Mielipidekirjoitus Lohjan kaksikielisyydestä

Julkaisen nyt täällä blogissakin tuoreen mielipidekirjoitukseni (oli muuten Perus-Pirren eka laatuaan), joka julkaistiin muutama päivä sitten alueemme paikallislehdissä (Länsi-Uusimaa 30.1.2013 ja Ykkössanomat 31.1.2013).

Kirjoitus liittyy siihen, että viime marraskuussa valtuustomme päätti jatkaa Lohjan kaksikielisyyttä, vaikka lain edellyttämä väestömäärä (8 %) ei Lohjalla täyty (3,5 %). Kieliasia oli kunnallisvaalien 2012 alla toinen tunteita herättäneistä aiheista alueellamme. Toinen liittyi terveyskeskusverkostoomme. Itse olin sekä vaalien alla että äänestyksessä kielilain mukaisen yksikielisyyden kannalla. Hävisimme kuitenkin äänestyksen luvuin 43 - 6, 2 äänesti tyhjää (äänestysluettelo), ja Lohja jatkaa kaksikielisenä kaupunkina. Joku oli laskenut vaalikoneista, että äänestyksen olisi niiden perusteella pitänyt olla paljon tiukempi. Niin voi näemmä mieli muuttua 2 viikossa ja 3 päivässä, mikä aika oli siis äänestyshetkellä ehtinyt kulua vaalisunnuntaista... ;)

Palailen kielivapausteemaan taatusti joskus myöhemmin vielä ;)

Tässä kirjoitukseni:
------

Lohjan hallinnollisen kaksikielisyyden käytännön toteutus

Lohjan kaupunki on julkaissut uuden palveluoppaan asukkaille. Opas on hyvä ja ansiokkaasti kaupungin omin voimin taitettu. Opas jaetaan kaikkiin lohjalaistalouksiin ja se löytyy myös netistä.

Opas on hyvä esimerkki Lohjan varsin hauraan kaksikielisyyden toteutumisesta käytännössä: koko 36-sivuisessa oppaassa on käännetty ruotsin kielelle vain alun kepeämmät tervehdykset (2 sivua) sekä hyvin suppeat yhteystiedot (1,5 sivua). Varsinaiset asukkaiden kannalta tärkeät asiat, eli tiedot kaupungin toiminnasta, palvelurakenteesta ja kuvaukset eri toimialojen toiminnasta, ovat oppaassa vain suomeksi (32,5 sivua).

Sinänsä kaupungin valitsema suppea linja tämän palveluoppaankin kääntämisen suhteen on järkevä, varmasti hyvin harkittu ja ilmeisen riittävä. Mutta aivan rehelliseksi linjaa ei voi kutsua. Valtuustomme on itse vaatinut valtion pussista ylimääräistä rahaa kaksikielisyyteemme vedoten, mutta silti me emme käytä näitä rahoja kaksikielisyyden toteuttamiseen. Tämä suurpiirteinen käytäntö oli selvää jo silloin, kun valtuusto asiasta äänesti viime marraskuussa. Muun muassa tästä syystä itse halusin Lohjan olevan jatkossa reilusti yksikielinen kaupunki.

Kaupunkimme taloutta on kaunisteltu tällaisella keinotekoisella järjestelyllä jo vuosia. Lohjalaisena minustakin on toki mukavaa, että valtion kielilisän ansiosta kuntaveroprosenttimme on ”vain” 19,5 %, kun ilman lisää se saattaisi olla 19,75 %. Valtion veroa maksavana kansalaisena en kuitenkaan pidä asiaa hyvänä. Lohja käyttää tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä valtion rahaa aivan muihin - vaikkakin ilmeisesti tärkeämpiin - tarkoituksiin. Tämä taas aiheuttaa sen, ettei kunnan oman toiminnan tehostamiseen tarvitse ryhtyä vielä aivan niin tosissaan kuin pitäisi.

Lohjalla on paras herätä siihen todellisuuteen, että veroprosenttimme lähenee 20 %:n rajaa nopeasti, ja ylimääräistä tehostettavaa on päässyt kertymään kielilisän verran ”piiloon” Lohjan budjettiin. Valtion kielilisät eivät tule jatkumaan näin ylikompensoivina loputtomiin. Kiristettävää on tulevaisuudessa siis enemmän kuin mitä luvut nyt ensi silmäyksellä antavat ymmärtää.

Tälle suurpiirteiselle ”kaksikielisyyden” toteuttamislinjalle on lähdetty jo aikoja sitten. Nähtäväksi jää, jatketaanko valitulla järkilinjalla tulevaisuudessakin – näin etenkin vanhojen katukylttien osalta. Vanhoissa katukylteissähän tämä suppea linja olisi palveluoppaaseen verrattuna jopa ymmärrettävää.

Piritta Poikonen

Kaupunginvaltuutettu