MRL eli maankäyttö- ja rakennuslaki
Tässähän on nyt päässyt tutustumaan maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon en ole juurikaan opintojen jälkeen joutunut koskemaan. Itselleni oudon juridiikan alan jargonin opettelussa on omat vaikeutensa. Ensi lukemalta en meinannut havaita esimerkiksi eroa "vähittäiskaupan suuryksikön" ja "merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön" välillä. Kai niillä joku ratkaisevat ero tässä jutussa oli ;)
Tämä uuteen jargoniin tutustuminen on itselleni hyvä muistutus taas siitä, että kun paasaan minulle tutuista vanhushoivan uusista rahoitusmalleista ja lisäeläkkeiden verotuksesta, niin pitäisi osata pitää oma puhe ymmärrettävällä tasolla ja käyttää normaaleja sanoja...
Tonttien hinnoittelusta
Kävimme läpi kolme esimerkkiä tonttien hinnoittelusta. Siinä missä jossain päin kuntaa tonteista saadaan hyvinkin maan hinta, kunnallistekniikan rakennuskustannukset ja vähän ekstraakin takaisin, toisaalla kunta joutuu myymään tontteja tappiolla. Onko tämä nyt oikein?
Intuitiivinen ajatus on, että tontteja ei pitäisi koskaan myydä tappiolla, vaan vähintään maan hinta ja kunnallistekniikan rakentamiseen uponneet rahat pitää saada takaisin. Ja jos ei näytetä saatavan, on valittu ilmeisen väärä sijainti tonteille. Kysyntä ei riitä ja eurot sen kertovat selkeimmin.
Sijaintihan ei tietenkään pääasiassa ratkaise kunnallistekniikan rakentamisen hintaa, vaan maaperäolosuhteet. Kallioon on putkia vaikeampi kaivaa kuin soramaahan. Mutta mitä tiheämpään rakennuksia tulee (ja mitä lähemmäs jo olemassa olevaa runkoa), sen halvemmalla per rakennus kunnallistekniikka tulee valmiiksi, kun putkistoille ja teille on paljon käyttöä ja siten paljon kustannusten jakajia.
Jos taas halutaan kehittää kuntaa tasapuolisesti, joudumme vain sietämään sen, että toisilla alueilla kaupunki myy tontteja tappiolla ja toisaalla saadaan jopa voittoa tehtyä. Itse olen tuosta tasapuolisesta kehittämisestä sitä mieltä, että se ei saa olla jääräpäistä eikä millimetrioikeudenmukaisuutta. On kehitettävä kehityskelpoisia alueita ja todellakin: voi olla, että kunnan kaikki nurkat eivät ole yhtä kehityskelpoisia. Suomessa on jo maksettu kovaa hintaa siitä, että koko maata on mantranomaisesti hoettuna haluttu kehittää tasapuolisesti ja koko maa on haluttu pitää asuttuna. Peräti 90 % niistä asuinnneliöistä, jotka ovat nyt asuinkäytössä, on rakennettu sotien jälkeen. Emmekä silti asu mitenkään kovin väljästi. Ja ne neliöt rakennetaan tulevaisuudessakin taas uusiksi: hurjimmissa arvioissa meillä on tällä hetkellä miljoona asuntoa väärällä paikalla. Jälkiviisaus on helppoa - ja varmasti monet noista miljoonasta asunnosta ovat aikoinaan olleet kuitenkin ihan oikealla paikalla. Järki ja markkinavoimat saisivat kuitenkin mielestäni ohjata tätä rakentamisen kehitystä nykyistä enemmän ja tunnepitoinen pitäytyminen vanhentuneissa totuuksissa pitäisi lopettaa.
Joissain tilanteissa tappiolla myyminen saattaa kuitenkin olla kaupungille kannattavaa, jos uusia alueita tehdään siten, että ne tukevat ja tehostavat jo olemassa olevan infran hyödyntämistä. Esimerkiksi jonkun päiväkodin tai koulun vaikutuspiiriin saattaa olla kannattavaa kaavoittaa lisää, vaikkei yksittäisistä tonteista kaupunki saisikaan suoraan omiaan pois. Mutta saa sitten mutkan kautta. Jos taas alueella ei ole lähimaillakaan palveluja, ei kaupungin näkökulmasta tonttien myyminen sellaisesta paikasta ole kannattavaa oikeastaan millään (siis edes etäisesti realistisella) voitollakaan.
Tähän väliin muistutan, että olen suuri haja-asutusrakentamisen ystävä. Mutta ajatteluni lähtee uudisrakentamisen osalta nykyistä lainsäädäntöä huomattavasti radikaalimmin "omalla vastuulla" -tyyppiseltä pohjalta. Eli jos rakennetaan palvelujen ulottumattomiin, pitäisi itse sitoutua pääsemään niiden palveluiden äärelle. Vaarallista ajattelua, mutta reilua, eikö? Parempi sekin kuin että haja-asutusrakentaminen lopetetaan ELYjen mahtikäskyillä tätä menoa muuten kokonaan!
Mihinkäs niitä vuokra-asuntoja?
Olen tähän mennessä kuullut monesta suunnasta melkein pelkästään puhetta siitä, mihin ja miten Lohjalle saadaan houkuteltua "hyviä veronmaksajia". Ökytontteja ehdotellaan kaavoitettavaksi milloin minnekin. Vuokra-asunnoista ei sanota oikein sanaakaan...
Itseäni jäi mietityttämään (ja kysymyksen olenkin tästä jo ilmoille heittänyt), kun oppositio juuri teki välikysymyksen edullisesta vuokra-asumisesta, että missäs viipyvät ehdotukset siitä, mihin niitä vuokra-asuntoja Lohjalle seuraavaksi tehdään. Yhden puolivakavan ehdotuksen tähän sain ihan politiikan ulkopuoliselta taholta: Haikariinhan niitä voisi tehdä. Hmmm. Joka tapauksessa toivoisin, että välikysymysten hengen mukaisia toimia ollaan valmiita aktiivisesti edistämään myös kuntatasolla.
Itse kaipaan Lohjalle ihan tavallisia uusia asukkaita. Hieman etoo koko jaottelu "hyviin ja huonoihin veronmaksajiin".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti