HUS:n valtuuston kokous

Eilen oli HUS:n valtuuston ensimmäinen kokous. Valtuusto on HUS:n ylin päättävä elin. Meitä lohjalaisia on valtuustossa kaksi, toinen on Kokoomuksesta, ääniä meillä on käytössä yhteensä 41/1089. Samoin meitä Perussuomalaisten edustajia on koko valtuustossa yhteensä vain kaksi, toinen edustaja tulee Vantaalta. Itse en koko HUS:n valtuutetun paikkaa ollut edes havittelemassa vaalien jälkeen, mutta se nyt vaan tuli eteen. Otan toki haasteen vastaan ja kiitän luottamuksesta! Ja raivaan tälle aikaa jostain. Onneksi minun täytyy siviilityönikin puolesta olla perillä esim. SOTE-uudistuksesta ja potilasdirektiivistä.

Saimme kokouksessa kuulla tuhdit infopaketit HUS:sta, sen taloudesta ja uuden lastensairaalan rakennushankkeesta.

Itse päätösasiat etenivät kokouksessa kuin juna, sillä suurin osahan oli nimitysjuttuja, jotka oli etukäteen sovittu puolueiden välisissä neuvotteluissa. Tulin nimitetyksi HUS:n tarkastuslautakunnan varajäseneksi. Vaalilautakunnan jäsenet oli kuitenkin yllättäen etukäteen nimeämättä ja siinä viiden jäsenen nimiä puserrettaessa sain työntöä Lohjan Kokoomuksen suunnalta ja olen nyt sitten myös vaalilautakunnan jäsen, kiitoskiitos ;) Tuo vaalilautakunta ei yleensä juuri kokoonnu eli ihan mahdotonta lisätyötä tuosta ei tullut. Mutta ihan kivaa lohjalaista yhteistyötä tässä nimityskuviossa.

Tunnelma HUS:n valtuustossa oli erilainen kuin Lohjan valtuustossa. HUS:ssa oli jotenkin rennompaa ja puheet tavallaan ideologisempia, mistä minä pidän silloin kun ideologinen "junttaus" pysyy kohtuuden rajoissa. En siis lähtökohtaisesti pidä ideologisuutta asiana, joka estäisi todellisuuden ymmärtämistä, mutta joku tolkku on oltava. Tai oikeastaan kyky kuulla (ei vain kuunnella) ja työstää myös toisenlaisen ideologian edustajan argumentointia on ratkaisevaa.

Uusi lastensairaala

Ainoa asia, mistä HUS:n valtuustossa varsinaisesti keskusteltiin, oli uuden lastensairaalan rakennushanke. Käynnissähän on kansalaiskeräys, jonka mainoskampanjaa pidettiin hieman liian rankkana. Kampanjassahan toitotetaan, että nykyinen sairaala hajoaa käsiin. Tämä on aiheuttanut mm. yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta, että mitäs nyt, kun se sairaala on ihan hajonnut. Tilastoista kuitenkin näkee, että esim. lasten sydänkirurgian tuokset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa, vaikka lastensairaalan tilat eivät ihan priimat olekaan. Lisäksi kampanjasta voi saada sen kuvan, että se yksin ratkaisee hankkeen kohtalon. Keräyksellä on iso merkitys, sillä katetaan n. 25 % kustannuksista, mutta ilman keräystäkin sairaala rakennettaisiin  - tosin vasta 5 vuotta myöhemmin. Keskusteluissa kävi myös ilmi, että ei kunnilta ole kunnolla kysytty, olisivatko ne olleet valmiita rahoittamaan uuden lastensairaalan isommalla osuudella/nopeammin. Nyt on vain oletettu (aiheellisestiko...?), että eivät olisi olleet.

Joka tapauksessa: keräys on käynnissä, hieno homma. Miksei meidän pohjoismaiseen hyvinvointimalliin mahtuisi sekaan myös hiukkanen hyväntekeväisyyttä, edes tällaisessa poikkeustapauksessa? Tiedän kyllä ne ajatukselliset kahnaukset tässä kuviossa. Mutta menkööt tämän kerran tällä hyväntekeväisyystyylillä - ei se vielä koko systeemiä romuta eikä tuo Amerikan mallia meille ;) Ja onhan HUS:lla muutenkin kanava lahjoituksille ja vielä erikseen lasten yksiköille. Tätä taustaa vasten tuntuu toki oudolta ne eiliset HUS:n selitykset, että tässä pitää olla erillinen säätiö ja ulkopuolinen tukiyhdistys, koska HUS ei muka voisi itse rahankeräyslain nojalla kerätä rahaa. Jaa-a, eiköhän tuohon joku keino olisi löydettävissä ja olisikohan ainakin syytä tarkistaa lainsäädäntöämme tältä osin? Tässähän nyt on kuitenkin maan hallituskin mukana. Lakimuutos kehiin. En toisaalta näe kamalia peikkoja tässä säätiöhommassakaan... en tosin ole säätiöekspertti.

Kyseessä tulee olemaan myös yksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlahanke. Maan hallituskin heltisi siis antamaan hankkeelle 40 miljoonaa euroa kehysriihessä viime viikolla. Asian ympärille on nyt perustettu myös säätiö, joka tulee omistamaan rakennuksen ja luovuttaa sen HUS:n käyttöön. HUS vastaa rakennuksen juoksevista kustannuksista. Lahjoittajat eivät tule siis mitenkään ohjaamaan HUS:n toimintaa. Kun rahoitus alkaa olla kasassa, suurin ongelma on enää löytää sopiva kohta sairaalalle Meilahden kampuksen alueelta. Vai mistä muualta?

Itse yhdyn siihen kokouksessa esitettyyn mielipiteeseen, että rakennuksen suunnittelua pitäisi ohjata pragmaattisuus: mihin sitä rakennusta käytetään, miten sitä huolletaan, miten se kestää. WAU-elementit voi rajoittaa pääaulaan. Ei sen ruma tarvitse olla, mutta ennen kaikkea sen on oltava toimiva, kestävä ja kätevä huoltaa.


Edit.: HS 31.3.2013 kirjoitti aiheesta tällaisen jutun.

Lue lisää...

Kaupunkisuunnittelullista pohdintaa

Tällä viikolla (26.3.2013) oli kaupunkisuunnittelulautakunnan ylimääräinen kokous. Tärkein aihe oli taajamaosayleiskaavan hyväksyminen. Valtuusto oli jo hyväksynyt kaavan lokakuussa 2012, mutta koska ELY-keskus oli tehnyt valituksen, asiaa pitää vielä hieman säätää Lohjalla. Määräaika uudelle valtuuston päätökselle on 6 kk, joten siksi nyt oli pikapikaa pidettävä tämä ylimääräinen lautakunnan kokous. Ongelma liittyy Lempolan kauppakeskittymään tulossa olevien kauppojen kokoon. Maakuntakaavan määräyksiä on nyt muutettu niin, että kaupat tarvittaessa mahtuvat ja kaavat natsaavat keskenään. Hyväksyimme esityksen taajamaosayleiskaavasta mukisematta.

MRL eli maankäyttö- ja rakennuslaki

Tässähän on nyt päässyt tutustumaan maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon en ole juurikaan opintojen jälkeen joutunut koskemaan. Itselleni oudon juridiikan alan jargonin opettelussa on omat vaikeutensa. Ensi lukemalta en meinannut havaita esimerkiksi eroa "vähittäiskaupan suuryksikön" ja "merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön" välillä. Kai niillä joku ratkaisevat ero tässä jutussa oli ;)

Tämä uuteen jargoniin tutustuminen on itselleni hyvä muistutus taas siitä, että kun paasaan minulle tutuista vanhushoivan uusista rahoitusmalleista ja lisäeläkkeiden verotuksesta, niin pitäisi osata pitää oma puhe ymmärrettävällä tasolla ja käyttää normaaleja sanoja...

Tonttien hinnoittelusta

Kävimme läpi kolme esimerkkiä tonttien hinnoittelusta. Siinä missä jossain päin kuntaa tonteista saadaan hyvinkin maan hinta, kunnallistekniikan rakennuskustannukset ja vähän ekstraakin takaisin, toisaalla kunta joutuu myymään tontteja tappiolla. Onko tämä nyt oikein?

Intuitiivinen ajatus on, että tontteja ei pitäisi koskaan myydä tappiolla, vaan vähintään maan hinta ja kunnallistekniikan rakentamiseen uponneet rahat pitää saada takaisin. Ja jos ei näytetä saatavan, on valittu ilmeisen väärä sijainti tonteille. Kysyntä ei riitä ja eurot sen kertovat selkeimmin.

Sijaintihan ei tietenkään pääasiassa ratkaise kunnallistekniikan rakentamisen hintaa, vaan maaperäolosuhteet. Kallioon on putkia vaikeampi kaivaa kuin soramaahan. Mutta mitä tiheämpään rakennuksia tulee (ja mitä lähemmäs jo olemassa olevaa runkoa), sen halvemmalla per rakennus kunnallistekniikka tulee valmiiksi, kun putkistoille ja teille on paljon käyttöä ja siten paljon kustannusten jakajia.

Jos taas halutaan kehittää kuntaa tasapuolisesti, joudumme vain sietämään sen, että toisilla alueilla kaupunki myy tontteja tappiolla ja toisaalla saadaan jopa voittoa tehtyä. Itse olen tuosta tasapuolisesta kehittämisestä sitä mieltä, että se ei saa olla jääräpäistä eikä millimetrioikeudenmukaisuutta. On kehitettävä kehityskelpoisia alueita ja todellakin: voi olla, että kunnan kaikki nurkat eivät ole yhtä kehityskelpoisia. Suomessa on jo maksettu kovaa hintaa siitä, että koko maata on mantranomaisesti hoettuna haluttu kehittää tasapuolisesti ja koko maa on haluttu pitää asuttuna. Peräti 90 % niistä asuinnneliöistä, jotka ovat nyt asuinkäytössä, on rakennettu sotien jälkeen. Emmekä silti asu mitenkään kovin väljästi. Ja ne neliöt rakennetaan tulevaisuudessakin taas uusiksi: hurjimmissa arvioissa meillä on tällä hetkellä miljoona asuntoa väärällä paikalla. Jälkiviisaus on helppoa - ja varmasti monet noista miljoonasta asunnosta ovat aikoinaan olleet kuitenkin ihan oikealla paikalla. Järki ja markkinavoimat saisivat kuitenkin mielestäni ohjata tätä rakentamisen kehitystä nykyistä enemmän ja tunnepitoinen pitäytyminen vanhentuneissa totuuksissa pitäisi lopettaa. 

Joissain tilanteissa tappiolla myyminen saattaa kuitenkin olla kaupungille kannattavaa, jos uusia alueita tehdään siten, että ne tukevat ja tehostavat jo olemassa olevan infran hyödyntämistä. Esimerkiksi jonkun päiväkodin tai koulun vaikutuspiiriin saattaa olla kannattavaa kaavoittaa lisää, vaikkei yksittäisistä tonteista kaupunki saisikaan suoraan omiaan pois. Mutta saa sitten mutkan kautta. Jos taas alueella ei ole lähimaillakaan palveluja, ei kaupungin näkökulmasta tonttien myyminen sellaisesta paikasta ole kannattavaa oikeastaan millään (siis edes etäisesti realistisella) voitollakaan.

Tähän väliin muistutan, että olen suuri haja-asutusrakentamisen ystävä. Mutta ajatteluni lähtee uudisrakentamisen osalta nykyistä lainsäädäntöä huomattavasti radikaalimmin "omalla vastuulla" -tyyppiseltä pohjalta. Eli jos rakennetaan palvelujen ulottumattomiin, pitäisi itse sitoutua pääsemään niiden palveluiden äärelle. Vaarallista ajattelua, mutta reilua, eikö? Parempi sekin kuin että haja-asutusrakentaminen lopetetaan ELYjen mahtikäskyillä tätä menoa muuten kokonaan!

Mihinkäs niitä vuokra-asuntoja?

Olen tähän mennessä kuullut monesta suunnasta melkein pelkästään puhetta siitä, mihin ja miten Lohjalle saadaan houkuteltua "hyviä veronmaksajia". Ökytontteja ehdotellaan kaavoitettavaksi milloin minnekin. Vuokra-asunnoista ei sanota oikein sanaakaan...

Itseäni jäi mietityttämään (ja kysymyksen olenkin tästä jo ilmoille heittänyt), kun oppositio juuri teki  välikysymyksen edullisesta vuokra-asumisesta, että missäs viipyvät ehdotukset siitä, mihin niitä vuokra-asuntoja Lohjalle seuraavaksi tehdään. Yhden puolivakavan ehdotuksen tähän sain ihan politiikan ulkopuoliselta taholta: Haikariinhan niitä voisi tehdä. Hmmm. Joka tapauksessa toivoisin, että välikysymysten hengen mukaisia toimia ollaan valmiita aktiivisesti edistämään myös kuntatasolla.

Itse kaipaan Lohjalle ihan tavallisia uusia asukkaita. Hieman etoo koko jaottelu "hyviin ja huonoihin veronmaksajiin".

Lue lisää...

Nahkurintorin kauppakeskuksen yleisötilaisuus

Kuva: www.ncc.fi

Nahkurintorille kaavaillun kauppakeskuksen suunnitelmia esiteltiin tänään yleisötilaisuudessa Lohjan pääkirjastolla. Yleisöä oli tupa täynnä. Tilaisuus ei ollut mitenkään myrskyisän vastustava tunnelmaltaan, vaikka yleensähän tällaiset kaupungin keskustaan vaikuttavat rakennushankkeet saavat hankkeiden tiukat vastustajat liikkeelle tyytyväisten ja neutraalisti suhtautuvien pysyessä sivussa. Tunnelma oli tänään sanoisinko asiallisen epäileväinen ja asiallisia kyselevä, mutta myös positiivisia kommentteja kuultiin. Itse en käyttänyt puheenvuoroja, sillä olin mukana vain seuraamassa kuntalaisten ja hankkeen puuhaajien välistä dialogia. Kuuntelemassa.

Itse suhtaudun hankkeeseen positiivisesti ja luotan suunnitteluvastuun ammattilaisten käsiin niin keskuksen ulkonäön, kaupallisten toimintojen kuin liikennejärjestelyjen suhteen. Mielestäni rakennuttaja NCC:n edustajat ovat suhtautuneet kaupungin hallinnon ja asukkaiden suunnalta tulleisiin toiveisiin ja ideoihin positiivisesti. Esimerkiksi kun tänään kysyttiin, mitä palveluita keskukseen tulee ikäihmisille, vastaus piti sisällään ajatuksen siitä, että kauppakeskuksen puolesta sinne voi tulla ihan mitä vaan ikäihmisten suosimia palveluita, mille vaan yrittäjä löytyy. Mitähän ne palvelut vaan voisivat olla? Helppoja veikkauksia tällaisista kaupallisista palveluista ovat kahvilat ja ruokakaupat, mutta kyllä vaatetus ja käyttötavarat kiinnostavat ikäihmisiäkin. Uskon kauppiaiden laittavan tarjolle sitä, mille kysyntää Lohjalla on, olivatpa tuotteiden kysyjät minkä ikäisiä tahansa! Eihän kauppa muuten kannata. Tilojen esteettömyys on tietenkin itsestään selvä asia.

Piristää koko keskustaa

Uskon siihen, että keskuksen tulo kehittää koko Lohjan keskustaa. Monet liiketilat ovat tällä hetkellä keskustassa tyhjillään, koska ne eivät sijaintinsa, kuntonsa, kokonsa tai hintansa puolesta vastaa Lohjalle haluavien yrittäjien tarpeita. Saamme siis uuteen kauppakeskukseen ihan uusia yrittäjiä. Ja siltä osin kuin uuden keskuksen tulo tyhjentää vanhoja liiketiloja (esim. Keskon suuri ruokamarketti siirtyy uuteen keskukseen), ne vanhat tilat täytyy muokata taas muita uusia yrittäjiä houkutteleviksi, ja näin koko keskusta pikku hiljaa uusiutuu - myös vanhojen seinien sisältä. Jos keskusta ei muutu vetovoimaisemmaksi, loputkin yrittäjät häipyvät kaupungin ulkopuolella oleviin keskuksiin ja pahimmillaan Lohjan rajojen ulkopuolelle.

Itseäni viehättää se, että vanha apteekkarin talo jää kauppakeskuksen yhteyteen ja saa hieman ilmatilaa myös toiselle puolelleen. Nykyäänhän viereinen uudempi ja ei-niin-nätti rakennus on siinä aivan kiinni. Apteekkarin taloon tulee ehkä joitain erikoisliikkeitä, ehkä ravintolatoimintaa - tai ehkä peräti kauppahalli, mikä siihen vanhaan rakennukseen sopisikin oikein hyvin ajatuksellisesti. Samoin on hyvä, että Nahkurintallin rakennus säilyy. Kauppakeskuksen pääsisäänkäynti avautuu Laurinkadun kulmaan siten, että se näkyy torille. Tämäkin on hyvä juttu ja sitoo keskustaa tiiviimmäksi.

Jos hyvin rankasti sanon, niin eihän Lohjan keskusta ole kovin kaunis. Lohjan muu ympäristö on aivan upeaa, mutta keskusta on monin paikoin aika nuhjaantunut. Tuskin tämä kauppakeskus sitä yhtään rumentaa. Päinvastoin, jos hyvä kehitys nytkähtää liikkeelle, saattavat muutkin kohdat keskustasta alkaa kukoistaa.

Ei jättiläinen, mutta kuitenkin iso

Kauppakeskus ei ole kokoluokaltaan suurensuuri, mutta kuitenkin 15 000 m2 ja 50 liikettä vetävä. 50 % tiloista on jo nyt "henkisesti varattu", mutta sopimuksia ei ole vielä viety ihan loppuun asti, koska edelleen on epävarmaa, toteutuuko hanke, vaikka kaikki menisikin kaavan osalta putkeen. NCC haluaa löytää keskukselle omistajan ennen kuin keskusta aletaan rakentaa. Ollaan toiveikkaita omistajan löytymisen suhteen näin taloudellisesti ankeina aikoina. Ja vaikka Lohja ei tällä hetkellä ole kasvava kaupunki, niin eipä ole juuri muutkaan Uudenmaan kunnat. Ja tuskin keskuksen rakentamatta jättäminen olisi mikään piristysruiske Lohjan kehitykselle...!

Autopaikkoja on tulossa 350 eli puolet Prisman paikkamäärästä. Tällä hetkellä kaavailuissa olisi 3 tunnin ilmainen paikoitus. Mutta saapas nähdä. Kadut keskuksen ympärillä säilyvät kaksisuuntaisina.

Pidän peukkuja!

Toivon, ettei kaavasta ja luvista valiteta, vaan kaikki mahdolliset erimielisyydet voidaan selvittää neuvotellen ja etukäteen. Esimerkiksi Ison Omenan hankkeesta ei tehty yhtään valitusta. Kuten sanoin, NCC on vaikuttanut hyvin vastaanottavaiselta ideoiden suhteen. Esimerkiksi Paikkarinkadun puoleiselle julkisivulle, joka on julkisivuista se hankalin, ehdotettiin tänään vaikkapa taideteoksia. Idea otettiin hyvin vastaan, asiallisesti ja innostuneesti.



- - - - -
Lisäys (6.4.2013):
Juuri hoksasin, että tämä kauppakeskushanke hyödytti jo nyt keskustan muita kauppoja... ;) Itsehän asioin yleensä aina Nummelassa sen sijainnin sopivuuden takia. Mutta kun kävimme tässä Nahkurintorin yleisötilaisuudessa Lohjan kirjastolla, hankimme samalla reissulla tulevan viikonlopun kaikki ruokaostokset Lohjan Prismasta. Että näin :D

Lue lisää...

Hyvä päivä kansalaisaloitteille

Eilen, Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä, oli kansalaisaloitteiden riemun päivä: tasa-arvoista avioliittolakia koskeva aloite avattiin ja se keräsi ensimmäisen päivän aikana huikeat yli 100 000 allekirjoitusta. Upeaa. Sekä koko kansalaisaloiteinstituutiolle, että kyseiselle aloitteelle. Itse allekirjoitin teknisten esteiden vuoksi aloitteen vasta sijaluvulla 61 125.

Olen aivan ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien aloitteiden, jotka saavat vaaditut 50 000 allekirjoitusta kasaan, tulee  edetä eduskunnan suureen saliin äänestykseen. En ymmärrä sitä, että lakialoitteiden monopoli on näin tiukassa kontrollissa tässä maassa. Systeemissä on jotain todella kieroa mielestäni. Jos ei käsittelyyn tullut aloite miellytä eduskunnan enemmistöä, äänestäkööt sen sitten nurin. Mutta että aloitteet haudattaisiin jonnekin valiokuntien hyllyille: älkää kuulkaa edes viitsikö ajatella tuollaista menettelytapaa!

Eläköön suorempi demokratia!

Avioliittoaloitteesta

Rekisteröity parisuhde eroaa tavisavioliitosta vain yhteisen sukunimen ja adoptio-oikeuden osalta. Nimiasiaa en ymmärrä ollenkaan: miksi ihmeessä sitä ei laitettu jo aikoinaan kuntoon? Toisille yhteinen nimi on tärkeä, itse taas en vaihtanut nimeäni mennessäni naimisiin. Nimi sinne tai tänne, ihan sama.

Adoptioasiassa on mieleni muuttunut jyrkästi viimeisen reilun 10 vuoden aikana. Aikanaan vastustin homoparien adoptio-oikeutta kiivaasti, ties mistä syystä. Nykyään ajattelen asian niin, että eihän heteroliittokaan ole mikään adoption automaattinen tae, vaan prosessi on aina pitkä ja huolellinen. Ja aivan kuten heteroparien adoptioprosessit voivat kariutua vaikka vaalirahaepäselvyyksiin, samoin homoparien adoptioprosessit joutuisivat ihan yhtä tarkkaan syyniin. Lapselle on tärkeintä turvallinen koti. Lukuisat heteroparien lapset kärsivät tänäänkin kodeissaan väkivallasta, vanhempien alkoholiongelmista tai muusta hädästä.

Avioliittoinstituutionkaan puolesta en ole ollenkaan huolissani. Sen arvo on laskenut ihan heteroparien omasta toimesta, ainakin erotilastojen mukaan. Tämän ehdotetun muutoksen myötä instituutio voi päinvastoin saada jotain lisäarvoa.

Eikä minua pelota se, että pelkän sanan "avioliitto" perusteella ei olisi jatkossa enää heti selvää, että olenko naimisissa naisen vai miehen kanssa :D Voihan sen selventää, jos niin kovin pelottaa mahdollinen väärinkäsitys.

Käyhän allekirjoittamassa, kampanjasivut "Tahdon 2013" löydät tämän linkin takaa ja kansalaisaloite no 192 löytyy täältä.

Se, miten kirkko tai muut uskonnolliset piirit asiaan suhtautuu, on täysin niiden asia. Ajattelen tässä nyt vain asian maallista puolta ja juridiikkaa. Kirkko päättää omista säännöistään.

Kielivapaus

Toinen, itselleni edellistäkin tärkeämpi aloite koskee ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi kaikilla koulutustasoilla. Kielivapaus ei ole keneltäkään pois. Elinvoimainen kieli elää kyllä ihan ilman pakkojakin. Kielivapaus on tärkeää yksilön valinnanvapauden ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Pakkoruotsi on myös varsin kallis viritelmä.

"Ruotsi vapaaehtoiseksi" kampanjan sivut löydät tästä linkistä ja aloite no 131 löytyy täältä.

Paljon faktoja pakkoruotsin poistamisen puolesta löydät näiltä sivuilta, samoin kannattaa ehdottomasti tutustua Vapaa Kielivalinta ry:n nettisivuihin ja toimintaan.

Tässä suosikkilogoni ja hölmön hassu sarjakuva tähän pakkoruotsiasiaan liittyen:

Olenhan minä allekirjoitellut muitakin aloitteita kuin nämä em. kaksi, kuten esimerkiksi turkistarhausta vastustaneen aloitteen ja perustuloa kannattavan aloitteen. Perustelen näitä joskus myöhemmin. Mutta sen verran sanon jo nyt, että ajatteluani ohjaa reiluus, heikomman suojelu, tehokkuus, vapaus ja yleinen lempeämielisyys.


******
Edit. 9.4.2013: Hyvä juttu Hesarissa tästä aiheesta.

Lue lisää...

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous 19.3.2013

Olipas jotenkin raskas ja pitkähkö kokous, vaikka ei meillä nyt niin ihmeitä ollut esityslistalla. Tietenkin kaavoitusohjelma vuosille 2013 - 2015 oli iso ja tärkeä juttu. Itse miellän tuon ohjelman tässä vaiheessa lähinnä vain koosteeksi siitä, mitä uuden Lohjan alueella on nyt oikein ollut meneillään. Varsinainen valintatyö sen suhteen, että mitä ja minne Lohjan alueella jatkossa kaavoitetaan, tehdään uuden maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin tekemisen yhteydessä, tietenkin myös yhdistymissopimuksen kirjauksia kunnioittaen. Käsitykseni kuitenkin on, että yhdistymishallitus halusi jättää tältä osin aika paljon päätäntävaltaa uudelle valtuustolle. Mielestäni tuo uusi rakennemalli on syytä tehdä nyt perusteellisesti ja kaikki kissat pöydälle nostellen. Näin tuskin oikeasti tapahtuu, mutta niin minä sen tekisin.

Olen itse suuri haja-asustusrakentamisen ja maaseudun ystävä. Mutta ymmärrän samalla esim. kunnan huolet koulukyytien suhteen, HINKU-kunnan statuksen asettamat reunaehdot ja ELY-keskuksen tiukahkon linjan haitallisen yhdyskuntarakenteen muodostumisen estämiseksi. Saimme ennen kokouksen alkua lyhyen esityksen siitä, mistä näissä maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnoissa oikein väännetään. Taistelulinjahan menee kuntien ja ELY-keskusten välillä. Juristina toki tajuan lain tulkinnan normijuonen, mutta on silti aina kiinnostaa koittaa kaivella esiin sitä, mitkä ajatusmallit ja kenen sanelemana (vai jotenkin sisäsyntyisinäkö?) ohjaavat eri tahojen tulkintatoimintaa. Motiivit ja intohimot julki, kiitos... No ei tuokaan oikeasti tule tapahtumaan, kunhan vaan naivina toivon niin.

Moni juttu kaavoitushjelmassa joutuu nyt jonkin aikaa odottamaan maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin valmistumista. Sen sisällön päättää lopullisesti valtuusto, todennäköisesti 2014. Mallia työstetään yhdessä virkamiesten ja lautakunnan kanssa - toivottavasti myös alueiden toimikuntia kuullen muutenkin kuin kirjallisesti. Mallin rakentaminen kietoutuu tiiviisti myös kaupungin strategiatyöhön.

Strategia-asiaakin käsittelimme eilen, mutta kuten strategiatyö aina, tämäkin oli melko yllätyksetöntä jumppaamista. Strategiat ovat tärkeitä, suunnat pitää olla kirkkaina mielessä, mutta mielestäni näihin käytetään kovin paljon aikaa lopputuloksen ennalta-arvattavuuteen nähden. Ehkäpä näissä strategia-asioissa prosessi onkin päämäärää tärkeämpi. Mankeloidaan kaikki mukaan tähän. Että kovin olen hämmästynyt, jos uuden Lohjan strategiassa on jotain todella yllättävää ja erikoista. Strategiat tuppaavat olemaan nippu tavoitteita, johin pääsemisen keinoissa voisi olla yllätysmomentille sijaa, mutta keinoja ei monestikaan käsitellä kunnolla - ja pahimmillaan tavoitteita naamioidaan keinoiksi ja taputellaan homma sillä "valmiiksi". Itse miellän strategian tietoisesti valituksi tavaksi edetä kohti tavoitteita.

Seuraava valtuustoaloite...?

Kevennyksenä tuli mieleeni tämän aamun Hesaria lukiessa, että perustetaan Lohjalle pop up -kissamuseo ensi kesäksi johonkin keskustan tyhjistä liiketiloista. Materiaalia on jo, ainakin tämän lehtijutun mukaan. Lähtisiköhän valtuustoryhmämme tätä kannattamaan...? :DD

Lue lisää...

Jätettä, ruokaa ja kuntarakennetta valtuuston puitavana

Valtuustoviikko alkaa olla vihdoin ohi. Olipahan varsinaista väärien faktojen ja surkean vouhotuksen näytöstä. Puhelimet pirisi ja sähköposti pursusi. Itselläni oli vielä töissä muutama energiaa ryöstävä extrajuttu, joiden puristuksissa ajatukseni ennen valtuustoa olivat lähinnä tämän kuvan mukaiset ;)

 

 

Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

 

Mielestäni Lohjan lausunto oli hyvä, siinä ei ollut liikaa tyypillistä kuntakitinää. Ryhmäpuheenvuoromme piti Heka, joka totesikin (luvallani), että jopa PS-ryhmän kuntakriittiisin eli Pirrekin luki lausunnon ihan tyytyväisenä ;)

 

Hiukanhan lausunnosta jäi semmoinen kuva, että Lohja tahtoisi nyt vaan lepäillä laakereillaan tehdyistä kuntaliitoksista toipuakseen - ja ihan aiheesta sinänsä. Itse olisin toivonut siis kuntauudistukseen positiivisemmin suhtautuvaa lausuntoa, jossa olisi maalailtu vielä paremmin läntisen Uudenmaan kehityksen vaihtoehtoja. Nyt ne näkemykset olivat vähän rivien väleissä, mutta ilmeisen maksimaalisesti. Ei sen positiivisempi lausunto olisi mennyt valtuustossamme läpi. 

 

 

Jäteasiaa

 

Tämä jätteenkuljetusasia on lohjalainen kestoklassikko. Siitä on tapeltu jo vuosia. Sen sijaan liitoskunnassamme Nummi-Pusulassa asia oli aikoinaan mennyt järkiratkaisulla läpi ilman yhtään puheenvuoroa. No nytpä joudutaan Nummi-Pusulankin alueella purkamaan se järkiratkaisu, mikäli Lohjan lausunto menee läpi. Minkähän suuruinen huuto siitä alkaakaan, kun asia selviää asukkaille?

 

Itse en ollut kunnolla perehtynyt jätteenkuljetusasiaan ennen tätä viikkoa. Tiesin vain taistelulinjojen pääasetelmat. Pohdiskelevan asenteeni voi havaita vaikka tästä vaalikonevastauksestani, jossa en osannut ottaa vielä kantaa, mutta tulevan kantani kriteerit kirjoitin auki: taloudellisesti tehokas, oikeudenmukainen ja ekologisesti vähiten rasittava. Ajatus rekkarallista pitkin kyläteitämme kauhistutti ja tällä viikolla sain selvyyden siitä, millä ralli on estettävissä.

 

Olin ja olen keskitetyn kilpailutetun jätteenkuljetuksen kannalla. Toiminnan luonteesta johtuen kunnollista kilpailua ei saada aikaiseksi muutoin. Nykyinen tilanne, jossa jokainen kotitalous itse soittelee jätefirmat läpi (no niitä on tosin vain pari tällä alueella...) ja "kilpailuttaa" ne, johtaa tässä busineksessa tosiasialliseen oligopoliin. Tässä itsepalvelumallissa lisääntyy myös hallinnointiin kokonaisuudessaan käytetyn työn määrä, mutta sitähän ei huomata laskea, kun sen ottaa jokainen kotitalous näkymättömästi omaan piikkiinsä. Kansantalouden pohdintaa harrastava näkee kyllä tämänkin. Lisäksi nyt tehdyn ratkaisun myötä katoavat haja-asutusalueiden jätepisteet, mikä ei varmasti miellytä moniakaan asukkaita.

 

VATT on tutkinut tätä jäteasiaa. Tulosten mukaan keskitetty kilpailutus tulee asukkaille halvemmaksi (jopa -40 %), saalistushinnoittelua ei ole esiintynyt eikä kilpailutus ole suurien temmellyskenttä. Päinvastoin suurin on tupannut välttelemään niitä alueita, joilla on tehokas keskitetty kilpailu. Se kertoo taas paljon niille, jotka talousasioita pureskelevat. Paikallisilla yrityksillämme on siis täydet mahdollisuudet pärjätä kilpailutuksissa! Nykytilanne on toki niille miellyttävämpi, ihan aiheesta.

 

Näistä tutkimustuloksista huolimatta - tai niitä lukematta tai peräti ymmärtämättä - puhujapöntöstä julistettiin mm. sitä, miten joku lohjalaisena valtuutettuna oikein haluaa tukea lohjalaisia yrityksiä. Tuolla tukimenolla ei Suomi kauaa pärjää. Elämme avoimessa markkinataloudessa ja kilpailu on keskeinen eteenpäin vievä voima siinä. Suojatuilla markkinoilla köllötellen emme pärjää, sen osoitti jo 90-luvun lama, jonka yhtenä suurena tekijänä oli se, että olimme totuttautuneet suojattuun kauppaan Neuvostoliiton kanssa ja jääneet kehityksestä jälkeen. NL:n romahdettua teollisuutemme olikin hätää kärsimässä, kun tuotteemme eivät kelvanneetkaan muulle maailmalle. Sama käy tässä: suojattu markkina näkyisi ikävästi lohjalaisten asukkaiden kukkarossa ja jarruttaisi myös kansantalouden tuottavuuskehitystä omalta osaltaan.

 

On valitettavaa, kuinka pitkälti pelkkiin mielikuviin päätöksenteko perustuu. Tunteissa ei ole mitään vikaa, ne saavat ohjata ratkaisuja, mutta faktojen pitää olla ensin selvillä. Sitten voi antaa tunteiden viedä, mutta faktat on tunnettava. Turha on huudella monopolien uhkasta, jos ei edes kilpailutuksen ja monopolin ero ole selvä. Samoin ne mielipidetutkimukset, joihin asiassa on vedottu, eivät perustu tilastolliseen analyysiin tai ole muutoin kunnon tieteellistä kritiikkiä kestäviä. Tässä asiassa ovat ääntä pitäneet vain ne, jotka ovat vastustaneet kilpailutusta (tämä sanottiin vastapuolen puheessa kokouksessa), muut ovat olleet hiljaa. Menimme siis äänekkäimpien mukaan, terävimmät kyynärpäät ja kovin volyymi voitti. Se ei silti takaa oikeaa päätöstä. Suurin osa asukkaistamme ei siis asiasta välitä, eivätkä he ole tunnekuohun vallassa tässä asiassa. He todennäköisesti vain haluavat, että jätehuolto toimii siten, ettei heidän tarvitse tehdä sen suhteen mitään hallinnointia, ja että hinnat ovat vähintään yhtä edulliset kuin muissa Uudenmaan kunnissa. Lohjalla tämä ei tule toteutumaan, mikäli asia ratkaistaisiin Lohjan lausunnon mukaisesti. Olisimme kaikki kohta talkkareita - ja maksaisimme siitä vielä kovemman hinnan! Huvittavinta tässä olivat ne kommentit, että "kyllä minä itse osaan valita jätekuljetukseni". Heh, eihän kukaan osaamista epäillytkään! Ja kahdesta nyt osaa kuka vaan "valita" :) Mutta yksilöinä olemme heikkoja ostajia juuri tässä busineksessa. Markkinoilletulokynnys on niin hankala ilman kunnon kilpailutusta. Asia on siis minulle juridisesti ja taloudellisesti selvä.

 

Hävisimme äänestyksen luvuin 22 - 29. Itse olin ainoa persuryhmän edustaja, joka oli toimivan kilpailun ja avoimen markkinatalouden kannalla. Itse asiassa äänestyksen voittanut esitys oli muun persuryhmämme kirjoittama. Minä sissi se vaan sitkeästi kaikesta painostuksesta huolimatta pidin oman linjani, koska tiesin olevani oikeassa. Itselleni 47 000 asukkaan etu on parin paikallisen yrityksen etua tärkeämpää - etenkin kun ei tässä yrityksille mitään pahaa tahdottu eikä olisi käynyt! Myös kansantalouden etu on minulle tärkeää, paikallistasollakin. Täältähän se tuottavuuskehitys tulee, jos on tullakseen.

 

Onneksi asian ratkaisee lopullisesti virkavastuullinen jätelautakunta, joka ei voi politikoida, vaan sen päätöksen tulee perustua vain jätelain vaatimusten arviointiin. Siihenhän olisi pitänyt keskittyä valtuustossakin (ja tässä bloggauksessa...), mutta paremmuusarvosteluksihan se meni.

 

 

Jätelain edellytykset jätteenkuljetukselle ovat (37 §):

*tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin;

*jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

*päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

  

Lohjan valtuusto oli siis oligopoliin johtavan kehityksen kannalla. Sinä maksat.

 

 

Ruokaa!

 

 

Käsittelimme uuden keskuskeittiön rakentamista. Asia jätettiin pöydälle ja se päätetään kesäkuun valtuustossa. Investointi on kallis ja ensin halutaan saada selvyys siitä, mitkä muut investoinnit jäävät tämän jalkoihin. Tämä on hyvä, juuri tätä valintojen tekemistä pitäisi olla enemmän. Eikä vaan antaa asioiden edetä omalla painollaan luonnonlakien lailla ja sitten vaan myöhemmin todeta, että nyt ei olekaan varaa tähän eikä tuohon... Näkyviä valintoja, hyvä.

 

Itse olen mahdollisimman modernien ja tehokkaiden tuotantotapojen kannalla. Jotainhan minun pitäisi näistä tietää, koska olen myös elintarvike-ekonomian opiskelija (edelleen ja ikuisesti vissiin...). No enpä paljoa oikeasti tiedä, mutta asenne on tuo edellä kuvattu. Laitosruoka ei ole kotiruokaa ja sitä kotiruokaa ei ole mahdollista jokaisen koululaisen ja laitoshoidossa asuvan lautaselle valitettavasti tuottaa. Mutta itse olen pääasiassa ollut hyvin tyytyväinen laitosruokaankin niin koulussa, yliopistolla kuin työpaikkaruokalassa. 

 

Tuotantotapa pitää myös erottaa raaka-aineiden hankinnasta. Kun hankintaprosessit saadaan kuntoon, porkkanat voidaan varmasti ostaa isoonkin keittiöön läheltä ja useammalta tuottajalta.   

 

 

 

Että semmosia vääntöjä tällä viikolla. Ensi viikolla vuorossa kaupunkisuunnittelua. Päätämme kaavoitusohjelmasta vuosille 2013 - 2015.



Lue lisää...

Kolumnini lisäeläkkeistä

Asunto eläkkeeksi?
- Vain kuolleen ruumiini yli!

Kirjoittelin jo aiemmin täällä blogissani ETLAn Asunnot eläkkeiksi? -tutkimuksesta. Kirjoitin nyt aiheesta myös kolumnin, joka julkaistiin työnantajani FK:n nettisivuilla eilen. Otsikoin kolumnin omasta mielestäni sisäpiirivitsikkäästi "Asunto eläkkeeksi? Vain kuolleen ruumiini yli!" ja se löytyy täältä(kin), kliks.

Olin puhumassa aiheesta viime viikolla myös taloustoimittajien finanssiseminaarissa Levillä. Seminaarin  aiheista voi lukea esim. näistä nettiuutisista:

Pankkiverosta jutut Talouselämässä ja Arvopaperi-lehdessä
Taloussanomissa jutut pankkien vakavaraisuudesta ja ASP-säästämisestä
Kauppalehdessä paikkansa pitävää, joskin usein keskustelussa sivuun jäävää faktaa käänteisestä asuntolainasta.

Tällä viikolla onkin taas valtuuston kokous ja ilmeisen kiihkeitä aiheita on listalla. Palailen niihin kokouksen jälkeen.

Lue lisää...

Kehityksen kuudes aalto

Surfing the Sixth Wave

Olin tällä viikolla tilaisuudessa, jossa esiteltiin Kondratieffin aalto -teoriaa. Teorian mukaan talouden kehitys koostuu n. 40-60 vuotta kestävistä aalloista. Elämme nyt viidennen ja kuudennen aallon välistä murroskautta.


Näitä aaltoja määrittävät niille tyypillisten teknologioiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden muodostama kokonaisuus, joka on olennaisilta osiltaan erilainen jokaisessa aallossa. Aallot voidaan asemoida ajallisesti seuraavasti erilaisten teknisten edistysaskeleiden rytmittäminä:

1780 - 1830 höyrykone

1830 - 1880 rautatiet, teräs

1880 - 1930 sähköistyminen, kemikaalit

1930 - 1970 autot, petrokemikaalit

1970 - 2010 ICT

2010 - 2050 älykkäät, resurssitehokkaat ratkaisut (?)

Öljy

Öljyn merkitys on ollut aivan keskeinen viimeisessä kehityksen aallossa. Tällä hetkellä öljy on jopa tietynlainen hidaste meidän talouksille. Sitä vaivaavat saatavuusongelmat, kun sen helpot lähteet vähenevät (vaikkei öljy varsinaisesti loppuisikaan) sekä sen aiheuttamat sietämättömät ympäristöongelmat. Mikähän olisi tulevaisuuden öljy, joka olisi yhtä monipuolisesti käytettävissä eri yhteyksissä (polttoaine, raaka-aine)? Öljy kehittyi maapallolle noin sata miljoonaa vuotta sitten ja nyt se meinataan käyttää kerralla loppuun noin sadassa vuodessa. Melko "tehokasta"...

Demografia

Demografinen muutos tulee määrittämään seuraavaa kehityksen aaltoa merkittävästi. Tällaista demografista siirtymää ei ole ennen koettu ja siirtymä koskee ennen kaikkea Eurooppaa. Koskee se toki muutakin maailmaa, mutta myöhemmin. Tosin Japani on sen jo kohdannut.

Kompleksisuus


Kun kompleksisuus kasvaa liian suureksi, yhteiskunnat hajoavat. Näin tavallaan kävi pienemmässä mittakaavassa finanssikriisissä.

Luovuus

Luovuus toimii, kun luovuuden esteet on poistettu.  Luovat tyypit hoitaa sitten sen lopun.

Puhdas vesi

Suomen puhtaiden vesien arvo tulee olemaan 30 vuoden päästä jotain aivan muuta kuin nyt.

3D-tulostus

Olen nyt useammassakin paikassa törmännyt 3D-tulostuksen mahdollisiin mullistaviin vaikutuksiin tuotantotoiminnalle. Entä jos emme tarvitsekaan tulevaisuudessa tehtaita ja niihin keskitettyä tuotantotoimintaa, vaan kuka tahansa voi tulostaa 3D-tulostimellaan kulloinkin tarvitsemansa härpäkkeen

oikean tulostuskoodin saatuaan? Voi tuntua vielä utopistiselta, mutta kyllähän tätä on jo pitkälle kehitelty. Itse näkisin tämän esiasteena esim. sanomalehtien digiversiot. Nehän ovat sanomalehden "valmistamista" kotioloissa tuhansissa "kotitehtaissa". Aikana ennen internettiä (eikä siitä nyt NIIN kauan ole) tätä ei osattu varmaan edes kuvitella. Lehtien (newsprint) kulutushan on vähentynyt USA:ssa 1990-luvulta lähtien puoleen entisestä. Toivottavasti se kertoo vain digitalisoitumisesta ja uusista uutislähteistä, eikä yleisestä uutisten seuraamisen vähentymisestä ;) Ja se mikä tapahtuu USA:ssa, tulee aikanaan myös Eurooppaan, mutta viiveellä.

Stig Baumgartner: Uusi järjestys

Kävimme myös tutustumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla Stig Baumgartnerin  "Uusi järjestys" / "New order" -näyttelyyn. Mielenkiintoinen ja hauska näyttely, jonka esittelijäkin totesi, että taiteilija ei ota tätä liian vakavasti ja tämä on nyt sitä taidetta, mistä moni toteaa, että "olisin itse osannut tehdä samanlaisen". Lähempää katsoen voin sanoa, että enpä ainakaan minä osaisi. Näitä teoksia yhdistää teemana "painovoima" ja kuvissa on liikettä: kuviin joko ollaan tulossa tai niistä ollaan poistumassa. Menkää tutustumaan, koko Korjaamo oli aika mageee paikka.

"Lärvit"

"Pappa"

Kuvat: http://www.korjaamo.fi/fi/event/stig-baumgartner-new-order-%E2%80%93-uusi-jarjestys

Lue lisää...