HUS:n valtuuston kokous

Eilen oli HUS:n valtuuston ensimmäinen kokous. Valtuusto on HUS:n ylin päättävä elin. Meitä lohjalaisia on valtuustossa kaksi, toinen on Kokoomuksesta, ääniä meillä on käytössä yhteensä 41/1089. Samoin meitä Perussuomalaisten edustajia on koko valtuustossa yhteensä vain kaksi, toinen edustaja tulee Vantaalta. Itse en koko HUS:n valtuutetun paikkaa ollut edes havittelemassa vaalien jälkeen, mutta se nyt vaan tuli eteen. Otan toki haasteen vastaan ja kiitän luottamuksesta! Ja raivaan tälle aikaa jostain. Onneksi minun täytyy siviilityönikin puolesta olla perillä esim. SOTE-uudistuksesta ja potilasdirektiivistä.

Saimme kokouksessa kuulla tuhdit infopaketit HUS:sta, sen taloudesta ja uuden lastensairaalan rakennushankkeesta.

Itse päätösasiat etenivät kokouksessa kuin juna, sillä suurin osahan oli nimitysjuttuja, jotka oli etukäteen sovittu puolueiden välisissä neuvotteluissa. Tulin nimitetyksi HUS:n tarkastuslautakunnan varajäseneksi. Vaalilautakunnan jäsenet oli kuitenkin yllättäen etukäteen nimeämättä ja siinä viiden jäsenen nimiä puserrettaessa sain työntöä Lohjan Kokoomuksen suunnalta ja olen nyt sitten myös vaalilautakunnan jäsen, kiitoskiitos ;) Tuo vaalilautakunta ei yleensä juuri kokoonnu eli ihan mahdotonta lisätyötä tuosta ei tullut. Mutta ihan kivaa lohjalaista yhteistyötä tässä nimityskuviossa.

Tunnelma HUS:n valtuustossa oli erilainen kuin Lohjan valtuustossa. HUS:ssa oli jotenkin rennompaa ja puheet tavallaan ideologisempia, mistä minä pidän silloin kun ideologinen "junttaus" pysyy kohtuuden rajoissa. En siis lähtökohtaisesti pidä ideologisuutta asiana, joka estäisi todellisuuden ymmärtämistä, mutta joku tolkku on oltava. Tai oikeastaan kyky kuulla (ei vain kuunnella) ja työstää myös toisenlaisen ideologian edustajan argumentointia on ratkaisevaa.

Uusi lastensairaala

Ainoa asia, mistä HUS:n valtuustossa varsinaisesti keskusteltiin, oli uuden lastensairaalan rakennushanke. Käynnissähän on kansalaiskeräys, jonka mainoskampanjaa pidettiin hieman liian rankkana. Kampanjassahan toitotetaan, että nykyinen sairaala hajoaa käsiin. Tämä on aiheuttanut mm. yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta, että mitäs nyt, kun se sairaala on ihan hajonnut. Tilastoista kuitenkin näkee, että esim. lasten sydänkirurgian tuokset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa, vaikka lastensairaalan tilat eivät ihan priimat olekaan. Lisäksi kampanjasta voi saada sen kuvan, että se yksin ratkaisee hankkeen kohtalon. Keräyksellä on iso merkitys, sillä katetaan n. 25 % kustannuksista, mutta ilman keräystäkin sairaala rakennettaisiin  - tosin vasta 5 vuotta myöhemmin. Keskusteluissa kävi myös ilmi, että ei kunnilta ole kunnolla kysytty, olisivatko ne olleet valmiita rahoittamaan uuden lastensairaalan isommalla osuudella/nopeammin. Nyt on vain oletettu (aiheellisestiko...?), että eivät olisi olleet.

Joka tapauksessa: keräys on käynnissä, hieno homma. Miksei meidän pohjoismaiseen hyvinvointimalliin mahtuisi sekaan myös hiukkanen hyväntekeväisyyttä, edes tällaisessa poikkeustapauksessa? Tiedän kyllä ne ajatukselliset kahnaukset tässä kuviossa. Mutta menkööt tämän kerran tällä hyväntekeväisyystyylillä - ei se vielä koko systeemiä romuta eikä tuo Amerikan mallia meille ;) Ja onhan HUS:lla muutenkin kanava lahjoituksille ja vielä erikseen lasten yksiköille. Tätä taustaa vasten tuntuu toki oudolta ne eiliset HUS:n selitykset, että tässä pitää olla erillinen säätiö ja ulkopuolinen tukiyhdistys, koska HUS ei muka voisi itse rahankeräyslain nojalla kerätä rahaa. Jaa-a, eiköhän tuohon joku keino olisi löydettävissä ja olisikohan ainakin syytä tarkistaa lainsäädäntöämme tältä osin? Tässähän nyt on kuitenkin maan hallituskin mukana. Lakimuutos kehiin. En toisaalta näe kamalia peikkoja tässä säätiöhommassakaan... en tosin ole säätiöekspertti.

Kyseessä tulee olemaan myös yksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahanke. Maan hallituskin heltisi siis antamaan hankkeelle 40 miljoonaa euroa kehysriihessä viime viikolla. Asian ympärille on nyt perustettu myös säätiö, joka tulee omistamaan rakennuksen ja luovuttaa sen HUS:n käyttöön. HUS vastaa rakennuksen juoksevista kustannuksista. Lahjoittajat eivät tule siis mitenkään ohjaamaan HUS:n toimintaa. Kun rahoitus alkaa olla kasassa, suurin ongelma on enää löytää sopiva kohta sairaalalle Meilahden kampuksen alueelta. Vai mistä muualta?

Itse yhdyn siihen kokouksessa esitettyyn mielipiteeseen, että rakennuksen suunnittelua pitäisi ohjata pragmaattisuus: mihin sitä rakennusta käytetään, miten sitä huolletaan, miten se kestää. WAU-elementit voi rajoittaa pääaulaan. Ei sen ruma tarvitse olla, mutta ennen kaikkea sen on oltava toimiva, kestävä ja kätevä huoltaa.


Edit.: HS 31.3.2013 kirjoitti aiheesta tällaisen jutun.