keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Lastensairaala HUS:n valtuutetun näkökulmasta

Olen ollut HUS:n valtuuston jäsen vuoden 2013 alusta lukien ja olen ollut mukana päättämässä uuden lastensairaalan tekemisestä.

Säätiömallista oli päättänyt edellinen valtuusto ehdollisesti joulukuussa 2012. Hankkeen toteuttamisesta ja HUS:n rahojen myöntämisestä tehtiin lopullisesti päätökset vasta meidän kaudella kesällä 2013.

Olen itse äänestänyt lastensairaalan puolesta ja seison ratkaisujeni takana, vaikka hieman epämiellyttävissä ja epävarmoissa tunnelmissa ratkaisuja onkin joutunut tekemään. Sinänsä kesäkuun 2013 äänestys ratkesi erittäin selvin luvuin 1064 - 21 (ei meitä noin monta sentään ole, vaan yhdellä valtuutetulla on käytössään useamman äänen "nippu").

Lastensairaalasta on noussut mediassa kohu. Itse olen tyytyväinen, että asiaa puidaan nyt julkisestikin tiukempaan sävyyn

Kävin uudelleen läpi muistiinpanoni ja niiden avulla kirjaan tähän nyt sen, miten asia on minun kokemana edennyt.


Kansalaiskeräyksen rooli ja merkitys

Lastensairaala on näkynyt julkisuudessa lähinnä kansalaiskeräyksen muodossa. Tämä on
ymmärrettävää, koska kansalaiskeräys tarvitsee julkisuutta. Toisaalta tämä yksipuolinen julkisuus antaa väärän kuvan sairaalan kokonaisrahoituksesta. Oikeasti suurin osa sairaalasta kustannetaan verovaroin ilman, että sitä erikseen toitotetaan missään. En sinänsä vastusta ajatusta keräyksestä, antaa mennä vaan, mutta verorahoitus olisi ollut se parempi tie.

Maksuosuudet ovat seuraavanlaiset:

HUS laittaa 40 miljoonaa.
Valtio antaa hankkeelle 40 miljoonaa.
Kansalaiskeräyksellä on tarkoitus saada kasaan 30 miljoonaa.
Säätiö ottaa 50 miljoonaa velkaa, joka maksetaan HUS maksamilla vuokrilla.
=160 miljoonaa koko hanke.

Alun perin hankkeeseen liittyi vain kansalaiskeräys. Sitten kuulemma yllättäen tulikin mukaan tämä nykyinen säätiökuvio, joka "kaappasi" keräysyhdistyksen nimen ja imagon itselleen.

Meille valtuutetuille kerrottiin, että keräystä ei ole edes mahdollista järjestää suoraan millekään HUS:n omalle kiinteistölle. Keräysluvan kun voi saada "vain sellaiseen, mikä ei ole lakisääteisen terveydenhuollon suora jatke". Jaa-a? Typerä sääntö.


Eri hankkeiden aikataulutus pielessä HUS:ssa?

HUS olisi rakentanut lastensairaalan joka tapauksessa ja kokonaan verovaroin, mutta noin 5 vuotta myöhemmässä aikataulussa. Valitun sekarahoitusmallin ansiosta hanke aikaistuu.

Miten ihmeessä HUS sitten oli aikatauluttanut rakennushankkeensa aivan väärin, kun nykyinen lastensairaala onkin jo nyt niin huonossa kunnossa, että sen väitetään ihan "hajoavan käsiin"? Miksei rakennettu uutta lastensairaalaa ennen Meilahden tornisairaalan suurremonttia?

Lastensairaalan nopeasti huonontunut kunto on kuulemma ollut yllätys kaikille. Kun päätöksiä Meilahden tornisairaalan remontista tehtiin vuonna 2004, nykyisen lastensairaalan arvioitiin kestävän vielä riittävän kauan. Toisaalta, jos on uskominen esim. Iltalehden toimittajan havaintoihin, ei se nykyinen lastensairaala sentään ihan käsiin ole hajoamassa.


Valtion tapa toimia on kaikista kummallisinta tässä kuviossa

Sairaalarakennuksen tulee omistamaan säätiö, joka luovuttaa rakennuksen HUS:n käyttöön. HUS vastaa juoksevista kustannuksista ja maksaa vuokraa 50 miljoonan euron lainan kuolettamiseksi. 30 vuoden päästä vuokra-ajan päättyessä säätiö omistaa edelleen rakennuksen. Nähtäväksi jää, miten sitten käy, mutta säätiön säännöt toki rajoittavat säätiön vapauksia rakennuksen suhteen. Selvää vastausta siihen, mitä 30 vuoden päästä on tarkoitus tehdä, ei saa keneltäkään. Sen verran on sanottu, että säätiö on yleishyödyllinen ja mahdollinen ylijäämä palautuu HUS:lle. Lisäksi meille valtuutetuille on kerrottu, että säätiö voi käyttää vuokratuloja vain rakentamistoiminnan kattamiseen eikä mihinkään muuhun säätiön toimintaan.

Ilman tätä säätiömallia valtio ei olisi tullut koko hankkeeseen lainkaan mukaan. Tätä meille valtuutetuille korostettiin joka kerta, kun sairaalahanketta käsiteltiin. Valtiohan ei ole vuosikausiin rahoittanut kunnallisia terveydenhuollon rakennushankkeita, eikä se olisi tukenut tätäkään, vaikka kyseessä on osittain valtakunnallinen hanke. Mutta sitten kun tämä säätiö tuli mukaan kuvioihin, kaikki muuttui kuin taikaiskusta! Hanke alkoikin kelvata valtiolle 40 miljoonan edestä.

Kyllähän tämä tökkii, mutta näin meille valtuutetuille alleviivattiin kesäkuussa: valtio ei anna 40 miljoonaa, jos rakennuksen omistaa HUS edes osittain. Hullua, että HUS ei saa omistaa nurkkaakaan sellaisesta rakennuksesta, jonka rakentamiseen se itsekin lahjoittaa kuitenkin 40 miljoonaa. STM:n lakimies oli ilmoittanut, että valtion lahjoitus tulee "vain säätiölle". HUS:n toimitusjohtaja Linden sanoi, että valtion ehtojen mukaan "kyseessä ei saa olla sellainen investointi, joka lisäisi HUS:n omaisuutta". Edessämme oli siis valinta sen välillä, haluaako HUS hankkeelle 40 miljoonaa valtion rahaa vai ei. Ota tai jätä, ja vain näillä ehdoilla. Pakkohan se oli ottaa.

Lisäksi nimenomaan säätiö oli se, joka sai koko valtionosuusasian edes liikkeelle. Miksei sitten HUS itse yrittänyt saada valtion rahaa? No kun ei kuulemma uskottu vielä jokin aika sitten, että mikään taho saisi valtion rahaa lastensairaalalle... HUS ei ole saanut valtion rahaa sairaaloilleen kymmeneen vuoteen. Aika ontuvaa. Miksei valtio voinut antaa vihjettä yllättäen heränneistä rahoitushaluistaan HUS:n suuntaan vaan sen sijaan se asioi vain ja ainoastaan säätiön kanssa?

Keräystä puuhaavat tahot ovat nyt koonneet faktojaan, jotka löytyvät tästä linkistä. Hieman selittelyn makua, mutta suosittelen lukemaan silti. En itse epäile säätiön toimintaan liittyvään mitään epämääräistä tai hämäräperäistä. Säätiön säännöt rajoittavat sen toimintaa ja tämän säätiön tilejä syynätään varmasti tulevaisuudessa erityisellä huolella. Silti on outoa, että valtio vaatii tällaista säätiökuviota ehtona omalle rahoitusosuudelleen. 

Motiiveja säätiötouhuun voi toki itse kukin arvailla. En sitten tiedä, onko tavoitteena jopa miinuspisteiden jakaminen suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Mutta ehkäpä tässä vaan puuhastellaan lasten terveyden puolesta.


Ei tyylipisteitä

Meille peikkoiltiin ennen äänestystä sitäkin, että koko sairaalahanke kaatuu ilman säätiömallia ja löydämme sitten varmasti nimemme lehtien palstoilta. No minähän en tuollaisia puheita pelkää, mutta tuo nyt vaan kuvastaa erittäin hyvin sitä millaisen ilmapiirin vallitessa tätä asiaa runnottiin valtuustossa eteenpäin. Tästä Iltalehden haastattelusta voi hieman aistia sitä "tyylilajia", mitä tässä asiassa on harrastettu. "Usko nyt se"... ;)


Summa summarum

- Hyvä, että uutta sairaalaa puuhataan tosissaan.
- Sekä keräystä että valtionosuutta ei ole muka mahdollista järjestää suoraan HUS:n omistamalle sairaalalle.
- Kansalaiskeräys on mielestäni ajatuksena ihan ok, vaikka olisihan tuon voinut ennemmin tehdä verovaroin.
- Säätiökuvio taas tuntuu täysin turhalta, mutta siihen oli pakko suostu tai valtio olisi vetänyt osuutensa (40 miljoonaa) pois.
- Eniten outoa on se, ettei valtio olisi lähtenyt hankkeeseen mukaan ilman säätiömallia. Valtio ei siis lähde mukaan julkisiin valtakunnallisiin sairaalahankkeisiin, mutta yksityisen säätiön kelkkaan hypätään kyllä heti?



***************************************************
LISÄYS 31.1.2014 / Aiheeseen liittyviä tuoreita uutisia:

MTV 29.1.2014: "Valtion myöntämä 40 miljoonan euron tuki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uudelle lastensairaalalle on synnyttänyt dominoefektin. Monet muutkin sairaanhoitopiirit haluavat nyt valtionavustusta lastensairaalahankkeilleen."

MTV 30.1.2014: " Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastensairaalan toiminta on poikkeuksellista, eivätkä muiden sairaanhoitopiirien lastensairaaloiden toiminnat ole verrattavissa siihen.
   Kun valtio päätti myöntää HUS:n lastensairaalahankkeelle 40 miljoonan euron avustuksen, muutkin sairaanhoitopiirit intoutuivat hakemaan valtiolta avustusta sairaalahankkeilleen. Kyse on sairaanhoitopiirien mielestä tasa-arvosta.
"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti