Kotikulmat turistin silmin

Lohjallakin kaupungintalolla tuskaillaan kovasti kaupunkimme houkuttelevuuden ja turistien houkuttelemisen suhteen. Itse kiertelin tänä kesänä Lohjan seudulla tavanomaista enemmän esitellen paikkoja sukulaisille ja ystäville. Testailimme nähtävyyksiä, maisemia, kahviloita ja ravintoloita. Kaukaisimmat vieraamme olivat Australiasta saakka. Tässä Länsi-Uusimaassa 14.8.2014 julkaistu kolumnini aiheesta:

Kotikulmat turistin silmin

Ystävämme Australiasta kävivät tänä kesänä ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenkiinnolla odotimme, minkälaisen vaikutuksen kaunis, mutta tuntematon maamme heihin tekee. Sikäläisen matkatoimiston virkailijakin kun oli ollut aivan kummissaan, miksi ihmeessä ystävämme koukkaavat legendaarisen Lontoon ja hurmaavan Pariisin välissä jonnekin kummalliseen Suomeen! Kannattipa koukata.

Ensimmäinen yllätys ystävillemme oli, että täällähän on lämmintä. Kyllä vain olikin, kun hellejakso oli alkanut, eikä kesäkuun koleudesta ollut enää tietoakaan. Se, että luonto on täällä kesällä vihreää, oli ystävillemme suuri ihastuksen aihe. Heidän kotiseudullaan kesän kuumuus muuttaa maiseman ruskeaksi. Tietenkin veimme vieraamme rantasaunaan ja he jopa uskaltautuivat järveen uimaan. Ilman lisäksi myös järvivesi yllätti lämmöllään. Seuraavaksi ällisteltiin kesäillan valoisuutta, kun vielä keskiyön lähestyessä ulkona oli valoisaa. Uni onneksi maistui vieraillemme hyvin, vaikka yö ei tuntunut tulevan koskaan.

Helsingin lisäksi päätimme liikkua vain läntisellä Uudellamaalla ja nauttia alueemme luonnosta ja nähtävyyksistä. Upeita järvielämyksiähän täällä riittää luonnostaankin, sen rinnalla Porlan tekoaltaat jäävät kyllä kauas taakse. Ihmisen rakentamista kohteista Mustion Linna oli vaikuttava ja opastuskin järjestyi englanniksi lyhyellä varoitusajalla. Ylipäänsä suomalaisten englannin kielen taito erilaisissa palvelutilanteissa marketin kassoilla ja ravintoloissa teki vaikutuksen vieraisiimme. Mustiosta jatkoimme Fiskarsiin, joka viehätti tunnelmallaan ja makoisalla ruuallaan.

Mustion Linna

Kotikaupunkimme Lohjan keskusta ei klassisella kauneudellaan häikäissyt, mutta toisaalta oli hyvä palautella mieliin se, että eivät ne australialaisetkaan pikkukaupungit sen kummemmilta näyttäneet. Kaupunkimme on kotoisa ja tuttu silmän ilo, vaikka kadunvarret eivät olekaan täynnä jugendrakennuksia tai pitsihuviloita.

Aito Ferrari Tytyrin kaivoksessa

Vierailu Tytyrin kaivosmuseolla oli valitettavasti vaisu kokemus ja kierros liian pitkä. Harmi, ettei vanhalla hissillä saa enää kulkea kaivokseen, koska sillä laskeutuminen kaivoksen syvyyksiin oli aikoinaan kaivosvierailun jännittävä alku. Autokyyti ei ole siihen verrattuna mitään. Kaivosvierailu olisi kaivannut ehdottomasti enemmän elämystä ja vähemmän luennointia. Päättelin, että monet kiertueen lapsivieraista olivat samaa mieltä.

Tytyrissä on mahdollisuuksia nykyistä enempään ja kohdetta pitääkin kehittää. Helteen keskellä vierailu viileässä luolastossa oli sinänsä kuitenkin miellyttävää.



Maailmanpolitiikan suomalaisen näkökulman selittäminen vieraillemme oli mielenkiintoista. Australialaisen median välittämä hyvin mustavalkoinen kuva Venäjästä sai täällä myös muutamia harmaan sävyjä. Kärsivällinen tasapainoilu Venäjän kanssa oli vieraillemme aivan uusi näkökulma. Tarve löytää rauhanomainen ratkaisu monimutkaiseen ongelmavyyhtiin on hieman erilainen, jos voi huudella vaatimuksiaan Euroopan länsilaidalta tai toiselta puolelta maapalloa verrattuna siihen, että jakaa yli 1300 kilometriä maarajaa tärkeän kauppakumppanin ja omapäisen naapurin kanssa.

Matkailumielessä Suomi on todellinen piilotettu helmi. Turistit kaipaavat ”nimekästä” näkemistä, mitä meillä on vähänlaisesti. Mutta ei pidä väheksyä luonnollisten matkailuvalttiemmekaan tehoa: valo, vehreys ja vesi tekivät ystäviimme suuren vaikutuksen.

PIRITTA POIKONEN
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (PS)
www.pirittapoikonen.com

Lue lisää...

Kesäkuulumisia

Vielä on lomaa jäljellä... Viimeinen kesälomaviikko lähti käyntiin ja päätin tulla pyörähtämään vähän tänne bloginkin puolelle. Olen pitänyt kesällä varsin kattavasti lomaa ansiotyöstäni, valtakunnan tason ja paikallismedian seuraamisesta sekä sosiaalisesta mediasta. Tärkeimmät - tai ainakin äänekkäimmät - jutut olen silmäillyt ja niitä kovastikin pohtinut.

Venäjän-Ukrainan -tilanne pakotteineen ja Israelin sotaisa tilanne ovat molemmat sellaisia vyyhtejä, että on vaikea selkeästi osoittaa syitä ja syyllisiä. Kantaa tulen ottamaan, mutta puolta en ole pystynyt valitsemaan enkä tulekaan valitsemaan. Rauhan rakentajille toivon viisautta ja kaikille osapuolille malttia. On se nyt *****, että nykymaailmassakin lietsotaan sotaa aina vaan. Hulluus oikein rehottaa.


Touhua on riittänyt

Toimettomana en kuitenkaan ole ollut kesäisen lomailuni aikana. On tullut harrastettua kaikenlaista ja seurusteltua sukulaisten ja ystävien kanssa, ihan Australiaa myöten on vieraita käynyt. Juoksukilometrejä, rautaa ja sivuja on takana kohtuullisesti, kotitöitä olen tehnyt suurella innolla, marjoja on poimittu pakastin täyteen ja sienikausi tekee tuloaan.

Lukemistossa on ollut asiaa, hömppää ja puolihömppää. Tuoksi "puolihömpäksi" lasken esimerkiksi Eeva Joenpellon Lohja-sarjan, jonka aloittelin viime kesänä ja jonka loppusuora aukeaa pian. Asiaa, historiaa ja huvia samoissa kansissa. Lohjan alueita onkin tullut kierrettyä tänä kesänä normaalia enemmän ja olen koittanut katsella näitä nurkkia "turistin silmin". Osasta olen pitänyt todella paljon, osasta en niinkään.


Kohta se alkaa. Ihana arki.

Tällä viikolla on kaupunkisuunnittelulautakunnan vierailu Mikkeliin. Siitä pyörähtää kunnallispolitiikan syksy pikku hiljaa käyntiin.

Nyt pitää kaivaa aivojen sopukoista seuraavan kolumnin sisältö. Sen pitää olla valmis huomenna.

Hyvää loppukesää! 25,1 C oli vielä tänäänkin meidän mittarissa.

Lue lisää...