. Esim. peffan pesevä vessanpytty voi olla monelle oman henkilökohtaisen reviirin säilyttämisen kannalta parempi vaihtoehto kuin pesun suorittavan toisen ihmisen läsnäolo.

Robotit voivat paikata kasvavaa hoivatyövoiman tarvetta, olla kustannustehokkaita ja lisäksi ne voivat olla jotain sellaista, jota hoivattavat itsekin haluavat. Samalla hoivarobotit tarjoavat ikäihmisillekin mahdollisuuden pysyä kehityksen kelkassa mukana.

Kuulimme myös selostuksen eräänlaisista koiraroboteista, jotka pysyvät pystyssä, vaikka niitä tönittäisiin. Pitkälle kehitetty tasapainotaiteilua siis, wau! Mutta hauskaa tapauksessa oli se, että ihmiset, jotka näkivät tätä tönimistä, suuttuivat siitä, että robottia tönittiin! Jäämmekin odottamaan ensimmäistä Robottien Suojeluyhdistystä.

Robotiikan tulo edellyttää myös demokraattisia reittejä pitkin tapahtuvaa päätöksentekoa, koska robotisaation myötä työ ja tulonmuodostus muuttuvat. Robotisaatio edellyttää, että raivataan tietoisesti tilaa robottien tekemälle työlle ja muille tempuille.


Ennaltaehkäisyn mantra

Aikamme mantralta eli terveyshaittojen ennaltaehkäisyltä ei tietenkään voi välttyä missään eikä siis tässäkään seminaarissa. Hohhoijaa, sanoisinko… Mutta tällä kertaa sekaan livahti teräviäkin huomioita. Esimerkiksi erilaiset liikunta-appsit ja aktiivisuusrannekkeet ovat ihan kivoja, mutta eivät tee sitä tärkeintä eli ne eivät muuta ihmisten käyttäytymistä. Niitähän käyttävätkin pääasiassa he, jotka liikkuvat muutenkin. 

Käyttäytymisen muuttamiseen tarvitaan enemmän kuin pelkkää omien tekemisten mittaamista. Dääm…! Mitä siihen sitten tarvitaan, sitäpä ei tiedetä, mutta kaikenlaista kokeillaan tällä saralla.


Tietoturvaa!

Ja mitä jotkut toisaalla rakentaa, sitä jotkut toisaalla tuhoaa. Virukset, kaikenlainen hakkerointi ja tulevaisuudessa esim. robottiautojen etäkaappaaminen tai -lamauttaminen ovat oikeita, ihmisen toisten ihmisten riesaksi kehittelemiä vitsauksia. 

Saimme tietoa IoT:n riskeistä ja muista tietoturvan vaaroista sopivan pelottavalla luennolla. Älkää hei hyvät ihmiset kytkekö sitä jääkaappianne tai kahvinkeitintänne suotta nettiin. Ja ne Samsungin televisiot voivat tosiaan vakoilla kotiemme olohuoneiden keskusteluja. Ja vaikka mitä inhottavaa muuta örkkiä onkaan liikenteessä. Nettiin liitettyjä vauvojen itkuhälyttimiäkin hakkeroitiin vuonna 2013 ja sieltä saivat kiusanhenget huudeltua älyttömyyksiään kaiuttimien kautta.

Minä olenkin nyt sitten kirjoittanut joulupukille, että Maximum Overdrive olisi mitä osuvin elokuvalahja tänä jouluna. Eikä vähiten tunnarin takia.
Lue lisää...

perjantai 2. lokakuuta 2015

Puurot ja vellit

Kaurapuuro. Maailman paras aamiainen :)
Mielenosoitus ohraa vastaan

Toissapäivänä näytti kiristyvän useammankin sellaisen hermo, joka muutoin suhtautuu maahantulijoiden vyöryyn maltilla. Myös itseäni alkoi nyppiä. Syynä oli Oulun vastaanottokeskuksen ruokamielenosoitus, johon osallistui vajaa 100 keskuksen yli 370 asukkaasta.

Pidän tällaista mielenilmausta melko rajuna tempauksena: lähdetään marssimaan poliisiaseman eteen isolla joukolla ohralisukelautasen kanssa ja valitetaan ruuasta ja majoitusolosuhteista, jotka Suomi heille ilmaiseksi järjestää ja tarjoaa.

Tarjoaa, vaikka selvää on, etteivät kaikki ole tulleet tänne sotaa pakoon. Tarjoaa, vaikka koko touhu rahoitetaan nyt valtion lisävelalla. Velalla, jonka ottamisen turmiollisuudella meidät suomalaiset on peloteltu aivan säikyiksi ja lamaantuneiksi jo pitkän aikaa sitten ja se rummutus vain jatkuu. Paitsi näiden maahantulijoiden kohdalla. Sitten sitä rahaa yhtäkkiä onkin ja velkaa otetaan löysin rantein.


Ennemmin suomalaista puuroa kuin elämä sodan keskellä, eikös niin?

Ärtymyksen suurin syy on arvioni mukaan kuitenkin se, että kun näiden ihmisten väitetään tulleen tänne sotaa ja todellista hengenvaaraa pakoon, oletus on, etteivät he ihan ensimmäisenä ole mieltä osoittamassa siksi, että ohra on "pahaa" ja haukkumassa saamaansa kelpo ruokaa "koiranruuaksi". Mielikuva sotaa paenneesta hädänalaisesta alkaa taipua sinne elintason etsiskelijän puolelle. Mielessä käy kieltämättä kysymyksiä siitä, kuinka nirsoa ja röyhkeää porukkaa tänne oikein onkaan tullut.

Makuasioista saa kiistellä. Mutta jotain rajaa. Omien kokemusteni pohjalta väitän, että suomalainen suurkeittiöruoka on ollut aina ihan hyvää. Olen syönyt monessa koulun, yliopiston ja työpaikan ruokalassa lukemattomia hyviä aterioita. Harvoin mitään oikeasti vähänkään epämiellyttävää olen joutunut syömään. Ruokaloissa leijailevasta hajusta minä en pidä, mutta itse ruoka, se on ollut hyvää. Lempiaamiaiseni on kaurapuuro. Sunnuntaiaamujen erikoisherkku. Ja kun vastikään olin nauttimassa kallista aamiaista hienossa buffetissa, niin mitä söinkään pääasiassa: uuniohrapuuroa! :) Pois leikkeleet ja croissantit. Ohraa sen olla pitää.

Niin... kun minulle sitten tullaan videolla esittelemään ohraa ja haukkumaan se koiranruuaksi, niin minun puolestani voit sitten olla syömättä kokonaan. Mene takaisin sinne, missä on parempi ruoka. Jos ennemmin kärsit sodasta, kuin syöt ohraa, niin omapa on valintasi. Minä valitsen ilomielin ohran, kaurapuuron ja rauhan ennemmin kuin sodan ja viininlehtikääryleet.

Lisäksi tuolla Oulussahan oli jo etukäteen muokattu monella tavalla maahantulijoiden ruokalistoja heidän makunsa mukaisiksi. Listalta oli tietenkin poissa sianliha, mutta sittemmin myös keitot, peruna ja puurot on jätetty pois. Ja nyt tämän episodin jälkeen listaa aiotaan muokata vielä lisää!

Ihan hienoa, että ruuanvalmistajat jaksavat tsempata tämänkin jälkeen. Minä varmaan vaan keittelisin puuroa aamiaiselle... Tulijoiden sopeutumisen kannalta olisikin parempi alkaa tottua suomalaisiin ruokiin alusta pitäen. Heidän tulevien työpaikkojensa ruokaloissa kun ei välttämättä ole erikseen esim. irakilaista menua.


Suomi ei ollutkaan helpon korkean elintason maa?

Itse en oikein osaa käsittää tätä ruuan haukkumista muutoin kuin että näille tulijoille on maalailtu Suomesta jokin ihmeellinen kuva, sitten he ovat maksaneet matkastaan tuhansia euroja ja lopulta tehneet ehkä jopa osin vaarallisen matkan tänne. On saattanut olla todella kovia odotuksia vauraasta tulevaisuudesta.

Mutta sitten täällä onkin vastassa ihan vaan harmaan tavallinen, turvallinen ja talveen valmistautuva Suomi, jossa syödäänkin tavallista keittoruokaa, puuroa, ohraa ja pottua. Ja majoitus on ensihätään jumppasalin lattialla. Haaveet kaatuu. Unelmista tulee realiteettia. Minä ymmärtäisin tätä taustaa vasten tämän rajuhkon reaktion, mutta eihän se tilannetta sinänsä korjaa. Auttaa kuitenkin sietämään tätä Oulussa nähtyä ylireagointia.

Toivottavasti siellä keskuksissa jotkut nyt pikaisesti selittävät Suomen todellisen taloudellisen tilanteen maahantulijoille ja sen, minkälaisiin kiristyneisiin tunnelmiin tämä aivan hämmentävä ruokaprotestointi on johtamassa. Ja ylipäänsä avaavat suomalaista reilua arvomaailmaa ja opettavat vallitsevia tapoja.


Mieltään saa toki osoittaa, mutta huutoon myös vastataan

Mieltään saa tietenkin osoittaa kuka vaan. Vaikka sitten ns. Unelma-jengi, kriittinen järkiporukka kuin maahantulijat itse. Mutta jos mielenilmaus koetaan laajasti kovin epäoikeudenmukaiseksi, ei kannata ihmetellä, jos suomalaisten reaktio on kylmähkö.
Ruoka kelpaa monelle myös Oulussa.
Kuva:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1443674309078.html

Mutta muistetaan nyt se, että kaikista tulijoista vain pieni joukko osoitti mieltään Oulussa. Edes suurin osa kyseisen vastaanottokeskuksen asukkaista ei ollut mukana, vaan päinvastoin pitävät ruuasta ja ovat sitä jopa kehuneet.

Ei siis tuomita kaikkia maahantulijoita näiden vajaan sadan yksittäistapauksen tuittuilun vuoksi. Aivan kuten se kaheli Lahden huppupää ei edusta järkikriitikoita pätkän vertaa. Eihän se edusta edes läheskään kaikkia ankarampiakaan kriitikoita.

Otetaan sen sijaan nämä Oulun mielenosoittajat pikaiseen ja huolelliseen turvapaikanhakuprosessiin ja tutkitaan heidänkin motiivit oikein kunnolla. Että ollaanko todella sotaa paossa vai jotain muuta hakemassa. Ne samaiset henkilöt kun ovat kuulemma edelleen jatkaneet ruuan päältä temppuilua mielenosoituksen jälkeenkin. Äkkiäpä ovat sodan traumat haihtuneet ja vaihtuneet arjesta urputtamiseksi.


Unelma-jengin pakahdutettu pettymys

Unelma-jengille näyttikin ottavan koville tämä ruokaprotestointi ja muut negatiiviset oheisilmiöt, joita maahantulijoiden myötä on alkanut tulla pintaan. Olen ollut flunssan kourissa hyvin somen ääressä pari päivää ja päässyt seuraamaan tilannetta.

Asiasta vaikenemisen lisäksi on ollut havaittavissa Unelma-jengin epäuskoista pakahtunutta pettymyksen sekaista itkupotkuraivaria. Se sitten purkautuu esim. lällättelynä sille, kun ärsyynnytään tällaisesta mielenosoituksesta muka turhaan. Myös ruokien maitopohjaisuutta on väitetty syyksi mielenilmaisulle ja oikeutettu sitä sillä. Ja höpönhöpön. Maitoa on karsittu jo aikoja sitten resepteistä ja edes sitä maitopohjaista kalakeittoa, joka oli kuulemma aiheuttanut vatsanpuruja, ei ole ollut keskuksen ruokalistalla ainakaan viime viikon aikana.

Tärähtäneimmät ovat jopa alkaneet myötähaukkua suomalaista ruokaa. Heille sanoisin, että tehkääs siitä vaikka biisi ja pitäkääs pieni piknik sekä Unelma-puistokonsertti. Ai niin, alkaa olla jo liian kylmä sellaiselle touhotukselle. Noh, ensi kesänä sitten taas palaatte asiaan. Me muut koetetaan nyt päästä tämän tylsän talven yli näitä arkisia maahantulijaongelmia tunnustaen ja ratkoen.


LISÄYS 3.10.2015: Tässä MTV Uutisten jutussa "Taustalla särkynyt unelma" on aika hyvin kuvattu tätä virheellisten odotusten ongelmaa. Edelleenkään mielestäni Suomen ei tule ottaa pysyvästi vastaan muut kuin todellisessa hengenhädässä olevat, mutta itseäni auttaa sietämään tätä protestointia, kun tajuan, mistä se reaktio kumpuaa.

Tässä ei nyt todellakaan maailmat kohtaa, vaan haaveet kaatuu. Kun ei täällä ollutkaan sitä maailmaa, mitä oltiin havittelemassa. Ja kun ei läheskään kaikkien tulijoiden lähtömaa olekaan se maailma (raivoava sota), mistä olemme kuvitelleet heidän tulevan.
    
Lue lisää...

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Porlan hetki on nyt

Tässäpä tuorein kolumnini Länsi-Uusimaasta. Olivat toimituksessa tuhrineet taiton kanssa muutamassa kohdassa, mutta tässä teksti siinä muodossa kuin minä sen kirjoitin:


Porlan hetki on nyt

Porlan kaavoittamisen virallinen vaihe on alkanut. Aloitusvaiheen suunnitelmat ovat kommentoitavissa 6.10.2015 saakka. Valmistelumateriaalia on kertynyt paljon ja se on tutkittavissa myös netissä.

Vaikka Porlaan on alustavasti hahmoteltu asuinrakentamista ja hotellia, lopullinen kaava voi olla aivan erilainen. Tosin viitasammakoille ja muille harvinaisuuksille, joita luontoselvityksellä todennettiin, pitää turvata riittävä elintila. Suojeltavia kohtia ei saa enää tonkia edes puiston rakentamisen verran, koska eliöt häiriintyisivät siitäkin myllerryksestä. Rauha siis viitasammakoille kavereineen.

Muilta osin kaupunkimme keskustan rannassa voisi kuitenkin olla iloa, ihmisiä ja mukavia tapahtumia. Rikkumattoman luonnonrauhan rannat ovat muualla kuin keskustassa.  Kannatan siksi Porlan rakentamista. Kaupunki voisi lisäksi saada tonttimaan myymisestä sievoisen summan. Suojeluvaatimukset kuitenkin pienentävät sallittua rakennusaluetta merkittävästi.

On hyvä, että rantaraitin on tarkoitus säilyä kaikkien kulkea ja että asuinrakentaminen on kerrostaloja eikä vain pari superkallista omakotitaloa. Yhden kerrostalotonteista voisi mielestäni varata Lohjan kaupungin vuokra-asuntotuotantoa varten. Vuokra-asuminen kuuluu myös paraatipaikoille.

Rantaraitin ja kauniin asuinrakentamisen lisäksi tulevaisuuden Porla-Aurlahti -alueella olisi hyvä olla rantaravintola, estradi kesätapahtumille, uimaranta ja palvelut veneilijöille. Kaikkia näitä on tuloillaan, mutta ei yhdellä kertaa. Siksi on uskallettava edetä vaiheittain.

Porlan suunnitelmien omituisuus on hotelli, jota nimenomaan kaupunki jostain syystä vaatii rakennettavaksi. Yksikään yritys ei ole kuitenkaan vielä aidosti pitänyt hotellin paikkaa riittävän kiinnostavana.

On taloudellisesti uhkarohkeaa, kun me poliitikot alamme virkamiesten kanssa visioida liiketoimintaa. Näin etenkin matkailun saralla. Hotellin tapaan hallintovetoisesti ideoitu toinen epävarma matkailuhanke muhii Elämyskaivoksen uumenissa. Jonkun pitäisi uskoa näihin matkailuhankkeisiin myös omalla rahalla ja omalla riskillä.

PIRITTA POIKONEN

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu
Lue lisää...

tiistai 22. syyskuuta 2015

Unelmasta ongelmaksi

Piknikistä pahaksi ongelmaksi. Alle viikko siinä meni.

Somessa on meno hiljentynyt. Ei mainosteta enää unelmaa, ei julisteta enää, että "meillä on tilaa". Positiivinen pikniktunnelma on haihtunut. Maahantulijoiden saapuminen taitaakin olla jotain muuta kuin mitä oli ehkä ajateltu. Unelmasta ongelmaksi.

Vielä viime viikollahan maamme suurin ongelma oli talous. Talouden peikot uhkasivat Suomen tulevaisuutta lähes asteroidi-iskun tuhovoiman lailla. Mutta nyt se talous sitten onkin jo pienempi ongelma kuin maahantulijat. Kuinka suuri ongelma tämä hallitsematon maahanmuutto nyt sitten oikein onkaan?

Vielä elokuun lopussa tehtiin selväksi, että "ei sellaista maailmaa ole, jossa me laitamme rajat kiinni". Eilen, 21.9.2015 kävi ilmi, että jopa rajojen sulkemista kuitenkin jo mietitään ja tänään, 22.9.2015, raja koitetaan tukkia edes jotenkin. Niin se maailma muuttuu. Johonkin suuntaan.

Edelleen minua huolestuttaa se, mihin ovat jääneet sodan kauhuista kärsivät syyrialaiset. Suomeen asti heitä ei tule juurikaan. Suomeenhan saapuu tulijoita eniten Irakista, Somaliasta ja Albaniasta. Siis jopa riittävän turvallisena pidettävistä maista.

Osa onkin jo lähtenyt saman tien takaisin Irakiin. Osalle taas ei kelpaa tarjottu majoitus tai muut olosuhteet. Silloin on vain toivotettava #tervemenoa ja turvallista matkaa. Ikävää, että jostain syystä heidät on houkuteltu tälle kalliille ja vaarallisellekin hukkareissulle lähtemään. Kaikkea hyvää ja ennen kaikkea rauhaa sinne kotinurkille. Ihmisen on usein parasta olla juurillaan, mutta sodan keskellä ei tietenkään voi elää.


Kriittisen varovaisesti kaiken median kanssa!

Kannattaa olla - kuten aina - äärimmäisen mediakriittinen näinä aikoina. Valtamedialla on agendansa tai ainakin suuntauksensa. Ei kannata luottaa pelkästään omaan perinteiseen suosikkimediaan, vaan tutkailla asioita monesta kulmasta. Itse luen välillä jopa parjatuinta julkaisua eli MV-lehteä ja tämän linkin takaa löytyvää juttua suosittelen kaikille. Hokkuspokkus maahanmuuton negatiiviset taloudelliset vaikutukset on valtamediassa taiottu positiivisiksi. OECD:n luvuthan taipuvat, kun oikein taivutetaan...

Kritiikkini ja ihmettelyni tuohon artikkeliin liittyen ei kohdistu itse kustannusasiaan. Voi hyvinkin olla, että hädänalaisten auttaminen maksaa enemmän kuin ikinä tuottaa ja se pitää sietää, koska se on silti oikein!

Mutta se minua ottaa aivoon, jos/kun valtamedia mussuttaa tästä aiheesta ihan satuja! Päätetään mitä päätetään, mutta tehdään se rehelliseltä pohjalta. 

Minä olen jäänyt ikuiseksi medialuulotautiseksi EU-kansanäänestyksestä lähtien. Se vyörytys silloin 1994 oli järkyttävää. Seuraan monia lähteitä, mutta tasaisen epäluuloisesti. Koitan poimia sisältöjä ampumatta sanansaattajaa. Eikä kaikkia kuvia kannata uskoa ja kiirehtiä jakamaan.   
Lue lisää...

torstai 17. syyskuuta 2015

Lohjalla tuhlataan luksukseen ja säästetään arjesta

Syksyn ensimmäinen valtuuston kokous oli eilen ja olipahan taas touhua. En osaa kauniisti sanoa, joten jääköön sanomatta.

Ennen kokousta Aluefoorumissa keskusteltiin pääasiassa Pullin koulun lakkauttamisesta. Sieltä olisi saatavissa "huima" 28 000 euron säästö... Ihan älytöntä lakkauttaa toimiva, vilkas ja hyväkuntoinen koulu keskeltä elävää maaseutua. Mutta tässä tapauksessa ilmeisesti se kuudennelle luokalle alkamaan siirtyvä pakkoruotsi tekee nyt tuhojaan...

Irvokkaaksi touhu meni taas siinä vaiheessa, kun varsinaisessa kokouksessa alettiin keskustella kaupunginorkesteristamme. Sitten ei taas ollutkaan rahanmenolla mitään ylärajaa ja 900 000 veronmaksajan euroa on kuulkaas ihan pikkusumma!

Ennen kaikkea oikea laita kunnostautuu tässä verovarojen tuhlailussa ja sen ylimielisessä puolustelussa, mikä on hieman yllättävää - tai toisaalta ei enää olekaan. Mutta kyllä vasemmallakin laidalla verovarojen törsäys kulttuuriin osataan. Puheista päätellen valtionosuudet ja muut yhteiskunnan tuet on koko lohjalaisen kulttuurielämän ydin ja päätarkoitus.

Rahan kulttuuria.
LU 18.9.2015
Rahaa, rahaa, rahaa! Minun kulttuurimieltymyksieni rahoittamiseen! Sinun taskustasi! Vain rahasta ja ennen kaikkea sen tuhlailusta puhe. Hyi. Säästöjen aikaahan nyt pitäisi elää, mutta ehei. Meillä Lohjalla on näemmä millä mällätä.

Korotetaanko hei vaikka TAAS kuntaveroa? Paljonko pannaan tällä kertaa?

Ja jos et kannata verovarojen tuhlausta kaupunginorkesteriin,  olet kulttuuria ymmärtämätön ja sivistymätön. Näin moukkamaista ilmapiiriä meillä Lohjan valtuustossa. Katsokaa netistä ne nauhoitteet, jos jaksatte. En minäkään jaksanut läheskään kaikkea eilen kuunnella, vaikka oli pakko paikan päällä kärsiä. Onneksi ajatukseni osaavat fokusoitua tärkeämpiin asioihin ja korva voi olla vain puoliksi auki. Odottamassa, josko tulisi joku asiallinenkin tiedonjyvä. Eipä tullut.

Ahneus on sivistymätöntä.



Lue lisää...

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Valikoivaa historian muistelua

Tunnen olevani maahanmuuttokysymyksessä keskitien kulkija. Vaikkei sellaisia joidenkin väitteiden mukaan voi olla. No tottakai voi. En ole kovin kriittinen, mutta en kovin myönteinenkään. Uskon helposti, että monella maahantulijalla on monenlaista mielessään, mutta uskon helposti senkin, että jopa nämä  "iPhone-miehet" voisivat olla kotimaassaan hengenvaarassa. Minulla on suuri hätä ja ahdistus niiden naisten, lasten ja vähävaraisten puolesta, jotka eivät pääse pakoon sodan keskeltä.

Keskustelussa on vedottu historiaan ja sen aiheuttamiin velvoitteisiin. Tänään esimerkiksi vaaditaan Unkaria muistamaan omaa pakolaismenneisyyttään, kun 1950-luvulla sieltä joutui lähtemään satojatuhansia ihmisiä Neuvostoliittoa pakoon. Tosin sieltä joutui silloin lähtemään länsimaihin juuri se länsimaalaishenkisin joukko. Nythän Eurooppaan tulee sankoin joukoin ihmisiä, joille länsimaiset arvot ja tavat ihan jo naisten asemaa myöten ovat hyvin outoja. Voipi olla enempi sopeutumiskitkaa odotettavissa.

Tulipa mieleen sekin, että aina kun Kreikan kriisin väännöt ovat olleet tiukimmillaan, Saksan massiivisten velka-armahdusten historiaa ei tunnu muistavan kukaan... Eli muistellaan historiasta aina sitä palaa, mikä parhaiten sopii omaan nykyagendaan.

Ruotsissakin joku ministeri loihe lausumaan, että Suomen pitää muistaa oma historiansa ja se, että Ruotsi otti aikoinaan 70 000 suomalaista sotalasta. Kiitos kaunis siitä. Voin vannoa, että jos Suomeen olisi nyt pyrkimässä Syyriasta pikkulapsia, tunnelma olisi jokseenkin erilainen. Tällä hetkellähän Suomeen tulee kuitenkin hyvin vähän turvapaikanhakijoita Syyriasta ja lapsia on tulijoissa todella vähän. Irakilaisia nuorehkoja miehiä taas on tulijoissa todella paljon.

Kaikkia hädänalaisia pitää tietenkin auttaa, mutta jos nyt kerta kaivellaan Suomen sotalapset keskusteluun, niin kaivellaan sitten kunnolla koko kuvio. Olisi hyvä ruotsalaisministerin miettiä läpi sekin, että jos suomalaiset parhaassa "puolustusvoimaiässä" olevat lihaksikkaat miehet olisivat sodan aikana paenneet rintamalta Neukkulan painaessa itärajalla päälle, voisi Ruotsissakin olla kieliopin tunneilla hieman eri säännöt nykyään taululla.

Historiasta siis kumpuaa monenlaista velkaa, jos oikein kaivellaan. Otetaan ennemmin historiasta opiksi velkataulukoita vertailematta.

Mielestäni tämä kuva kuittaa ruotsalaisministerin puntaroinnin tehokkaasti:


Tilanne on sotaisilla alueilla järkyttävä ja Euroopassa paikoitellen kaoottinen. Jäitä haittuun kaikille äärilaitojen huutelijoille. Kummallakin laidalla on jotain pointtia ja minä ainakin tajuan, mistä se huutelu eri laidoilla kumpuaa. En hyväksy sellaisenaan, mutta tajuan.

Maailma ei pikku piknikpelleilyillä muutu kuin korkeintaan kärjistetymmäksi. Vastenmielistä tuollainen ihmisten hädällä ratsastaminen. Siis hei kamoon: pidetään "koko kansan piknikpäivä", kun ihmisiä hukkuu mereen, kriisit jatkuvat, ihmiset traumatisoituvat ja vastaanottokeskusten liepeillä on jo ikäviä häiriöitä ilmennyt. Ei minulla ole kuulkaa piknikfiilistä pätkääkään tällä hetkellä.
Lue lisää...

torstai 3. syyskuuta 2015

Rock tuo rahaa, sinfonia vie verorahaa

Yle 3.9.2015
Kas kas, Hämeenlinnan alue hyötyi yli 7 miljoonaa euroa heinäkuisesta AC/DC:n konsertista Kantolan tapahtumapuistossa. Hienoa. Hieno oli konserttikin \"/

Samaan aikaan Lohjalla... Orkesteri vie verorahaa joka ikinen päivä ja sitä enemmän, mitä enemmän orkesterimme järjestää konsertteja. Siksihän orkesteri on keksinyt "nerokkaan" säästämiskeinon: säästetään järjestämällä vähemmän konsertteja. Sillä lailla... :)

Yleensähän taloudellisesti vaikeassa paikassa lisätään työntekoa ja paiskitaan hommia oikein olan takaa. Orkesterilla on toinen logiikka: vähennetään työntekoa. Jep jep.

Ja tätä sitten vielä puolustellaan haukkumalla totuuden puhujat "ahdasmielisksi" lehtien palstoilla ym. Huh huh...! Kovin paljastavaa.

Hämeenlinnan esimerkki osoittaa, että on olemassa myös sellaisia hienoja taidemuotoja, jotka ovat kannattavia omillaan ja sen lisäksi boostaavat koko talousaluetta! Hienoa AC/DC ja onnea Hämeenlinna, rock on!

Sitten on niitä hienoja taidemuotoja, jotka eivät vaan millään pysy hengissä ilman veronmaksajien jatkuvaa mittavaa tukea. Sääli. Tätä tekohengitystä ei voida jatkaa kovin pitkään.
Lue lisää...

perjantai 28. elokuuta 2015

Asialinja 6 - Orkesterikiihkoilijat 0

Minua alkaa jo ihan säälittää näiden orkesterikiihkoilijoiden puolesta. Aika vähissä ovat eväät, kun itse orkesterista ei löydy näemmä yhtään mitään puolustettavaa, vaan he osaavat vain repostella minua. Poikonen on heidän harhaisissa luuloissaan milloin sitä ja milloin tätä. Yksi vinkki: rauhoittukaa jo. Tai pysykää edes asiassa.

Tämä kiihkoilu ja sen meneminen ihan metsään tuo tietenkin toivoa siitä, että orkesterin kohtalo saadaan vihdoinkin sinetöityä. En vaan oikein tiedä, kuinka paljon raaskin enää lyödä lyötyä. He kun syöttävät koko ajan suoraan lapaan. Tässä yksi herkullinen esimerkki:

Päivän lehdessä heikohkon sanaisen arkkunsa avaa Kaisa Rinne niminen henkilö, joka ei tiedä Lohjalta mitään muuta hyvää kuin orkesterin. Purskahdin nauruun tuota lukiessani! Tuohan on juuri koko jutun juoni: Lohjalla moni tärkeä asia tökkii, mutta orkesterille työnnetään verorahaa ovista ja ikkunoista ja sitten ylpeillään sillä! Mutta näille orkesterielitisteille on ihan se ja sama, miten koulukyydit tai vanhustenhuolto sujuu! Pöyristyttävää. Suorastaan vastenmielistä.

Kulttuuriväki on todellisen puolensa nyt paljastanut ja se näky on ruma. Ahneus siellä paistaa.

                                                                            * * *

Lisäys: Länsi-Uusimaan tekstaripalstalta 29.8.2015:

LU 29.8.2015
Ja uutinen ikävä uutinen samaisesta Länskäristä:

LU 29.8.2015

Lue lisää...

torstai 27. elokuuta 2015

Eipäs hämärretä asioita - Orkesterikeskustelun jatkoa

Länsi-Uusimaassa jatkuu edelleen orkesterikeskustelu. Erinomaista, että asiasta keskustellaan ja saamani palautteen mukaan keskustelu on ollut tarpeen. Toki on ikävää, että asialliseen avaukseen vastataan ensiksi ahdasmielisyyssyytöksillä ym. asiattomuuksilla, mutta nyt keskustelu näyttäisi asettuvan järkevälle tasolle.

Rouva Woude kirjoitti eilen tyyliltään asiallisen, mutta sisällöltään niin vedättävän tekstin (LU 26.8.2015), että vielä piti minunkin tarttua kynään (LU 27.8.2015). Esimerkiksi valtiolta saatu veroraha olisi muka aitoa tuloa! Kyllä se tuki on veronmaksajan pussista revittyä sekin. Orkesterin aitoa tuloa ovat pääsylipputulot eivätkä mitkään avustukset.

Tässä vastineeni:


Eipäs hämärretä asioita


LU 27.8.2015
Toisin kuin Henriette van der Woude-Rantalaiho (LU 26.8.2015) virheellisesti väittää, orkesterimme nettomeno ei suinkaan ole 400 000, vaan toiminta on lähemmäs 900 000 euron edestä puhtaasti veronmaksajien harteilla. 

Lohjalaiset maksavat siitä reilun 400 000 yksin ja lisäksi lähes 500 000 veroeuroa kerätään myös muilta suomalaisilta, jotka valtion veroa maksavat.

Toiminta on siis rankasti tappiollista.

Woude-Rantalaihoa mukaillen kysyisin: Miten autoa omistamaton pusulalainen tai karjalohjalainen nykyään matkustaa orkesterimme konsertteihin Laurentius-saliin? Taksillako?

Jos järjestäisimme orkesterin sijaan veroavustettuja tilausbussimatkoja pääkaupunkiseudun konsertteihin, näiden bussien reitit voisivat helposti ja edullisesti kulkea välillä myös muualta kuin keskustasta.

On kummallista ajatella, että orkesterin lakkauttaminen johtaisi muusikoiden pysyvään työttömyyteen. Kyllähän rautainen ammattilainen, jonka musisoinnille tuntuu olevan kysyntää, uuden työn löytää. Käsittääkseni kaupunginorkesterimme ei sentään ole mikään suojatyöpaikka.

Kunnan rahankäytöstä tulee keskustella kokonaisuutena ja asioita on vertailtava. Kunnan lakisääteiset tehtävät tulee aina asettaa vapaaehtoisten viihdepainotteisten tehtävien edelle.

Mielestäni on irvokasta kehuskella maailmanluokan kaupunginorkesterilla samaan aikaan kun arkiset asiat tökkivät pahasti ja veroäyrimme on jo huiman korkea. Onko lohjalainen kunnallinen vanhustenhoito myös jo maailman huipputasolla? Ikävät arkiset esimerkit tuppaavat yleensä todistamaan toista, vaikka hyviäkin tilanteita on onneksi.

Asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen etenkin silloin, kun rahasta on tiukkaa.


Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu
Lohja

Woude pysyy "nyt" asiassa. Viimeksi meniki överiksi.
(LU 26.8.2015)

Lue lisää...

tiistai 25. elokuuta 2015

Liikaa verorahaa sirkushuveihin - Vastine Woudelle

LU 25.8.2015
Eilisessä Länskärissä oli eriskummallinen kirjoitus lehtori Woude-Rantalaiholta, jossa hän haukkui minut ahdasmieliseksi, epäisänmaalliseksi ja vihjaili minun pitävän rockkonserteista, koska siellä voi kännätä. Eipä voinut enemmän pieleen lehtori raivossaan harhautua.

Alla tänään julkaistu asiallinen vastaukseni eiliseen törkytekstiin. Myös tekstaripalsta pullisteli. Kiitos Lohjalaiset kannanotoistanne. Joukkovoimaa!


Liikaa verorahaa sirkushuveihin

Länsi-Uusimaa 25.8.2015

Henriette van der Woude-Rantalaihon hämmentävä raivonpurkaus minua kohtaan (LU 24.8.2015) ei vastinetta ansaitsisi, mutta se kuitenkin saa sen tässä.

Vaikka Woude-Rantalaihon arvion mukaan olenkin ahdasmielinen, ainakin musiikki- ja taidemakuni on monipuolisempi kuin hänen makunsa. Minä näet kannatan korkeakulttuurin lisäksi myös populäärikulttuuria. Myös sitä rockmusiikkia, jonka on tultava toimeen ilman veronmaksajien jatkuvia valtavia rahallisia panostuksia! Mieleni ei siis ole ahdas, mutta ajattelutapani on realistinen.

Woude-Rantalaihon purkauksesta jää epäselväksi mm. se, miten koko asiaan liittyvät hänen mainitsemansa ”virkistysjuomien” myyjien kukkarot, joiden lihomattomuus hänen oudon väitteensä mukaan jotenkin minua muka harmittaisi. Etenkin kun en itse minkään lajin ”virkistysjuomia” myy enkä edes käytä lainkaan.

Onko huippulaadukkaan, mutta myös huippukalliin kaupunginorkesterimme puolustaminen jo näin
LU 25.8.2015
heikoissa pitimissä? Sittenhän tässä on toivoa saada kaupungin ylenpalttinen rahankäyttö sirkushuvien osalta aisoihin. Lohjalaisille veronmaksajille olisi paljon halvempaa esim. se, että verovaroin avustettaisiin tilausbussi konserttimatkalaisia varten pari kertaa kuussa Helsinkiin tai Espooseen.

Lohjalla ei suju moni arkinen, kunnan pakollisiin tehtäviin kuuluva asia. Koulukyydit ovat olleet kaaoksessa ja hammashoitoon joutuu jonottamaan. Olisipa hienoa nähdä Woude-Rantalaihon kohdistavan mielenkiintonsa vastaavalla tarmokkuudella myös esimerkiksi koulukyytien epäkohtien korjaamiseen!

Työllisyystilanteemme on minulle tärkeä. Mutta minä en, toisin kuin Woude-Rantalaiho, kannata sitä, että verovaroin pidetään yllä lukuisia sellaisia turhia työpaikkoja, joilla vain tuotetaan sirkushuveja harvoille. Ennemmin käyttäisin nekin rahat koulukyyteihin ja terveydenhuollon henkilöstön palkkaamisen. Mutta arvonsa kullakin.

Odotan jatkossa raivonpurkausten sijaan asiallista keskustelua lohjalaisten verovarojen käytöstä ja toivon Woude-Rantalaiholle mitä parhainta mielenrauhaa.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu
Lohja
LU 25.8.2015


Woude-Rantalaihon mahalasku LU 24.8.2015

Lue lisää...

lauantai 22. elokuuta 2015

Sirkushuveja vai sujuva arki?

Lohjalla eivät ole koulukuljetukset sujuneet vielä 1,5 viikkoa koulujen alun jälkeenkään, mutta sivistystoimi, joka niistä vastaa, hukkaa kyllä aikaansa ja energiaansa orkesterin pyörittämiseen ja Elämyskaivoksen suunnitteluun ja muuhun toissijaiseen. Tässä touhussa on kadonnut kohtuus ja järki. Aiheesta purkautui tällainen mielipidekirjoitus päivän Länsi-Uusimaahan:


Sirkushuvit vai sujuva arki?


LU 22.8.2015


Koulukyydit ovat takkuilleet tänäkin syksynä. Omaan seurantaani on osunut ongelmia etenkin viime aikoina lopetettujen koulujen (mm. Koisjärvi, Hyrsylä) alueilla.

Ehdotan, että ensi vuonna lukujärjestykset ja koulukyydit lyödään lukkoon jo ennen juhannusta ja vasta sitten sivistystoimesta kirmataan kesälomille. Ei siis enää ensi vuonna jätetä kuljetusasioita roikkumaan koulujen alkua edeltävään iltaan yhdenkään oppilaan osalta.

Lisäksi koulujen lakkautuksista päätettäessä lautakunnalla ja valtuustolla pitäisi olla käytössä koulukyytien kustannusarvioiden lisäksi vähintään 90 %:n tarkkuudella sitovat reitti- ja aikataulusuunnitelmat. Että tiedetään, millaisia arjen rasituksia olemme lakkautuspäätöksillämme joillekin perheille lykkäämässä.

Jokavuotisesta koulukyytikaaoksesta huolimatta kaupungintalolla kuitenkin käytetään sivistystoimen johdolla monipuolisesti aikaa ja energiaa jo kertaalleen tyrmätyn Elämyskaivoksen valmisteluun. Alueelle esimerkiksi tehdään koko ajan kaavaa ja istutaan taas kaivostyöryhmässä visioimassa.

Rahaakin sivistyspuolella osataan käyttää, siis ainakin orkesterin menoihin. Lohjalaisten omaa verorahaa palaa orkesteriin yli 400 000 euroa vuodessa ja lisäksi lähemmäs 500 000 euroa maksamme me kaikki suomalaiset siihen valtion veroina. Siis melkein miljoona veroeuroa orkesteriin, joka vuosi! Elämyskaivoksen pelkkä rakentaminen taas olisi vaatinut lähes kuusi miljoonaa euroa verorahaa.

Kunta on monikärkiohjus ja sirkushuvejakin on perusteltua maksaa yhteisistä varoista. Lohjalla mennään mielestäni tässä suhteessa kuitenkin liiallisuuksiin, kun pidämme yllä suurta kaupunginorkesteria ja puuhastelemme miljoonia euroja maksavan turistikohteen parissa. Samaan aikaan niinkin jokapäiväinen asia kuin koulukuljetukset ei meinaa sujua.

Piritta Poikonen
Kaupunginvaltuutettu
Lohja
Lue lisää...

tiistai 18. elokuuta 2015

Liioiteltu torituska

Olen nyt muutaman vuoden seurannut jopa hiukan huvittuneena lohjalaisten poliitikkojen kipuilua Lohjan torin takia. Se kun on muka liian vaisu. Ovat istuneet jos jonkinlaisissa torityöryhmissä miettimässä tätä valtavaa ongelmaa. Milloin sitä toria on sitten oltu siirtämässä pois keskustasta rantaan, milloin taas ratkaisuksi on esitetetty muutamaa kukkaruukkua. Kirjoittelinpa siten aiheesta minäkin, kun Länskärin kolumnivuoro osui kohdalle:


Liioiteltu torituska


Länsi-Uusimaa 15.8.2015
Torielämä kitkuttelee niinkin perinteikkäässä torikaupungissa kuin Mikkelissä. Syynä on kuluttajien tapojen muutos: torilta ei enää haeta esimerkiksi halpoja kalsareita, vaan nyt ostetaan marketista tekniset housut. Myös ruoka-ainekset sesongin tuoreherkkuja myöten löytyvät marketista tai niiden ovensuissa olevista kojuista.

Tori on kauppapaikkana sopeutunut kuluttajien muuttuneeseen käytökseen. Kauppaa tehdään siellä missä kauppa käy, ja torilla se ei enää käy entiseen malliin. Itse en pode torituskaa, vaan hyväksyn tosiasiat. Minä pidän marketeista - vaikka ei minulla olisi mitään vilkasta torielämääkään vastaan.

Toriperinnettä ei voi väkisin vääntää kaupungin hallinnosta käsin. Monilla paikkakunnilla tietty toripäivä elää sitkeästi. Esimerkiksi Karkkilan perjantaitori kokoaa yhteen kaupunkilaisia ja myyjiä. Samoin Keuruun torstaitori, vaikka tämän kesän sateet ovat koetelleet sitäkin. Lohjalla sen sijaan on toripäiviä monta viikossa, mutta ei juuri koskaan mitään vilskettä.

Torimme houkuttelevuus ei ole parista kukkaruukusta tai niiden puutteesta kiinni. Teknisesti torimme on kunnossa ja sijaintikin on keskeinen. Sen mitä kaupunki voi vielä tehdä, on miettiä torin sääntöjen järkevyyttä. On esimerkiksi ihan turhaa niuhottamista rajoittaa ilta- ja päivätoreilla kirpputorimyyjien lukumäärää. Etenkin kun asiakkaat tuntuvat kirppiksiä kaipaavan.

Ohjelmakin houkuttelisi väkeä torille. Pelkkä esiintymisen ilo toriestradilla voi riittää korvaukseksi
Kivaa palautetta tekstaripalstalla.
LU 17.8.2015
harrastelijoille. Mutta mistä palkka sille, jolle esiintyminen on oikea työ? Seurasimme taannoin Lontoossa torilla akrobaatin näytöstä, mutta ei hänkään saanut loistavasta esityksestään kummoistakaan summaa yleisöltä kerättyä, vaikka katsojia kertyi kolmisen sataa! 

Kunnan päätehtävä ei ole järjestää sirkushuveja, mutta miljoonaluokan kaupunginorkesterimme sijasta verovaroja voisi käyttää edes hitusen toriviihteeseen. Tämä palvelisi nykyistä laajempia kansanjoukkoja ja elävöittäisi keskustaa. Loput säästyvistä orkesterirahoista pitäisi ohjata terveyspalveluihin.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu






Lue lisää...

maanantai 10. elokuuta 2015

Puoluekokouksessa

Käväisimme puolisoni kanssa Turussa PS-puoluekokouksessa. Oli mukava nähdä tuttuja naamoja myös EU-vaalien ajoilta vähän kauempaakin! Edelleen tuli iloisen kiitollinen olo, kun teitä näin ja antamaanne vaaliapua muistelin.



Kituuttava eurokritiikki

Olipa hienoa, että puheenjohtajistoon valittiin vankasti eurokriittinen Tynkkynen! Ja millä äänimäärällä! Hienoa oli myös Halla-ahon puheessa se kohta, jossa sanottiin PS:ää äänestettävän siksi, että olemme vaihtoehto, mutta vain niin kauan kuin olemme vaihtoehto.

Eurokohelluksen suhteenhan emme enää ole todellinen vaihtoehto, mutta Tynkkysen valinta tuo pientä toivoa siitä, että puolueen "vanhaksi linjaksi" nimetty eurolinja heräisi vielä eloon. Ei se linja kyllä niin vanha ole, mutta jonnekin se katosi vaalipäivän ja hallitusohjelman julkaisun välillä. Kadonnut se siis on.


Toimittajia kiinnosti kohu ja jakolinjat

Savon Sanomat 9.8.2015
Pääsimme Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien haastateltavaksi. Toimittajaa kiinnosti kovasti Immos-kohu ja mahdolliset jakolinjat puolueen sisällä.

Omalta osaltani Immos-kohu meni alkuun vähän ohi, kun olin Itä-Suomessa sukukokouksessa niinä päivinä. Kun palasin sieltä mediapimennosta kohun keskelle, säikähdin ensin, että mitä kauheaa hän on oikein kirjoittanut. Edeltävää valokuvakohua muistellen pelko hiipi selkäpiitä pitkin.

Sitten luin tekstin. No eipä siinä mitään aivan kauheaa eikä ainakaan uutta ollut. Ja tiesin heti, ettei siinä ainakaan mitään rikollista ollut, kuten KRP:kin melko nopeasti totesi. Tuolla synkällä linjalla on viitisen tuhatta äänestäjää Oulun seudulta viimekin vaaleissa vakuutettu. Sitä seikkaa ja sen syitä on syytä tutkailla, että miksi on näin.

Kun kohu alkoi paisua mielenosoituksiksi, yleiseksi persujen paheksunnaksi ja lopulta Turkkilalle buuaamiseksi, itselleni tuli sellainen olo, että nytpä menee pahasti yli. Yleinen kohkaaminen alkoi näyttäytyä ihan kummallisena kiihkomielisenä sirkuksena. Immosen teksti alkoi samalla vaikuttaa entistäkin mitättömämmältä ainakin kohuun nähden.

Rohkaisen kiihkoilijoita lukemaan sen Immosen tekstin itse. Samoin kuin Halla-ahon tekstejä. Kannattaa ylipäänsä aina lukea suoraan lähteeltäkin alkuperäisteksti silloin, kun joku kohu on päällä. Kumpikin herroista on valinnut demokratian keinokseen vaikuttaa ja ovat olleet siinä menestyksekkäitä. Mutta he ovatkin ilmiön siisteimpiä pintakuohuja ja osaavat kyllä hoitaa homman näppärästi omalta osaltaan. Pinnan alla mönkii sitten monenlaista möykkääjää. Siitäpä rajaa vetämään asiallisen ja asiattoman välille. Tiukkaa rajaa!


Keskisuomalainen 9.8.2015

Itse en ole mikään maahanmuuttointoilija suuntaan enkä toiseen. En kiistä maahanmuuton ongelmia, mutta en paisuttelekaan niitä. Toivoisin puolueen keskittyvän enemmän euro-ongelman purkamiseen, eikä vain sen pitkittämiseen tuloillaan olevan Kreikan kolmannen tukipaketin muodossa. Sillä niin kauan kuin olemme euron hirttosilmukassa, suomalainen vientiteollisuus ja työllisyys kompuroivat pahasti.

Valitettavasti Turussa kuultiin vain koottuja selityksiä eurotilanteesta. Itseeni ne eivät tietenkään uponneet. Olisipa vaan puhuttu noin jo ennen vaaleja! Koska onhan tuo täytynyt jo silloin kaikkien tietää. Itse ainakin tiesin nämä faktat jo ennen vaaleja. Mutta koska linja oli ennen vaaleja puheissa edelleen tiukka, oletin, että oli tehty aito tietoinen valinta, että Kreikka kolmosta ei tule PS:n siunauksella. Nyt ei puheet ja teot kohtaa. Se tekee minulle ehdokkaana olleena pahaa. Ja tietenkin se tekee pahaa, että tehdään vääriä ja huonoja päätöksiä. Koko Euroopan haitaksi.


Unelmieni puolue

Ollapa olemassa puolue, joka:
- Haluaa purkaa euron ja ymmärtää euron aiheuttamat laajat ongelmat
- Kannattaa kielivapautta ja vastustaa pakkoruotsia
- Ajaa pienituloisenkin asiaa
- Ei kiellä maahanmuuton ongelmia
- Kannattaa perustuloa
- Sallii tasa-arvoisen avioliiton
- Uskoo tieteelliseen näyttöön esim. ilmastonmuutoksesta, rokotuksista ja ravitsemuksesta
- Kannattaa uusiutuvia energiamuotoja ja vastustaa ydinvoimaa
- Ymmärtää, ettei koko maata voi/kannata pitää asuttuna
- Tajuaa, että pitkien välimatkojen maassa yksityisautoilu on välttämätöntä
- Suhtautuu positiivisen uteliaasti ja kohteliaasti poliittisiin vastustajiin sekä niiden vaihtoehtoihin

Tuollaista ei tietenkään ole. On siis valittava olemassa olevista vähiten huono. Näillä siis mennään :)

Keskisuomalainen 9.8.2015

Lue lisää...