Uusien valtuutettujen koulutuksessa

Tämä  luminen lauantai vierähti Lohjan uusien valtuutettujen koulutuksessa. Koulutus oli hyvä ja mielenkiintoinen, kiitos Hiiden Opistolle. Onneksi aamulla lähdin ajelemaan koulutukseen, vaikka herätessä mietin, että taasko pitää lähteä vapaa-aikaa viettämään yhteisten asioiden hoitamisen merkeissä... Noh, mitäs läksin mukaan koko touhuun viime syksynä :)

Ensi viikolla onkin taas valtuuston kokous, uuden Lohjan valtuuston neljäs laatuaan. Me kun aloitettiin uuden valtuuston valtuustotyö kuntaliitosten takia jo viime marraskuussa, eikä vasta vuoden vaihteessa. Siinä ei tällainen aivan uusi kuntapoliitikko ollut oikein edes vaaleista toipunut, kun jo piti pajattaa ryhmäpuhetta, äänestää ja vaikka mitä kummaa valtuustopuuhaa touhuta!

Valtuustoviikko on ainakin toistaiseksi ollut aina kuin loikkaus toiseen maailmaan: kunta-asiat vyöryy päälle täydellä voimalla ja  ajankäytöllisestikin homma meinaa karata käsistä. Ensin saapuu esityslista noin viikkoa ennen, sitä pitäisi ehtiä ajatuksella lueskella, ja sitten maanantaina on valtuustoinfo ja sen päälle ryhmäkokoukset ja sitten keskiviikkona on varsinainen valtuuston kokous. Siihen päälle sitten omaan tahtiinsa aikaa vie kaupunkisuunnittelulautakunta, jonka varapj. olen. Lautakunta on tosin vasta nyt tämän vuoden puolella aloitellut työtään, siitä en siis vielä osaa sanoa oikein mitään.

Valtuustotyöstä tunnelmat ovat edelleen hieman oudot. Se on kuin suuri tiukasti määrämuotoinen näytelmä, joka käydään pokkuroimassa muutaman viikon välein. Puheet on enempi maalailua ja asiathan on todella valmiiksi pureskeltuja, ennen kuin ne valtuustoon asti tulee. Ja niin niiden pitääkin olla pureskeltuja, ei niitä enää siellä voida ruveta opettelemaan alkeista asti. Omalta osaltani koko valtuutetun työ on kuitenkin vielä pitkälti opettelua, luonnollisestikin. Ei vielä ole napakkaa kantaa kovin moneen asiaan. Kun se kielikysymyskin ruodittiin jo silloin viime marraskuun kokouksessa... Siitä kyllä oli mielipide selvä :D


Mitä päivän koulutuksesta jäi mieleen?

Meillä on pätevät viranhaltijat

Koulutuksessa eri toimialojen johtajat esittelivät toimialojensa suunnitelmia alkaneelle valtuustokaudelle. Täytyy sanoa, että ensivaikutelmat ovat olleet sellaiset, että kyllä meillä on päteviä ja mukavia virkamiehiä Lohjalla. Tietysti näin politikkona pitää varoa, etteivät esittelijät johdattele meitä haluamiinsa päätöksiin jotenkin turhan ovelasti, mutta en ole ajatellut olla mikään superparanoidi tämän asian suhteen. Puskaradio kertonee, mihin puuttua, jos en itse hoksaa. Erityismaininnan antaisin vielä keskushallinnon toimialajohtajallemme.  Hänen sanomansa kaupunkimme talouden suunnasta oli toki karmaisevaa kuultavaa. Ítsekin aikamoisena talouspeikkoilijana kuuntelin nyökytellen tätä karmeaa tarinaa. Realiteetit on aika karut. Mutta pitää nyt silti varoa liikaa synkistelyä. Jos pipo alkaa kiristää liikaa kaikilla, luovuus kuihtuu.

Lohjan taloustilanteesta

Veroprosenttimme on 19,5 %. Sitä on nostettu viimeisen 10 vuoden aikana 1,5 %-yksikköä. Keskustelua käytiin siitä, mikä merkitys veroprosentilla potentiaalisille muuttajille on. Kysyjälle sillä ei ollut ollut mitään merkitystä, mutta muuttohalukkuutta koskevien tutkimusten mukaan se on yksi vaikuttava tekijä kotikuntaa valitessa. Toinen kommentoi huomanneensa Lohjan Helsinkiä kovemman veroprosentin ja suurempien matkakustannusten vaikutuksen ensimmäisistä muuton jälkeisistä palkkapäivistä lukien. Itsekään en aikoinani juuri opiskeluni päättäneenä ja omasta talosta vakaasti haaveilleena veroprosentteja miettinyt lainkaan, vaan tuurilla eteemme osunut unelmien tontti, vieläpä edullinen sellainen, lupa rakentaa juuri sellainen koti kuin halusimme ja mahdollisuus palata kotiseudulle vaikuttivat päätökseemme eniten. Nyt, yli 10 vuoden asumisen jälkeen ja kuntaveroja työnkin puolesta pohtineena tajuan, että jos tonttimme kanssa ei olisi käynyt sellainen supertuuri kuin kävi, voisi tuo 19,5 % ottaa päähän. Nyt ei ota, mutta kovin helposti en ole valmis sitä nostamaan. Palvelutason mitoitusta ja priorisointia on kuulemma luvassa - ja itkua ja hammasten kiristelyä.

Lohjan lainamäärä on kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Laina/asukas on vielä kilpailukykyisellä tasolla, n. 1600 €/asukas. Julkisen sektorin velka on monisyinen juttu, eikä sitä voi suoraan verrata vaikkapa kotitalouden velkaan. Laina on totuttu näkemään pahana, mutta ihan sitä se ei pelkästään ole. Palailen tähän kenties joskus tulevaisuudessa. Varovainen ja viisas lainanoton kanssa on tietenkin oltava, mutta liika synkistely tässäkin on tyhmää.

Tuloksen näkökulmasta Lohjan talous on menossa nopeasti epätasapainoon ja rahoituksen näkökulmasta se on jo epätasapainossa. Tulorahoitus ei ole juurikaan riittänyt investointien tekemiseen.

Muuta sekalaista

Lohjan omistamat kiinteistöt kuluvat noin 6,3 miljoonan euron vuosivauhtia. Tämä kuluminen on siis 2,66 €/m2. Keittiökalusteiden keskimääräinen käyttöikä on n. 15 vuotta. Lohjalla on nyt uuden keskuskeittiön perustaminen mietteissä, ja sen käyttöönotto muuttaisi toimintatapoja enemmänkin.

Lääkäriin Lohjalla pääsee kiireettömissäkin tapauksissa kuulemma nyt alle viikossa. Kiitos "Hyvä vastaanotto"-hankkeen. Tämä oli minulle uutta tietoa ja positiivinen yllätys. Koska tästähän meidän asukkaiden tyytyväisyys on todella pitkälti kiinni: meillä voi olla vaikka kuinka upeat kirjastot, hyvin kaavoitetut alueet ja loistavasti hoidetut kadut, mutta jos lääkäriin ei pääse, koko kunta saa huonon arvion. Tämähän todettiin esim. Kainuun mallin kokeilussa, jossa saavutettiin eri hallinonaloilla suuria hyötyjä maakuntamallin avulla, mutta jos asiakas ei saanut tarvitsemaansa terveyspalvelua toivomallaan tavalla, "kaikki" oli saman tien pielessä. Välillä tosin kuulemma jopa huono lakkasatokin meni maakuntahallinon syyksi :)

Vihdin ja Lohjan nihkeä yhteistyö - saati yhdistymissuunnitelmat - tuli ilmi muutaman kerran päivän aikana. Sääli, että tilanne on tämä. Itse koen olevani Uudenmaan ja etenkin koko Länsi-Uudenmaan asukas (ennen kaikkea olen kuitenkin suomalainen ja eurooppalainen) ja näen nämä kuntarajat välillä kovin keinotekoisina kehityksen jarruina. Päivän mukavin asia olikin kapunginjohtajamme puoliksi vitsinä, mutta positiivisena sellaisena, esittämä heitto siitä, että 30 vuoden päästä tämän alueen kaupungintalo on Nummelassa ja sieltä sitten asioidaan Lohjalle, Karkkilaan jne. Kannatan tätä ajattelua! Ja kun tätä blogiani ei kukaan lue, uskallan sen tässä näin tunnustaa :D Tuossa ajattelussa on ideaa, olen sitä kotioloissa paasannut jo vuosia. Tällaisen pendelöijän päivittäisiin havaintoihin perustuvaa pohdintaa. Itse asioin sujuvasti ja säännöllisesti mm. Nummelassa, Pusulassa, Lohjalla, Saukkolassa ja Nummella. Kuntarajat, ketä ne arjessa kiinnostaa?

Metropoliselvitys annetaan VM:lle 5.3.2013. Sitten se lähtee kuntiin lausunnoille. Jännä nähdä, mitä ehdottavat. Kuntarakennelaistakin pitäisi kuntien lausua jo maaliskuun alussa ja SOTE-sotkun selvittelyt on menossa. Huh hei.

Se oli ikävää, tosin tuttua ja ennalta-arvattavaa, kuulla, että oman kunnan etu on se mikä vain tulee kuntien kannanotoissa esiin. Mikään kunta ei koskaan tarkastele koko konaisuuden etua. Sääli, mutta ymmärrettävää. Minä kyllä väitän tarkastelevani asiaa laajemmin, mutta se johtunee vain kokemattomuudestani ja oppinen kyllä osaoptimoinnin ja pelkän Lohjan häikäilemättömän edunvalvonnan moodiin aika pian... ;) Ja yksi on varmaa: läntinen Uusimaa tarvitsee junaradan. Johan sitä on yli 100 vuotta tänne puuhattu... Pitkäänhän tuo kesti saada Helsingin ja Turun välille koko matkalle moottoritiekin, vaikka Helsingistä Lohjan suuntaan valmistui aikanaan Suomen ensimmäinen moottoritie, a.k.a. Tarvontie. Sitä päivittäin ajelen, enempi tai vähempi ruuhkissa.

Historiaa

Alueemme historiasta saimme tänään kuulla mielenkiintoisen tunnin mittaisen tehopaketin.

Pusula ja Nummi muodostivat aikoinaan "Ylä-Lohjan" alueen. Alue käsittääkseni itsenäistyi ja pian se jo jakaantui (n. v. 1862, riitojen takia) Pusulaksi ja Nummeksi. N. 30 vuotta sitten valtion pakottamana alue yhdistettiin Nummi-Pusulan kunnaksi (appiukkoni oli muuten N-P:n kunnan ensimmäinen ja varsin pitkäaikainen kunnanjohtaja, pitääpä haastatella häntä tarkemmin) ja nyt 1.1.2013 lukien alue on taas Lohjaa. "Vanhat kappelit ovat siis palanneet osaksi emäseurakuntaa."

Kun alueemme suuntaumista miettii, niin Lohja tavallaan havaitsi Helsingin merkityksen varsin myöhään, joskus 1850-luvulla. Mutta pitää muistaa, että Turku oli ennen pääkaupunki ja Helsinki oli vielä silloin vain pikkuruinen Suomenlinnan kupeeseen kasvanut paikka. Jotenkin kyllä tuntuu, että Lohja on edelleen havainnut Helsingin liian myöhään. Käsittääkseni vielä 10 vuotta sitten alueella eli voimakkaana halu olla läntisen Uudenmaan keskus, joka ei Helsinkiä niin tarvitse. No kerronkos uutisia: tarvitseepas - ja paljon! Onneksi Helsinki on metropolikähinöissä suhtautunut suopeasti Lohjan ottamiseen mukaan metropolialueeseen, mutta ratkaisevaa vaikutusta sillä ei ole tainnut olla asian etemisen kannalta.

Tämänkin olen joskus ennenkin oppinut ja unohtanut: maaseudulle ei ennen vanhaan saanut perustaa kauppoja. Vain kaupungeissa sai olla kauppoja (laki muuttui  1859). Markkinat oli tärkeä tapahtuma maaseudulla. Ja vesistöt oli merkittäviä kulkureittejä, mutta etenkin talvisin! Tavaraa kuljetettiin jäisiä vesistöjä pitkin ja sen takia markkinatkin pidettiin talvisin.

Paljon muutakin mielenkiintoista historiasta kuultiin, mutta tässä oli kertyneet muistiinpanot tältä päivältä.
Nyt jos harrastelis jotain. Kutois sukkaa tai lakkais kynnet :) Ensimmäisen valtuustoaloitteenkin voisin kirjoittaa...