Naistenpäivä: EU ja tasa-arvo

Minä olen kuvassa keskellä tuo, jonka leuan kohdalla on mikrofoni.

Olin eilen Naistenpäivänä Espoon tasa-arvotoimikunnan järjestämässä paneelissa, jonka aiheena oli naiset ja päätöksenteko EU:ssa.

Kun tutustuin tilaisuutta varten tasa-arvoa koskevaan EU-materiaaliin, pisti silmään se, että paljon on tehty tasa-arvoa koskevia julistuksia, strategioita, päätöslauselmia ja jopa ihan lainsäädäntöä. Silti naiset ovat etenkin työelämän puolella edelleen Euroopassa alakynnessä. EU-parlamentissä naisia on vain 35 %, mutta tässä tilastossa Suomi on kirkkaasti johdossa ja jopa ohittanut fifty-fifty-tavoitteen: meidän MEPeistä yli 60 % on naisia. Kansallisessakin parlamentissa meillä on naisedustajia hyvä määrä, melkein 45 %. Naisia on syytä olla päätöksenteossa mukana vähintään siinä missä miehiäkin, koska onhan maailman väestöstäkin yli puolet naisia!


EU-vaaleissa pitää keskittyä höpinän sijaan liittovaltiokantojen selvittämiseen

Meiltä kysyttiin ensi alkuun sitä, millä kansalaiset saataisiin innostumaan EU-vaaleista. Oma reseptini on, että keskustelu on pidettävä EU-asioista keskeisimmässä: halutaanko liittovaltioon vaiko pitää kiinni itsenäisyydestä. EU on tienhaarassa ja tuosta valinnasta liittovaltion suhteen on näissä vaaleissä kyse. Jos kuitenkin keskustelu mössätään taas kerran joksikin epämääräiseksi "ihmisten EU:sta" puhumiseksi, olemme hakoteillä. Tai jos koko vaalikevät puhutaan pelkästään sinänsä todella vakavasta Ukrainan kriisistä, jää EU:n kannalta keskeinen liittovaltiota koskeva linjakysymys käsittelemättä  - mikä tietenkin sopii paremmin kuin hyvin liittovaltion kannattajille!

EU on toki alun perin rauhanprojekti ja nyt rauhaa rikotaan EU:n rajan tuntumassa, mutta liittovaltio ei ole rauhaa rakentava patenttiratkaisu. Eurooppalainen yhteistyö ja luontaisesti syntyvä yhteenkuuluvuus rakentavat rauhaa, kun taas liittovaltion pakkopaita ei sitä tee. Tällä hetkellä EU ja eurokriisi päinvastoin luovat levottomuutta ja inhimillistä kärsimystä Euroopassa.


Mitä tasa-arvoviemisiä olisi Suomesta EU:hun?

Kysymykseen siitä, mitä minä veisin Suomesta EU:hun tasa-arvon rintamalla, mainitsin meidän hoivamallin, jossa lapset eivät ole taloudellisessa vastuussa vanhempiensa elatuksesta ja hoivasta. Tästähän on juuri kohkattu mediassa viimeisen parin viikon aikana. Samoin veromallimme ja sosiaaliturvamme, jotka eivät ole perheperusteisia vaan lasketaan yksilötasolla, ovat tasa-arvoa luovia rakenteita.


Hienot on arvot

Yleisöstä esitettiin EU:n arvojen puolustamista koskeva kysymys. Sinänsähän EU rakentuu hienoille arvoille, joiden puolesta varmastikin kaikki sivistysvaltioiden sivistyneet asukkaat haluavat tehdä työtä - myös muualla kuin EU:ssa! Näitä arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Siitähän tässä vain on kiista, että miten näiden arvojen mukaista yhteiskuntaa rakennetaan. Tarvitaanko siihen EU:n massiivista byrokratiaa ja nyt syntymässä olevaa liittovaltiota? Mielestäni ei tarvita.


Välillä mennään liian pitkälle

Kun otetaan tarkempaan tarkasteluun se, miten EU on päivän teemaan sopivassa tasa-arvoasiassa toiminut, huomataan, että välillä on mennyt "överiksi". Omalla alallani eli vakuutusmaailmassa pidetään esimerkiksi käsittämättömä EU-sääntöä siitä, että vakuutusten hinnoittelussa ei saa enää käyttää sukupuolta hinnoitteluperusteena. Ei, vaikka on objektiivisesti arvioiden aivan selvää, että naisilla ja miehillä on esim. erilainen taipumus tapaturmiin ja elinajan odote riippuu suuresti sukupuolesta.

Enää vakuutuksia ei siis saa hinnoitella sukupuolen mukaan eli riskiä vastaavalla tavalla. Joistain hintamuutoksista hyötyvät miehet, joistain naiset, mutta kokonaisuudessaan uudet hinnoittelumallit rokottavat naisia enemmän kuin miehiä.

On myös hyvä muistaa se nurina, mitä on ollut työeläkkeen ympärillä. Työeläkehän on ollut hinnoiteltu naisille ja miehille samalla tavalla jo pitkään. Nurisijat näkevät naisten hyötyvän työeläkkeestä enemmän, koska naiset elävät pidempään ja saavat siten nauttia eläkkeestä kauemmin - vaikka heidän eläkkeensä ovatkin palkkaerojen takia pienempiä kuin miesten eläkkeet. Noh, tuollaisella vakuutusten tasa-arvoisella hinnoittelulla mennään siis jatkossa myös vapaaehtoisissa vakuutuksissa, eikä asia enää muuksi muutu.

Toinen liian pitkälle mennyt EU-tuomioistuimen tasa-arvopäätös koski äidin on oikeutta palkkaan toisellakin äitiyslomalla, vaikka hän ei olisi ollut siinä välissä töissä. Päätös ei ollut Suomen Yrittäjänaisten mieleen lainkaan, koska se tekee heidän mielestään naisista vähemmän haluttua työvoimaa. Päätös rokottaa järjestön mukaan eniten pieniä naisvaltaisia yrityksiä.


Päätösten vaikutusten arvointi olisi tärkeää

EU:n jaloja arvoja tavoittelevien päätösten teossa pitäisi siis aina olla malttia ja taitoa arvioida ratkaisujen todellisia vaikutuksia. Kovin voimakkaasti suojelevat säännöt voivatkin johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin mitä halutaan!

On sitä toki onnistuttu Suomessakin sössimään, mutta myös ottamaan oppia ja korjaamaan huono sääntö: joskus aikoja sitten Suomessa säädettiin laki perheellisten miesten paremmasta palkasta perheettömiin verrattuna. No niinhän siinä kävi, että perheellisten oli sen jälkeen vaikeampi saada töitä kuin perheettömien. Säädös kumottiin pikimmiten.


Mikä EU:ssa ottaa päähän?

Meiltä kysyttiin myös sitä, mikä EU:ssa ottaa päähän. No mikäpä ei ottaisi... ;) Minua ottaa EU:ssa päähän se, miten viime vuosina EU:sa on runnottu läpi isoja asioita ilman, että niistä on kysytty mielipidettä kansalaisilta. Talouspoliittista päätösvaltaa on luovutettu EU:n valvonnan ja määräysten alle kaikenmaailman two ja six packeillä, jotka on todellakin runnottu läpi kiirehtien ja TINA-periaatteella ("There Is No Alternative") eli vaihtoehdottomuuden sumuverhoon piilotettuna.


Uusia tuttavuuksia

Tilaisuus oli oikein mukava ja oli kiva tutustua muihin panelisteihin. Hauska keikka!