Porin SuomiAreena koettu!

Olin tällä viikolla kolme päivää Porin SuomiAreenassa työmatkalla. Keskiviikkona oli työnantajani Finanssialan Keskusliiton järjestämä paneeli otsikolla "Käärinliinoissa ei ole taskuja". Olin yksi panelisteista. Kokemus oli vähän kuin hammaslääkärireissu, mutta nyt se on ihan onnellisesti ohi. Linkki uutisvideoomme on tässä.


Aika kovaan seuraan jouduin/pääsin näin julkiseen paneeliin panelistin roolia toteuttamaan, mutta selvisin! (Alun perin paneelissamme piti olla vieläpä Juha Sipilä, mutta hänhän valitettavasti sairastui.)

Jaana Laitinen-Pesola, Mika Lintilä, Pirre, Juhana Vartiainen

 

Minä ja VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen

Hoivan rahoitusta ruodittiin

Paneelimme aihe oli suosikkini eli hoivan rahoituksen järjestäminen (lähi)tulevaisuudessa. Koko keskustelun voi katsoa MTV3:n Katsomosta tästä linkistä. Itse en ole pystynyt vielä tallennetta katsomaan, kerään rohkeutta.

Tässä kirjallisessa muodossa näkemyksiäni, joita koitin tai ainakin oli tarkoitus keskustelussa sanoa:

Satakunnan Kansan pääkirjoitus 18.7.2013

Kestävyysvaje johtuu ikääntymisestä. Ei siis ole olemassa mitään erillistä mystistä kestävyysvajetta, joka laitettaisiin ensin kuntoon ja sitten vasta murehdittaisiin hoivan rahoitusta. Kestävyysvaje = väestön ikääntymisen aiheuttama aukko kansantaloudessa.

Vallitseva synkkä suhdannetilanne ei siis tarkoita kestävyysvajetta. Meillä olisi kestävyysvaje ihan ilman nykyistä talouden alamäkeäkin.

Mikään kuntarakenne tai sote-uudistus ei sinänsä ratkaise kestävyysvajetta.

Minkään ikäluokan koko ei tietenkään ole minkään ikäluokan syy! Se on vain tilastollinen fakta.

Ikäluokkien kokoerot vaikeuttavat kestävyysvajetta. Ongelma ei ole suurten ikäluokkien suuruus, vaan ennemminkin nykyisten työssä olevien ikäluokkien pienuus.

Ikääntyneiden määrä on jatkossa aiempaa paljon suurempi verrattuna työelämässä olevan väestön määrään. Hoiva on totuttu rahoittamaan työtä verottamalla, mutta väestömäärien suhteiden muuttuessa verotaakka käy kohtuuttomaksi. Paljon rahoitettavaa, vähän rahoittajia.



Meistä koitettiin tehdä myös pahiksia ja minutkin
liitettiin mukaan "La Famigliaan" ;)

Jos mitään ei tehdä, kuntaverot ovat tulevaisuudessa 30 %:n luokkaa. Voin vain kuvitella, mikä itku ja parku Lohjan valtuustosalissakin tuolloin olisi...

Kansalaisten omaisuutta ei pidä ottaa huomioon kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuissa tulevaisuudessakaan. Omaisuuden huomioiminen esim. hoivan asiakasmaksuissa tarkoittaisi omaisuuden ottamista yhteiskunnan haltuun vaikka väkisin.

Omaisuutta pitää kuitenkin voida käyttää hoivan rahoittamiseen vapaaehtoisesti ja nimenomaan siis siten, että yhteiskunta tulee askeleen tai pari kansalaista vastaan esimerkiksi järkevästi hinnoitellun palvelusetelin muodossa.

Hyviä välineitä hyödyntää omaisuutta olisivat etenkin kaikki vakuutusmuotoiset ratkaisut kuten hoivavakuutus ja kertamaksuinen elinikäinen eläkevakuutus. Vakuutusmekanismi tuo taloudellista tehokkuutta ja sen avulla riskejä saadaan hallintaan taloudellisesssa mielessä.

Hoivaan verrattuna eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa. Eläkkeitä varten on jopa rahastoitu jotain. Hoivaa varten taas ei ole olemassa mitään "kansallista hoivarahastoa".

Eläkejärjestelmää joudutaan kuitenkin tulevaisuudessa säätämään eli eläkeikää joudutaan varmasti peukaloimaan tavalla tai toisella ja etuuksien sekä maksujen tasoja joudutaan tarkistamaan. Itse näen nämä ongelmat kuitenkin pienempinä peikkoina suureen hoivamörköön verrattuna.

Kansalaiset ovat meitä poliitikkoja valmiimpia eläkejärjestelmän ikäviinkin uudistuksiin. Poliitikot ovat ehkä turhankin pelokkaita. Itse haluan jatkossakin uskaltaa ilmaista rehellisesti sitä mitä mieltä minä oikeasti olen. Tässä eläkeasiassa on täysin perusteltua asettua nuorempien ikäluokkien asianajajaksi, mutta koen silloinkin samalla ajavani ikääntyvien ikäluokkien etua, tosin mutkan kautta. Kestämätön rahoitustilanne kun käy lopulta aivan kaikille ikäluokille kalliiksi!

Pori hurmasi Pirren!

Porin SuomiAreena oli ylipäänsä kokemuksena todella hyvä. Konsepti on aivan erinomainen: Jazzien kanssa samaan aikaan on kaupungin keskustan puolelle järjestetty moneen paikkaan keskusteluja yhteiskunnallisten teemojen ympärille. Tapahtumien puolivälissä oleva jazzkatu sitten yhdistää kummankin tapahtuman osallistujat. Loistava kokonaisuus. Ihan käy kateeksi Poria noin hienosta ideasta.

Mainoshaastattelu Eetunaukiolla

Tuntui, että Porissa oli tällä viikolla "kaikki" poliitikot ja toimittajat. Kaikki hyväntuulisina kesämielellä. Koko kaupunki oli täynnä kuhinaa. Siis aivan joka nurkalla oli jotain!



Kolmantena päivä sateli,
mutta silti oltiin terassilla :)

Jazziakin kuultiin

Lue lisää...

HINKU säästää luontoa ja rahaa

Uusin Kirjoittajavieras-palstan kolumnini oli Länsi-Uusimaassa 11.7.2013. Se käsitteli ympäristönsuojelua ja HINKU-hanketta:

HINKU säästää luontoa ja rahaa

Lohja liittyi hiilipäästöjä vähentävien HINKU-kuntien joukkoon tänä vuonna. Myönnän suhtautuneeni koko juttuun hieman väsähtäneesti ja ajatelleeni, että siinäpä taas yksi turha maailmanparannuksen ”hankekomiteaprojekti”. 

Mieleni kuitenkin muuttui, kun pääsin työmatkallani tutustumaan Mynämäen kuntaan, joka oli Suomen ensimmäisten HINKU-kuntien joukossa heti hankkeen alkaessa vuonna 2008. Näitä kuntia on nyt 14, Lohja uusimpien joukossa. Kyseessä ei ole vain sinänsä arvokas ympäristön suojelu, vaan HINKUmalla voi myös säästää energiakuluissa merkittävästi. Tämän luulisi kiinnostavan karskeintakin fossiilisten polttoaineiden suosijaa.  

Elämäntapamme suurimmat hiilipäästäjät ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka. HINKU-hankkeessa pyritään siksi alentamaan etenkin niiden päästöjä. HINKU-kunnat toimivat edelläkävijöinä ja ikään kuin pienoislaboratorioina. Uusissa ratkaisuissa otetaan huomioon niin ympäristö kuin taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Kunta, elinkeinoelämä, kuntalaiset ja asiantuntijat ideoivat yhdessä kustannustehokkaita ratkaisuja. Samalla vahvistetaan kuntien elinvoimaisuutta ja lisätään kysyntää ilmastomyönteiselle teknologialle.

HaNi-halli, jossa aurinkokeräimet

HINKU oli otettu Mynämäellä huomioon monissa suurissa kohteissa. Uuden liikuntahallin katolla on aurinkokeräimet, joilla täytetään koko hallin lämpimän käyttöveden tarve maalis-lokakuussa.

Lasse Keskitalo

 Paikallinen tomaatinviljelijä oli vaihtanut kasvihuoneiden öljylämmityksen kierrätyspuun biolämpöön. Polttoaine on esimerkiksi käytettyjen kuormalavojen puuta. Näin saadaan suomalaisen tomaatin
hiilijalanjälki espanjalaista   pienemmäksi. Kotimaisen tomaatin kilohinta ei tälläkään tipu alle ulkomaisen, mutta energialähteen vaihto on ollut taloudellisesti kannattavaa. 

Laitoskeittiöissä Mynämäellä on puuroriisi vaihtunut ohraksi ja puuromaito kasvispohjaiseksi, jolloin on saatu puuron hiilipäästöt tippumaan 30 % ja samalla on saatu rahallisiakin säästöjä. Etätyön edistämiseksi Mynämäellä oli meneillään kokeilu yhteisötyötilan mahdollisuuksista. Työmatkojen kimppakyytejä varten oli nettipalvelu. Katujen LED-valaistus oli kokeilussa.

Aurinkokeräimet omakotitalossa

Suurimman vaikutuksen Mynämäellä teki kuitenkin kuntalaisten aito into ruohonjuuritason HINKU-toimintaan. Moni asukas on vaihtanut esimerkiksi öljylämmityksen maalämpöön. Uutena juttuna oli nousussa aurinkokeräinten asentaminen käyttöveden lämmitystä varten. Erinomainen idea oli kuntalaisten vuosittain järjestämä ”energiakävely”, jonka suosio on suuri. Kävelyllä kierretään muutaman kilometrin reitti, jonka varrella eri asuintalojen ja muiden kohteiden edustajat esittelevät energiapihejä ratkaisujaan, kertovat kokemuksistaan ja antavat asennusvinkkejä. Kuunnellessani erään kohteen pihalla tietoa aurinkokeräimistä, jotka ovat siis eri asia kuin sähköä tuottavat aurinkopaneelit, alkoi kummasti tehdä mieli asentaa sellaiset vedenlämmittimet omaan kotiin Lohjalle… Niin tarttuvaa oli kuntalaisten HINKU-into! 

Ympäristön varjeleminen kuuluu meille kaikille. Pienillä arkisillakin teoilla on merkitystä, vaikkei siltä ehkä tunnukaan maailman isoista ympäristötuhoista kuullessa. Silti on yritettävä ja tehtävä jatkuvasti viisaita valintoja. Asian voi ajatella näinkin: säästämällä omissa energialaskuissani voin samalla tulla suojelleeksi yhteistä luontoamme. Haitanneeko tuo mitään.

Piritta Poikonen
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (ps)
www.pirittapoikonen.com

***********

Ravean tilalla matkamme isännän maatalousopissa

YLEn Alueuutiset teki vierailustamme jutun TV-uutisiin, mutta lähetyksen nettikatseluaika on jo valitettavasti päättynyt:

Lue lisää...

Ei kiitos laaja-alaiselle yhteisvastuulle

Olen töissä Finanssialan Keskusliitossa ja mieltäni luonnollisesti painaa suomalaisen pankki- ja vakuutusalan pärjääminen eurooppalaisen sääntelypaineen ja jatkuvien lisävaatimusten alla. Suomalaiset tavalliset asuntolainojamme hoitavat pankit sekä kotejamme ja autojamme vakuuttavat vakuutusyhtiöt eivät ole finanssi- eikä eurokriisin syypäitä, eikä niiden elintila saa käydä liian ahtaaksi eikä toiminta kohtuuttoman vaikeaksi.

EU-komissio julkisti tänään, 10.7.2013, ehdotuksensa eurooppalaisesta pankkien kriisinratkaisumekanismista. Ehdotus ei kaikilta osin ihan tyydytä suomalaista toimialaa. Tässä pääosin Finanssialan Keskusliiton eli lyhyemmin FK:n tiedotteesta napattua tietoa:

FK kannattaa sinänsä mekanismin luomista, mutta yhteisen kriisirahaston sijaan mekanismin rahoituksen pitäisi perustua kansallisiin rahastoihin. Lisäksi pankkien taseet on puhdistettava ongelmaeristä ennen mekanismin käyttöönottoa.

Komission esityksen mukaan yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki pankkiunionimaiden pankit. Uusi yhteinen kriisinratkaisuneuvosto valmistelee kriisinhoitotoimia koskevat päätökset ja valvoo niiden toimeenpanoa. Varsinainen päätöksentekijä on komissio. Kriisitoimien rahoittamisessa nojataan ensisijaisesti pankkien omistajiin ja velkojiin, kuten pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä esitetään (ns. bail-in). Mikäli lisävaroja tarvitaan, ne saadaan yhteisestä kriisirahastosta, johon kerätään pankeilta varoja riskiperusteisilla maksuilla. Komission esityksen mukaan mekanismi aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa.

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on keskeinen osa hyvin toimivaa pankkiunionia. Suomessa ollaan tyytyväisiä siihen, että komissio on antanut esityksensä. Yhteinen pankkivalvonta tarvitsee rinnalleen yhteisen kriisinratkaisumekanismin, joka takaa pankkien yhdenmukaisen kohtelun kriisitilanteissa.

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on tarpeen, mutta EU-komissio ei ole sopiva mekanismin ylimmäksi päätöksentekijäksi. FK vastustaa yhteisen kriisirahaston perustamista. Se merkitsisi hyvin laaja-alaista yhteisvastuuta pankkiunioniin kuuluvien pankkien ja viime kädessä niiden asiakkaiden välillä. Kansallisten kriisirahastojen verkosto olisi parempi ratkaisu.

Kaikki pankkiunioniin kuuluvat pankit on saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi otetaan käyttöön. Tämä vie väistämättä aikaa, minkä vuoksi komission esittämä aikataulu ei ole realistinen. Kaikkien pankkien on täytettävä asetetut vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset, ja niiden taseet on puhdistettava ongelmaeristä. Pääomittamisen ja taseiden puhdistamisen pitää olla pankkien omistajien ja kotimaiden vastuulla.

* * * * *

HS uutisoi aiheesta otsikolla "Komissio haluaa sananvallan pankkien alasajossa".

Talouselämän mukaan myös Saksan valtiovarainministeriö on jo kertonut vastustavansa komission ehdotusta.

Aiemmin päivällä tämän asian kuvailtiin olevan "suurin määräysvallan siirto EU:n historiassa". Nämä eivät nyt siis ole mitään etäisiä pikkujuttuja. Nyt yritetään runnoa tällaista yhteisvastuuta ja tyrkkiä meitä väkisin kohti liittovaltiota. Näin se tapahtuu.

Lue lisää...