Tavallinen tasa-arvon kannattaja

En kutsu itseäni feministiksi, vaikka siltä osin kuin feminismi tarkoittaa naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista, voisin toki itseäni feministikin kutsua. Mielikuvani (väärät vai oikeat?) feminismistä tuntuvat kuitenkin turhan rankoilta ja jopa raivokkailta, joten sen termin sijaan minulla on ollut tapana kutsua itseäni ihan tavalliseksi tasa-arvon kannattajaksi.


Tasa-arvoa vaatimassa - polkematta miehiä maan rakoon!

Tavoittelen samanlaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia niin naisille kuin miehille. Naisen euro on 80 senttiä eikä täyttä tasa-arvoa ole Suomessakaan saavutettu, mutta näen myös sellaiset asiat, jotka ovat enemmän miesten kuin naisten taakkana. Suomessa esimerkiksi asevelvollisuus napsahtaa syntymälahjana vain poikalapsille. Lisäksi länsimainen koulujärjestelmä suosii joidenkin arvioiden mukaan nimenomaan tyttöjä. Tässä on englanninkielinen video aiheesta:

Naisen palkkaeuron jäämistä noin 80 senttiin selittää hakeutuminen erilaisiin ammatteihin. Myös pitkät poissaolojaksot töistä lastenhoidon takia voivat näkyä ura- ja palkkakehityksessä. Toisaalta Suomessa on hyvät mahdollisuudet valita lastenhoidon suhteen itselleen sopivin tapa. Ja vaikka naiset palkassa ja eläkkeen määrässä jäävät jälkeen, he elävät miehiä pidempään ja nauttivat sitten eläkettä pidempään. Sosioekonomisten luokkien elinajan pituuksissa on eroja, mutta erot sukupuolten välillä ovat vielä suurempia: matalimmin koulutetut ja pienituloisimmatkin naiset elävät keskimäärin pidempään kuin suurituloisimmatkaan miehistä. Työeläkejärjestelmä siis tavallaan siirtää "eläkepääomaa" naisten hyväksi - miesten kustannuksella.


Raakalaismaiset tavat rehottaa

Jäin tuskastelemaan naisten asemaa maailmassa viime päivien karmeiden uutisten vyöryessä uutisvirrasta silmieni eteen. Monessa maailman maassa tavat, säännöt ja uskomukset ovat hyvin raakalaismaisia ja etenkin tytöt ja naiset kohtaavat aivan järkyttävää kohtelua. Olen yleensä hyvin varovainen maailman maiden erilaisten arvomaailmojen ja tapakultttuurien tuomitsemisessa toinen toistaan paremmiksi tai huonommommoksi, koska yleensä kyseessä on vain erilaisuus, mutta kyllä silloin, kun tavat ovat brutaaleja ja yhteiskunnallinen meno perustuu toisten oikeuksien polkemiseen, olen valmis julistamaan suomalaiset tavat ja säännöt selkeästi paremmiksi. Naisten asema on täällä meillä oikeasti erittäin hyvässä jamassa: äänioikeus ja vaalikelpoisuus ovat jo vanhoja juttuja ja työelämässä me suomalaiset naiset olemme olleet mukana aina. Lastenhoito on huipputasolla ja opiskella saamme ihan vapaasti mitä haluamme. Väkivaltakin on kaikessa kauheudessaan tasa-arvoistumassa ja turpaansa saa nykyään myös mies yhä useammin naiselta.

Hirveitä uutisia naisiin kohdistuvista rikoksista viime päiviltä on ollut mm. uutinen pakistanilaisesta naisesta, joka ei suostunut järjestettyyn avioliittoon ja joka sen vuoksi kivitettiin hengiltä - naisen oman perheen toimesta! Sudanissa uskonnon vaihtamisen takia kuolemaan tuomittu nainen saatetaan sentään onneksi vapauttaa - tai sitten ei! Sama kohtalo olisi tosin saattanut kohdata islamin uskosta kristityksi kääntynyttä sudanilaismiestäkin eli tämä kohtuuttomuus ei ole sukupuolisidonnaista.


Intialaistyttöjen joukkoraiskaus ja murha

Uutinen intialaisista teinitytöistä, jotka ryöstettiin vessareissulta kodin lähipellolta ja jotka joukkoraiskattiin ja sitten hirtettiin, oli käsittämättömän hirveä. Intiassa naiset ovat onneksi nousseet vastarintaan, vaikka onhan se suomalaisen naisen silmin kamalaa, että oikeus on otettava omiin käsiin - ja itseään on puolustettava bambukepein. Tässä linkissä on video, jossa kerrotaan näistä Intian bambukeppinaisista. Aniliinin punainen olkoon jatkossa yksi suosikkivärini, kuten näiden Gulabi Gang:n naisten tunnusväri, vaikka samalla tietenkin tuntuu pahalta, että väkivaltaan pakotetaan vastaamaan väkivallalla. Mutta muutakaan keinoa ei näytä olevan. Ehkä se sivistynyt oikeuslaitokseen turvautumisen keino odottaa jossain tulevaisuudessa.


Ympärileikkauksia ja lapsimorsiamia

Helsingin Sanomien juttu tyttöjen ympärileikkauksista Keniassa oli pysäyttävä, vaikkei sinänsä sisältänyt uutta tietoa. Mutta ei pidä sulkea silmiään siltä, että edelleen, tänä päivänäkin, päivittäin, lukemattomat tytöt joutuvat tämän järjettömän silpomisen uhriksi. Ja perustuen mihin?! Tapoihin, uskomuksiin ja heimoperintöön?! Mikään uskonto ei kai oikeasti vaadi ympärileikkausta, jos niiden pyhiä oppeja tarkkaan tutkitaan, vaikka ympärileikkauksia uskonnon nimissä tehdäänkin. Eikä näitä tapoja pidä yllä ainoastaan paikalliset miehet, vaan monet äiditkin haluavat tyttärensä käyvän läpi tämän järjettömyyden. Maailmassa elää tällä hetkellä arviolta 100−140 miljoonaa ympärileikattua naista ja noin kolmella miljoonalla tytöllä vuosittain on riski joutua ympärileikatuksi. Kolme miljoonaa kertaa järjetön kärsimys vuodessa! Ja aivan turhaan.

Ympärileikkausten esiintyvyys. Lähde: THL, www.thl.fi

Surkea on kohtalo myös maailman lapsimorsiamilla, joita joutuu Suomestakin kymmeniä vuosittain luovutetuiksi aikuisten miesten "vaimoiksi". Naisia "kunniamurhataan", vaikka moisesta teosta on kunnia niin kaukana kuin olla ja voi. Vähemmän raakalaismaisesta päästä ovat naisten vaatetukselle asetut säännöt tai kielto ajaa autoa. Suomalaisen naisen näkökulmasta käsittämättömiä toki nämäkin.


Mitä tälle voi tehdä?

Mitäs tälle asialle tekisin? Muutakin kuin kauhistelisin ja tuskastelisin? Vähin teko on nähdä ongelmat ja pitää niistä ääntä. Ei saa vaieta asioista varoen, ettei vain kenenkään uskonnollista vakaumusta tai heimoperinnettä loukata. Puolustan naisten oikeutta aborttiin, vaikkei kaikki uskonnot sitä hyväksykään. Vastustan kiivaasti naisten ympärileikkauksia, vaikka se kuuluisikin joidenkin ryhmien piintyneisiin "kulttuurisiin" tapoihin ja uskonnollissävytteisiin menoihin.

Länsimaisssa me varsin pitkälle jo tasa-arvoisissa oloissa elävät naiset jatkamme myös omia taistelujamme. Vaadimme kiintiöitä yritysten hallituspaikoille ja kunnallisten lautakuntien kokoonpanoihin. Itse en ole näiden kiintiöiden 100 % kannattaja, mutta en usko, että näistä ihan turhaankaan pidetään ääntä. Kyvyistä ei naisten hallituspaikat ainakaan voi olla kiinni, mutta se on sitten eri asia, missä määrin naiset haluavat ja hakeutuvat johtoasemiin. Lenitan suuhun on aseteltu lohkaisua, joka saa ainakin minut nauramaan: Tasa-arvo on saavutettu sinä päivänä, kun ison yrityksen johdossa nähdään ensimmäisen kerran tyhmä nainen :D

Ja voimme iloita siitä, että Lego vihdoinkin julkaisi ensimmäisen naispuolisen tiedefiguurinsa. Talk about first world problems...